Tässä esseessä haluan paneutua vähän enemmän itsensä johtamiseen, sillä se on ollut ajankohtainen puheenaihe tiimissämme. Aiemmin keskustelut ovat jääneet vain ajatuksen tasolle. Ajattelin siis, että minun on hyvä perehtyä asiaan enemmän esseen pohjalta, jotta ymmärrän keskusteluja ja omaa käyttäytymistä itseni johtajana entistä paremmin.

Mitä itsensä johtaminen on?

Itsensä johtamisella tarkoitetaan toiminnan suunnittelua, ohjaamista, seurantaa ja muuttamista. Tavoitteena on työhyvinvoinnin maksimointi ja työn sujuvuus (Moilanen 2021).

Itsensä johtamisessa oman työn ja työyhteisön yhteiset tavoitteet pyritään saamaan toimimaan yhdessä. Itseään johtava henkilö osaa suunnitella työskentelynsä vuorokohtaisesti niin päivä-, kuin viikko- ja kuukausitasolla. Tavoitteiden kohtuullisuuteen, kiirehuippujen reagointiin ja palautumiseen on hyvä kiinnittää huomiota myös vapaa-ajallakin. Tärkeää on oikeanlainen asennoituminen tehtävää kohtaan. Itseään johtavan henkilön on asennoitua ja osattava sopeutua tilanteeseen ja täten toimia tehtävän mukaisesti.

Asioiden priorisointi ja asettaminen tärkeysjärjestykseen on tärkeässä osassa itsensä johtamista. Työtehtävien ja vastuualueiden selkeys on oltava selkeästi esitetty sekä jokaiselta ymmärretty. Kun tehtävät on jaettu selkeästi, pystyy työntekijä päättämään työtavoista ja tekemisen järjestyksestä. Esimerkiksi meillä Proakatemialla projektijohtamisessa johtajan on osattava arvioida tehtävien tärkeysjärjestys sekä niiden delegointi muulle projektiryhmälle. Kun tavoitteet on asetettu ja tehtävät selkeät, on jokaisen ryhmäläisen helpompi teettää itselleen toteuttamistyyli ja oma aikataulu.

Oman kehittymisen tunnistaminen ja arviointi ovat keskeisiä tekijöitä itsensä johtamisessa. Siihen kuuluu esimerkiksi arvioinnit, palautteiden saaminen sekä muun datan ja kehittymisen säännöllinen seuraaminen. Vahvuuksien ohella on osattava tunnistaa myös kehittymiskohteet. Niitä voi olla esimerkiksi avun pyytäminen, avun vastaanottaminen ja palautteen hyödyntäminen. Itseään johtava henkilö rohkenee myös hakea apua (Moilanen).

Meillä opiskelijoilla on tietyn väliajoin valmentajan kanssa kehityskeskustelut, joissa pääsee keskustelemaan omaa kehittymistään ja tulevaisuuden suunnitelmista. Myös tiimin kautta tulee apua ja tukea tilanteisiin, joissa sitä tarvitsee sekä myös järjestetään yhteiset palautepajat tietyin väliajoin. Yleensä palautteet pyritään antamaan saman tien tilanteen vaatiessa, jotta kehitystä tapahtuu heti ja jatkuvalla tahdilla. Jokaisesta palautteesta ja arvioinnista opiskelijat kehittävät itseään ja kehittyvät itsensä johtajina.

Myös palautuminen kuuluu itsensä johtamiseen. Palautumiseen tulee järjestää mahdollisuuksia, sillä se on osa päivittäistä elämää.  Kun mahdollisuudet järjestetään, on itseään johtavalla henkilöllä oma vastuu niiden hyödyntämiseen. Itseään johtavan henkilön on osattava tunnistaa itse oma jaksamisensa, sekä paljonko resursseja palautumiseen menee. Kukaan muu ei voi tietää omasta jaksamisestaan kuin henkilö itse. Kun henkilö havaitsee kuormituksen haitallisen vaikutuksen, tulee siitä kertoa esihenkilölle (Moilanen).

Tiimiyrityksessä on vaikea tulkita jokaisen henkilökohtaista jaksamista, jos siitä ei puhu avoimesti kaikille. Tiimissä on kuitenkin useampi henkilö, joten avoimuus ja kommunikointi jaksamisesta on tärkeää. Mikäli liiallisesta rasituksesta tai palautumisen vähäisestä määrästä ei keskustele, muut eivät osaa reagoida tilanteeseen ja se voi aiheuttaa ylimääräistä hämmennystä.

Motivaatio ja kyky motivoida itseään on avain omaan toimintaan sekä sen jatkumoon. On osattava johtaa omia ajatuksia sekä tunteita. Vaikeat tehtävät eivät tunnukaan niin epämukavilta, kun motivaatio, epävarmuuksien sietokyky ja aiemmin mainittu asennoituminen ovat kohdillaan. Toiminta vaatii myös kärsivällisyyttä, sillä aina työt eivät etene samalla tahdilla, kuin itse haluaisi (Moilanen).

Itsensä johtaminen ei siis ole yksin tekemistä, vaan siihen vaikuttaa työympäristö sekä yhteinen kommunikointi niin työpaikalla kuin tiimiyrityksessäkin. Luottamus muita kohtaan on tärkeä ja työn tekemiseen sekä sen tekotyyliin on annettava mahdollisuudet ja apu tarvittaessa.

Miksi itsensä johtaminen on vaikeaa?

Koska itsensä johtaminen riippuu monesta eri tekijästä ja on erittäin laaja käsite, on myös mahdollista, että itsensä johtaminen ei olekaan helpoin asia ymmärtää omassa arjessa. Seuraavaksi on lueteltu muutama asia, mitkä rajoittavat itsensä johtamista ja miksi itsensä johtaminen ei onnistu.

• et ole valmis pysähtymään oman elämäsi äärelle
• et ole valmis suunnittelemaan asioita yksityiskohtaisella tasolla
• et ole valmis toteuttamaan suunnittelemiasi asioita
• et ole armollinen itseäsi kohtaan
• et ole valmis kohtaamaan haasteita
• et ole valmis odottamaan kärsivällisesti tuloksia
• et ole valmis kokemaan haastavia tunteita

(Koppelomäki 2020).

Yllä mainitut ongelmakohdat ovat itsensä johtamisen valmentajan Ilkka Koppelomäen perustamalta verkkosivulta ”Uskalla innostua.fi”.

Tiimiyrityksessä on vaikea työskennellä ja toimia, jos itsensä johtaminen on vähäistä tai sitä ei ole ollenkaan. Vaikka työskennelläänkin tiimissä, itsensä johtamisen taitoja tarvitsee silloinkin. Kukaan ei tuo mitään valmiina tarjottimella pöydälle, vaan lähes kaikki töiden tekeminen, henkilökohtainen- ja tiimin edistyminen sekä opinnoissa eteneminen lähtee jokaisesta yksilöstä itsestään.

Kuinka saada itsestään johtamisesta kiinni?

Jotta ongelmatilanteista voidaan välttyä niin tiimiyrityksessä kuin muuallakin elämässä, on hyvä miettiä, kuinka haluaa johtaa itseään. Käydään läpi esseestä päällimmäiset asiat, kuinka edistää ja harjoittaa itsensä johtamista.

Oman elämän suunnittelulle on hyvä varata runsaasti aikaa. Kaiken ei tarvitse tapahtua samalla hetkellä, vaan aikaa on osattava antaa itselleen. Suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon kaikkia elämän osa-alueita, kuten esimerkiksi motivaatio, jaksaminen ja henkilökohtainen elämä. Kun mahdollisimman paljon asioita on osattu käsitellä ja ymmärtää, tilanteisiin tarttuminen ja tekemisen taso pystytään nostamaan korkealle.

Edistymisen ja datan seuranta luo motivaatiota tekemään enemmän eteenpäin ja paremmin. Mitä enemmän palautetta ja arviointeja saa kerättyä, sitä enemmän se luo itseluottamusta ja varmuutta omaan tekemiseen. Kun itseluottamus on kohdillaan, hyvälaatuinen tekeminen näkyy myös käytännöntasolla niin itselleen kuin myös muille kanssatyöskentelijöille.

”Uskalla tavoitella isoja asioita ja luota itseesi – sinulla on kyky saavuttaa mitä tahansa” (Koppelomäki)

Kannattaa siis pysähtyä miettimään, kuinka johdat itseäsi ja kuinka pystyt sitä vielä kehittämään.

Lähteet:

Koppelomäki, I. 2020. Itsensä johtaminen. Luettu 5.5.2022 https://www.uskallainnostua.fi/itsensa-johtaminen

Moilanen, S. 2021. Kaikki tarvitsevat itsensä johtamisen taitoja. Luettu 5.5.2022. https://ttk.fi/ajankohtaista/blogi/kaikki_tarvitsevat_itsensa_johtamisen_taitoja.10354.blog