Dialogin tärkeydestä
Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Olen huomannut, että monille ei ole niin selvää miksi harjoittelemme dialogia Proakatemialla. Aloin itsekin pohtia tätä, kun turhauduin tiimimme paikallaan junnaamiseen dialogin suhteen. Samat esteet dialogin etenemiselle toistuivat jatkuvasti ja tunsin, että joudumme kilpailemaan puheenvuoroista pajoissa. Aistin myös muun tiimin turhautumisen kasvavan. Yhtenä kertana itsellä ei vaan enää pinna riittänyt ja poistuinkin pajasta hiilenä vauhdikkaasti.
Päädyin tämän turhautumiseni vuoksi onneksi Sitran sivuille lukemaan Eeva Hellströmin artikkelin Dialogi tiedon ja ymmärryksen välineenä kompleksisessa maailmassa. Tuo artikkeli on hyvä muistutus siitä mikä dialogissa on pohjimmillaan pyrkimyksenä ja suosittelen jokaiselle akatemialaiselle sen lukemista. Sitralla on useita muitakin artikkeleita dialogista ja niihin tutustuminen voisi hyödyttää opintojen alkuvaiheessa olevia tai dialogin kanssa kamppailevia. Dialogitimantin toistelu ei vaan yksin riitä, vaikka se onkin mainio alku.
Alkuvaiheessa puhutaan paljon dialogin kehittämisestä ja mitä on laadukas dialogi, mutten muista kuulleeni perusteluja minkä takia dialogi on sitten niin tarpeellinen meille. Hellström avaa tämän tekstissään mielestäni hyvin. Dialogi on juuri sellaisissa tilanteissa tärkeää, kun yhtä oikeaa ratkaisua tai tietoa ei ole eli kompleksisissa ongelmissa tai ongelman määrittelyn ollessa haastavaa. Tämä sai itseni pohtimaan esimerkiksi minipajojen hyödyntämistä 12h ja 24h innovointien alussa ongelman parempaan ymmärrykseen. Voisi kuvitella aikaa säästyvän, kun kaikki innovointiin osallistuvat näkevät ongelman laajemmin ja ymmärtävät eri näkökulmia siihen liittyen. Myös loppuratkaisusta asiakkaalle tulee näin parempi.
Dialogi toimii hyvänä työkaluna erilaisen tiedon sekä näkökulmien yhdistelyyn. Taipumus tiedon hierarkiaan ja ihmisten halu etsiä omia näkökulmia tukevaa tietoa voi haitata moniulotteisten ongelmien ratkaisua. Muiden ajattelun kuuleminen auttaa meitä oman ajattelun kehittämiseen ja välttämään urautumisen joihinkin omiin ajattelumalleihimme. Itse pidän pajoissa juuri tärkeimpänä sitä, että pääsen kuulemaan paljon erilaisia ajatuksia tai kokemuksia. Pelkän tutkimus- tai faktatiedon voisin vain lukea itsenäisesti jostain. Tämän vuoksi näen hyvin haitallisena puheenvuoroista kilpailemisen tai sen, että puheenvuorot keskittyvät voimakkaasti vain muutamalle henkilölle, sillä se saa jotkut ajatukset jäämään muiden jalkoihin. Liian nopeatahtinen keskustelu tai jatkuva puhe ei myöskään anna tilaa jalostaa ajatuksia ja siten syventää aiheeseen pureutumista. Joissain tapauksissa dialogi voi paljastaa runsaasti hiljaista tietoa tai pelkän kokemuksen avulla saavutettavaa tietoa aiheesta.
Lähteet:
https://www.sitra.fi/artikkelit/dialogi-tiedon-ja-ymmarryksen-valineena-kompleksisessa-maailmassa/
Tunnetilasi esseen jälkeen
Kommentoi
Aleksi Kolunsarka
Mahtava nosto! Dialogi on perimmillään yhdessä ajattelun taitoa. Debaatti taas on väittelyä, joka perustuu toisen voittoon ja toisen häviöön. Jos debaattiasetelmasta pääsee yli, on jo lähellä taidokasta keskustelua. Kun yksilökeskeisyys poistuu, päästään lähemmäksi dialogia. Mitä enemmän sitä harjoittelee, sitä parempia ratkaisuja pystyy yhdessä tuottamaan vähemmällä vaivalla. Dialogin perusperiaatteet ja merkitys on toki jokaisen hyvä muistaa jokaisessa keskustelussa. Kun ne toteutuu, pystymme tosissaan yhdessä keskustelemaan hankalissakin tilanteissa eri näkökulmat huomioiden.
Katja Asbill
Hyvä että innostuit avaamaan ajatuksiasi kirjallisessa muodossa, kun tunnekuohussa se ei itse tilanteessa ollut mahdollista. Et varmaankaan ole ainut, joka on joskus ollut turhautunut pajan päätteeksi tai sen aikana syystä tai toisesta. Oli erinomaista, että suosittelit tiedonlähteen, joka voisi auttaa muita kehittämään omaa ymmärrystä dialogista. Kuten mainitsit, kaikille aihe ei ole yhtä selkeä. Mainitsit, että vaikka dialogi timantti on mielestäsi loistava alku dialogista oppimiseen se ei sinällään ole riittävä. Tämä pitää varmastikin paikkansa, sillä meillä kaikilla on paljon opittavaa siitä. Toisaalta meidän on ilmaistava mitä ajattelemme, tunnemme, haluamme ja tarvitsemme toisaalta taas tärkeintä, on ymmärtää muita.
Mainitsit useamman tiimimme dialogin haasteista. Näitä vähättelemättä en voi olla pohtimatta mitä tarkempi analysointi puheenvuoroista paljastaisi? Onko niissä me viestiä, innostusta, kysymyksiä tai muuta yritystä saada useampaa liittymään ajatusten vaihtoon? Toistuvatko samat mallit meillä kullakin pajasta toiseen vai onko tämä uskomus? Pohdin kyvyttömyyttä ilmaista itseä dialogissa, koska sitä vaikuttaa ilmenneen myös silloin kun mainitsemaasi kiireen tuntua ei ole ollut selkeästi havaittavissa. Milloin sitä ilmenee? Ilmeneekö sitä vain tietyillä henkilöillä? Toisaalta taas pohdin valmiuksiamme dialogiin päivästä toiseen. Varmistammeko me kukin ennen pajoja tai muita kohtaamisia valmiutemme olla hiljaa ja kuunnella vai syökö keskittymistämme ajanhallinnan haasteet, syömättä jäänyt lounas, huonot tavat tai joku muu tekijä? Kuuntelemmeko? Kuulemmeko? Olemmeko kullakin kerralla todella valmiita ajattelemaan ja reflektoimaan yhdessä? Ihan jok’ikisen kanssa? Kiitos, annoit paljon ajateltavaa.
Tutta
Erinomainen nosto ja tiiviisti paljon näkökulmia, MIKSI dialoi on tärkeää! Hyvä!