Kaiken takana on tuutori 

Iiris Määttä, Julia Koski ja Jesse Salmi

Tätä esseetä kirjoittaa Iiris Määttä, Julia Koski ja Jesse Salmi, eli vuoden 2023 tuutorien ”kerma”. Tässä esseessä kerromme omia kokemuksiamme kuluneesta syksystä, sekä oivalluksia ja oppeja, joita tuutorin työ on meille tähän mennessä antanut. Halusimme tuoda esseeseen mahdollisimman paljon omia kokemuksiamme, joilla aloitamme tämän esseen. Omat ”tarinamme” ovat kirjoitettu hieman vapaamuotoisemmin puhekielellä, koska meistä tuntui luontevammalta kirjoittaa ne ns. omalla tavallamme.  Esseen lopussa käsittelemme sitä, millaista tuutorointi on Proakatemialla, kannattaako tuutoriksi hakea ja mitä se vaatii. Toivomme, että tulevaisuuden tuutorit hyötyvät tämän tekstin antamista vinkeistä ja voivat tehdä asioita fiksummin, sekä huomioida seikkoja, joita me emme osanneet. Lisäksi ennen, kun tekstiä tulkitaan pidemmälle, niin tahdomme varoittaa, että tekstissä on käytetty runsaasti timanttista huumoria.

Julian tarina

Hain TIJO23 tuutoriksi, koska meidän viime vuonna aloittaneiden tuutorit hoitivat hommansa niin hyvin, että halusin itse olla vaikuttamassa ja tarjoamassa uusille pinkuille samanlaista kokemusta kuin itse sain. Halusin näyttää Proakatemia 2.0 tuleville pinkuille. Koin, että minulla oli annettavaa tähän ”projektiin”. Tahdoin myös saada kokemusta suuremman kokonaisuuden järjestämisestä. Halusin myös olla tuomassa suomi- ja kansainvälistä puolta lähemmäksi toisiaan. Proakatemialla puhaltaa muutoksen tuulet ja koin, että tuutorointi on hyvä paikka vaikuttaa asioihin minun tavallani.

Minulla ei varsinaisesti ollut tiettyjä odotuksia tuutorintiin. Kaikki, mitä tuutoroinnilta sain, oli pelkkää plussaa ja eväitä tulevaisuuteen. Ainoa odotukseni oli, että kaikilla on hauskaa ja kaikki viihtyvät. Minusta ainakin näytti, että kaikilla oli hauskaa ja kaikki todellakin viihtyivät. Suosittelen tuutorointia kaikille siitä vähänkään kiinnostuneille. Opin itsestäni ja muista, sekä sain uusia kavereita. Minusta meidän tuutoritiimimme loisti ja onnistui mallikkaasti ensimmäisistä hetkistä asti. Jos jotain emme osanneet, paikasimme sen asenteella ja huumorilla. Koen myös, että itse onnistuin. Minulle tärkeää oli, että pinkut pääsevät sisään yhteisöön. Näen jo nyt, että näin on tapahtunut. Tuutorointi ei kuitenkaan ole vielä ohi, olemme pinkkujen tukena jatkossakin. Pinkut siis, aina voi nykäistä hihasta!

Omassa toiminnassani parannettavaa olisi ollut siinä, että olisin suonut itselleni enemmän taukoja ja vapaata, kun näin jälkikäteen mietin. Olen myös ihmisenä sellainen, että kun jotain teen, niin hyppään siihen täysillä ja unohdan kaiken muun. Orientoiva viikko meni aika lailla flow-tilassa, joten innokkuus meni välillä oman jaksamisen rajojenkin edelle joissain tilanteissa. Hetkeäkään en silti kadu. Olisin halunnut myös alkuviikkojen aikana päästä tutustumaan kaikkiin pinkkuihin, mutta aika ei vain millään riittänyt. Jostakin olisin halunnut tätä aikaa vielä lisää kaivaa.

Hyviä muistoja on ihan liikaa, mikä on minusta positiivinen ongelma. Mutta TOP3 menee ehdottomasti mahdollisimman moneen uuteen pinkkuun tutustuminen, happrolippu-jonotus ja ruusuhaaste. Lisään tähän tarinan koskien ruusukilpailua: Olimme lähteneet tuutoriden kanssa tosi verkkasesti liikkeelle tässä ruusukilpailussa. Emme millään voineet kuvitella, että uudet pinkut ovat näin kovia tekijöitä. Ajattelimme, että pinkuilta tulee korkeintaan muutama kymppi ja karkkipussi, näin karkeasti sanottuna vaihdannassa tulokseksi. Kuitenkin toisin kävi ja kovin tulos oli n. 600e. Siis what, kolmessa tunnissa? Nooh, siinä sitten hattu käteen ja palkintoja metsästämään tuutori porukan kanssa. Sisällä hallittu kaaos, mutta ulospäin se oli meistä tuutoreista ainakin timanttia.

Tähän mennessä tuutorointi on opettanut minulle, että muista tauot, kaiken ei tarvitse olla täydellistä ja epävarmuudessa on hyvä elää, kaikki järjestyy lopulta. Opin lisää heittäytymisestä ja esiintymisestä. Huomasin, että esimerkillä johtamisella on suuri vaikutus isoon ryhmään.

Iiriksen tarina

Hain tuutoriksi alun perin siksi, koska tahdoin olla tuleville pinkuille turvallinen ja helposti lähestyttävä tyyppi heidän akatemiauransa alkumetreillä. Olen ihmisenä suhteellisen helposti lähestyttävä, positiivinen ja valmis heittäytymään uusiin asioihin, vaikka en tietäisikään täysin lopputulosta. Koen, että nämä taidot tulivat myös esille tuutoroinnissani ja spontaani asenne vei minua eteenpäin. Tuutorointi vastasi täysin odotuksiani ja yllätti minut monta kertaa erittäin positiivisesti. Tästä todella iso kiitos pinkuille, jotka alusta asti heittäytyivät aktiviteetteihin mukaan. Toden totta meidän tuutoreiden työ tämän vuosikurssin osalta tehtiin suhteellisen helpoksi. Tiesin että orientoiva viikko on hyvin intensiivinen ja vauhdikas, mutta kyllä sen pituus yllätti toistamiseen näin tuutorinkin näkökulmasta. Vaikka jokainen hetki kyllä oli sen hetkellisen väsymyksen arvoista, koska olihan meillä niin huikea tuutori- ja pinkkuporukka ympärillä. Olen ihmisenä sellainen, että tarvitsen aikaa latautua ja hengitellä välillä ihan yksin tai tuttujen ihmisten kanssa. Koen, että saatiin tuutoreiden ja pinkkujen kanssa yhdessä luotua tosi kiva ilmapiiri, jossa kaikki saavat tuoda itsestään juuri niin paljon, kun haluavat. Tästä syystä sosiaalinen patterinikin kesti huomattavasti pidempään, eikä yksin hengittelyä paperipussiin tiimipöydän alla tarvinnut.

Olen pääosin tyytyväinen omaan suoriutumiseeni tuutorina, mutta taas pieni perfektionisti päässäni toteaa, että aina voisi vetää hieman paremmin. Täydellisessä maailmassa olisin halunnut tutustua jo orientoivilla pinkkuihin henkilökohtaisemmin. Kaunis ajatus, mutta pitkälti toiveajattelua hulinassa ja vilskeessä, kun on noin 100 rautaa tulessa. Onneksi vielä ehtii, meillä on 2,5 vuotta aikaa verkostoitua. Olisin toivonut itseltäni isompaa läsnäoloa joissain tilanteissa, sekä osallistumista iltaohjelmiin.

Mieleenpainuvin hetkeni tuutorina oli se, kun annoimme pinkuille orientoivilla haasteen, jossa ruusukimpusta piti tehdä mahdollisimman paljon rahaa kolmen tunnin aikana. En voi tarpeeksi ylistää sitä, kuinka hienosti pinkut suoriutuivat tästä haasteesta. Kaikki ryhmät suorittivat haasteen paremmin, kun hyvin ja isoin summa, joka haasteen aikana tehtiin, oli noin 600e. Eikä ainoastaan tämä summa tehnyt minua ylpeäksi, vaan se innostus kaikkien kasvoilta. Oli huikeaa, kuinka asiantuntevasti ja suunnitelmallisesti haastetta lähdettiin suorittamaan luomalla strategia, kontaktoimalla yrityksiä puhelimitse ja hieromalla mitä kekseliäimpiä diilejä. Ja se fiilis, kun aika oli loppu ja palattiin takaisin Proakatemialle. Kaikki selittivät toisilleen mitä ihmeellisimpiä tarinoita oli viimeisten tuntien aikana syntynyt niiden ruusujen avulla. Tämä oli varmasti aika tärkeä haaste ensimmäisille päiville, joka ryhmäytti porukkaa vielä entisestään. Joku taisi haasteen päätyttyä todeta, että ”Tällasten juttujen takia mä proakatemialle tulin.”

Tuutoroinnin avulla pystyin opettelemaan monia taitoja, esimerkiksi johtamis-, organisointi- ja paineensietokyvyn taitoa. Yksi suurimmista oivalluksista oli se, kun ymmärsin kuinka merkityksellistä, on oikeasti läsnä tilanteissa ja kaikessa yksinkertaisuudessaan kuunnella. On niin tärkeää osata pysähtyä hetkeen ja havaita tunnelmaa, mitä ryhmä tarvitsee juuri sillä hetkellä. Tämä tulisi muistaa nimenomaan niissä painetilanteissa, joissa tuntuu, että pakka hajoaa käsiin nanosekunneissa. Kun kuuntelemisen ja läsnäolon tärkeyden muistaa, niin pääsee elämässä taas hieman helpommalla. Oli paikoittain haastavaa saada informaatio selväksi 50 pinkulle samanaikaisesti tai saati samanlaisena ilman, että tapahtuu rikkinäisen puhelimen efektiä.  Huomasin että viestintä ja tuutoreiden yhteinen kommunikointi nousi hyvin tärkeäksi osaksi. Jos meidän keskuudessamme oli epäselvyyttä esimerkiksi aikatauluista, niin voi olla varma, että pinkut olivat vähintäänkin kuistilla. Pääasia siis, että tuutoreilla on hyvä yhteishenki ja tärkeimpänä luottamus toisiinsa. Tämä on pohja myös sille, että viestintä pelaa ja osaamme reagoida sujuvammin myös tilanteissa, joihin emme ennalta olleet varautuneet. Orientoivien viikkojen rupeamasta sain valtavasti uutta energiaa, rohkeutta ja inspiraatiota omaan toimintaani Hurmoksessa. Koen, että orientoivien viikkojen aikana sain kehittää puhe- ja esiintymistaitojani, kun täytyi esittää asiat isolle määrälle ihmisiä mielenkiintoisella ja ymmärrettävällä tavalla.

Jessen tarina

Hain tuutoriksi, sillä halusin olla rakentamassa parasta mahdollista alkutaivalta uusille pinkuille. Tuutoriksi hakemiseen varmasti johti osittain se, että toimin yhtenä “pää” tuutoreista lukion aikana. Kokemus lukiossa tuutorina olemisesta oli poikkeuksellisen mieleenpainuva ja opettavainen kokemus, joten halusin lähteä jatkamaan samaa polkua Proakatemian tuutorina. Vaikka tuutoriksi lähteminen olikin melkein ilmiselvää, pohdin sitä myös paljon. Omaan luonteen, joka tarttuu monenlaisiin tilaisuuksiin ja on kaikessa mahdollisessa mukana. Keväällä olin aloittanut suuren projektin ja kuuluin Mavi-tiimiin, jotka herättivät sisälläni kysymyksiä, onko minulla aikaa olla tuutori. Eikä kyse ollut niinkään ajasta vaan siitä, pystynkö antamaan tuutorina olemiseen 100 % itsestäni. Hetken miettimisen jälkeen olinkin jo laittanut hakemuksen menemään ja pääsin Proakatemian 23Tijon tuutoriksi. Tuutoriksi hakemisessa on mielestäni etuoikeus päästä tutustumaan ainutlaatuiseen porukkaan, joka tulee viemään Proakatemiaa tulevaisuudessa eteenpäin. Koen sen upeana mahdollisuutena. Myös syynä oli vahvasti se, että halusin toimia tuutorina, joka on helposti lähestyttävä ja kuka auttaa sekä kuuntelee kaikessa, mitä matkan varrella on mielen päällä.

Kun mietin vastasiko kokemus odotuksia niin voin rehellisesti sanoa, että se vastasi täysin odotuksia ja ylitti ne vielä jokaisella osa-alueella. Kesällä tehdyn pitkän työrupeaman jälkeen olin todella innoissani odottamassa, kuinka huippu orientaatioviikko tuleekaan olemaan. On vaikea pukea sanoiksi kaikkea, mitä kokemus oli, mutta monesti lausahdus “se pitää itse kokea” pitää monella tapaa paikkaansa. Tuutorina olemisessa oli parasta meidän hienosti hitsaantunut porukkamme. Saimme mielestäni todella hyvin jaettua vastuuta ja koen, että kaikki tuutorit löysivät paikkansa. Tuutorina oleminen tuntui luontevalta ja helpolta. Osasyynä voi toki olla se, että omaan sosiaalisen luonteen, mutta suurimpana vaikuttajana olivat meidän pinkut. Pinkut ylittävät odotukset monella osa-alueella ja heidän aktiivisuutensa oli todella ihailtavaa. Kyllä meni tämän vuoden valintakokeet aivan nappiin.

Tuutorin työ painottui orientaatioviikolle, johon suurin määrä ajallisesti tuutoroinnista käytettiin. Olen tottunut tekemään pitkää päivää, mutta voin sanoa, että orientaatioviikko oli yllättävän raskas. Olen ihminen, joka ei kauheasti kaipaa omaa tilaa ja tykkään olla menossa, mutta välillä toivoin hetkeä, jossa olisin voinut kymmentä minuuttia pidempään viettää aikaa kotona. Orientaatioviikko meni kumminkin silmän räpäyksessä ja en vaihtaisi sitä mihinkään. Sen verran ainutlaatuinen kokemus, josta voi olla todella etuoikeutettu, että sai sen kokea.

Tuutorina olin mielestäni mukana mahdollisimman paljon kaikessa. Olen siis pääosin toimintaani tyytyväinen. Kuten jo aikaisemmin ilmaisin, että luonteeseeni kuuluu sosiaalisuus ja tekemisen meininki, olisin voinut jossain tilanteissa järjestää itselleni enemmän taukoja. Vaikka en koe väsymystä orientaatioviikon taikka tuutoroinnin osalta olisi hyvä taito oppia myös priorisoimaan taukoja. Mutta toisaalta tässä se hetki oli ja otin siitä kaiken irti ja onnistuin mielestäni olemaan avoin ja helposti lähestyttävä tuutori, joka tsemppasi ja auttoi aina tilanteen vaatiessa.

Mieleenpainuvimpia hetkiä tuutorina olemissa oli monia. On vaikeaa miettiä vain yhtä sellaista, mutta voisin listata ja avata niistä pari. Ekana tulee mieleen ruusu haaste. Ruusuhaasteessa pinkut jaettiin neljään tiimiin ja heille annettiin ruusukimppu, joka piti muuttaa mahdollisimman suureksi määräksi rahaa kolmen tunnin aikana. Minulle tuli oikein kylmät väreet, kun näin, kuinka tiimit lähtivät tekemään toimintasuunnitelmia ja organisoimaan, mitä kukin lähtee tekemään. Siinä oli sitä tekemisen meininkiä, kun osa lähti kaupungille ja osa jäi soittamaan kontakteille kuin puhelinmyyjät konsanaan airpodien ja läppärien kera. Kyllä siinä ylpeä sai olla, kun tiimit keräsivät älyttömän kovia tuloksia. Voittaja tiimi sai peräti 600 € ruusuista muutettua kolmen tunnin aikana. Siis mitä ihmettä! Oli ilo seurata sitä, kuinka pinkuista näki sen, että tämä on se syy, minkä takia tulimme tänne opiskelemaan ja miksi meistä tulee tiimiyrittäjiä. Viimeistään tuossa vaiheessa konkretisoitui, kuinka kovatasoinen jengi on kyseessä. Toisena asiana on varmastikin se, että pääsi tutustumaan moneen tulevaan tiimiyrittäjään ja verkostoitumaan. Uskon, että tulevaisuudessa akatemiaurani tulen tekemään paljon yhteistyötä 23tijon tulevien tiimiyrittäjien kanssa ja mahdollisesti luomaan projekteja yhdessä. Sitä innolla odottaessa.

Tuutorointi opetti minulle sen, että jos koen jatkossakin fiiliksen siitä, että “jos en nyt tartu tähän se menee ohi” tartun siihen. En edes halua ajatella sitä, jos en olisi ryhtynyt tuutoriksi, kuinka paljon olisin oppien ja kokemuksien saralla menettänyt. Tuutorointi oli minulle yksi projekti, joka opetti minulle organisoimista, johtamista, paineensietokykyä sekä heittäytymistä. Tuutorina ollessa pystyi kerrankin olemaan tilanteen sisällä ja keskittymään olemaan hetkessä. 50 hengen porukkaa, kun vetää tilanteet elävät todella paljon ja on tärkeää huomata, mikä on missäkin kohtaa tärkeää toteuttaa. Kun oppii löytämään hyvät toimintatavat ja olemaan täysin läsnä toiminnassa, on tuutorointikin kohtalaisen helppoa. Orientoiva viikko on todellinen tietopläjäys ja oli tärkeää huomata, että kaikki eivät opi taikka sisäistä asioita samalla nopeudella. Yksi esimerkki oli sovellusten käyttö eli intra, pakki, Outlook ja niin edelleen. Toiminkin meillä henkilönä, joka kierteli ja kysyi, tarvitseeko kukaan apua. Tällä varmistimme sitä, että jokainen pysyy kartalla. Tärkeimpänä oppina pidän kumminkin tuutoritiimin tiimiytymistä, joka on pohja kaikelle toiminnalle. Kun tuutoritiimissä toimii kemia ja hommat on organisoitu hyvin, on helppo lähteä rakentamaan tulevaa tuutorointia.

Tuutoreiden yhteistyö

Tässä kappaleessa käymme läpi tuutoreiden yhteistyötä ja reflektoinnin tukena käytämme Karl-Johan Spiikin teosta: Yhteisöohjautuvuus: Yhdessä ohjautuva tiimi. Koemme, että meidän tuutoriporukkamme oli yhdessä ohjautuva tiimi, kuten kirjassa sanotaan. Spiikin mukaan toimivan tiimin periaatteen rakentuvan perusasiat kuntoon laittamisesta, jaetusta johtajuudesta, sekä yhdessä ohjautuvasta tiimistä. Kirjassa Spiik kuvaa yhdessä ohjautuvan tiimin toimintamallin rakentuvan kolmesta askeleesta, sekä kahdeksasta portaasta. (Spiik, K. 2022) Koemme, että meidän tuutoriporukassamme nämä ominaisuudet ovat hallussa. Kaiken toimintamme taustalla oli luottamus ja kunnioitus toisiamme kohtaan.

Ensimmäiselle portaalle: perusasiat kuntoon, kuuluu tiimin jäsenten välinen kommunikaatio, läsnäolo yhdessä sovituissa asioissa, itsensä johtaminen, avoin keskustelu, sekä palautteen vastaanotto ja -anto. Esimerkiksi näiden peruspilareiden tulisi olla kunnossa, jotta voimme puhua tiimistä.  (Spiik, K. 2022)

Kunnioitimme yhdessä sovittuja tapaamisia ja palavereita, eikä kenelläkään meistä ollut erityisoikeuksia ottaa vapaakortteja. Olimme siis tasavertaisia, sekä meihin kaikkiin pätivät samat säännöt. Pystyimme toteuttamaan avointa keskustelua hyvin, koska jokainen pystyi sanomaan mielipiteensä rehellisesti pelkäämättä tulleensa väärinymmärretyksi. Tähän toki suurena tekijänä on se, että suurin osa Tijo:n tuutoreista on Hurmoksen jäseniä ja olimme tehneet tiimissä yhteistyötä jo vuoden ajan. Oli tilanteita, joissa pitkien päivien jälkeen jokaista ärsytti ja mielipiteitä lauottiin pöytään suorasti. Ajattelemme, että tällainen suora kommunikaatio toimi meille, koska kenenkään tarkoitus ei koskaan ollut provosoida tai loukata. Muiden mielipiteet kyllä saattoivat joskus ärsyttää, mutta tämä ei ollut esteenä avoimelle kommunikaatiolle tai asioista keskustelulle. Koemme, että jokainen meistä kehitti tutoroinnin aikana myös itsensä johtamisen taitoja, koska toimimme kiireessä ja joissain tilanteissa paineen alla. Hyvä itsensä johtaminen on osana toimivan tiimin rakentumista.

Toinen askel, jonka Spiik kirjassaan tuo esiin, on jaettu johtajuus. Jaetun johtajuuden kulmakiviä ovat sparrauskulttuuri, joka tarkoittaa positiivista haastamista, avointa kommunikointia avun annossa ja sen pyytämisestä. Toisena luottamus ja arvostus, jotta tiimin jäsenet kokevat merkitystä tehdystä työstään ja kokevat tiimityöskentelyn antoisaksi. Kolmantena osaamisen kartoitus ja delegointi, eli parviälyn ja tiimin täyden potentiaalin hyödyntäminen. (Spiik, K. 2022)

Delegoimme työtehtäviä jouhevasti, koska jokainen meistä oli koko sydämellään mukana. Suhtauduimme tilanteisiin ja tehtäviin, siten että oli työ mikä työ, niin lopputuloksesta olemme vastuussa yhdessä. Työtehtävät jakautuivat jokaisen osaamisen mukaan ja pystyimme hyödyntämään siinä omia vahvuuksiamme, esimerkiksi koimme turhaksi Jessen alkaa opettelemaan Pakin täydellistä käyttöönottoa, kun Iiris sen jo osasi. Rooleja emme varsinaisesti jakaneet, eikä virallisesti ”vastuutuutoria” ole tapana nimetäkään. Huomasimme kuitenkin aika nopeasti, että se helpottaisi kommunikoinnin sujuvuutta ja delegointia joissain tilanteissa. Siispä Julia otti tästä itsellensä vastuun yhteisymmärryksessä muiden kanssa. Koimme itse, että saimme tehtävät järkevämmin jaettua, kun Julia omien sanojensa mukaan: ”piti pakkaa kasassa”. Tässä esimerkissä voi huomata, että hyödynsimme jaettua johtajuutta sparrailun, sekä käytimme parviälyä, josta Spiik kirjassaan puhuu.

Pinkkujen palautteet

Keräsimme pikuilta palautetta Forms-tiedostolla, johon oli mahdollisuus antaa palaute anonyyminä. Yleisesti palautteet olivat positiivisia ja koimme niiden perusteella, että olemme onnistuneet työssämme tuutoreina hyvin. Monivalintakysymyksistä oli mukava huomata, että pinkut olivat huomanneet, että tuutoreilla on hyvä fiilis keskenään ja se välittyi myös heille. Vastauksista selvisi, että pinkut ovat saaneet tarpeeksi uutta tietoa opiskelusta Proakatemialla, sekä TAMK:lla. Lisäksi he Kokivat ryhmäytyneensä ja saaneensa uusia kavereita, ja tuutorit olivat omalla toiminnallaan edistäneet ryhmähenkeä. Edellä mainituista asioista oltiin 100 % yhtä mieltä vastanneiden kesken. Saimme myös palautetta siitä, että olimme helposti lähestyviä ja meiltä sai vastauksia vaikeimpiinkin kysymyksiin, vaikka vastaus ei olisi ollut ns. suoraan tarjottimella.

Avoimista kysymyksistä nousi pointteja esimerkiksi ryhmien koosta, sekä tuutorien toiminnasta. Ymmärsimme jälkeenpäin, että joissain tilanteissa olisi ollut järkevää jakaa ryhmää pienempiin osiin, jotta kaikki saisivat äänensä kuuluviin. Tämä on varsinkin tärkeää siksi, koska päivät ovat pitkiä ja intensiivisiä ja uusiin ihmisiin tutustuu koko ajan. Pienemmissä ryhmissä toimiminen mahdollistaa hetken hengähdystauot ja jälkeen päin ajateltuna, tämä olisi ollut fiksua meille tuutoreillekin. Tässä yksi vinkki seuraaville tuutoreille! Myös taukoja olisi voinut olla enemmän. Orientoivat ovat lyhyt pätkä ja asiaa on valtavasti, joten meidän mielestämme oli haasteellista saada taukoja mahtumaan aikatauluun. Levätä kuitenkin pitää, toivottavasti kaikki eivät olleet ihan puhki.

Me tuutorit olimme aivan uuden edessä, kun Proakatemia muutti Tamkin pääkampukselle. Olisimme itse toivoneet TAMK: kin/TAMKO:n suunnalta enemmän ohjeistusta käytänteisiin ja muuhun yleiseen viestintään tuutoreiden suuntaan. Koemme, että meidän tuutoreiden toiminta oli erittäin omatoimista ja lopulta otimme ohjat omiin käsiimme ja selvitimme asiat. Vastaukset olisivat kuitenkin valmiiksi löytyneet näiltä tahoilta. Koemme, että pääsimme hyvin tuutoreina orientoivien aikana kiinni Tamk:in sykkeeseen ja oli mukava verkostoitua eri alojen tuutoreiden kanssa.

Palautteita tuli valtavasti ja tässä nostamme muutaman meidän tuutoreiden sydämiä lämmittäneitä palautteita, eli kiitos kaikille ihanille pinkuille.

“Kiitos kun ootte läsnä kaikessa tässä alussa”

“Ihana vastaanotto meille uusille opiskelijoille! Mukava on ollut tutustua tuutoreihin ja muihin opiskelijoihin! Kaikki on ollut selkeää ja apua saanut sitä tarvittaessa!”

“Teitä oikeesti kiinnostaa, ku tulee jutulle tai kyseleen. Kiitos siitä. Kaikki on kulkenu eteenpäin järjestelmällisesti.”

“Tuli tosi tervetullut olo heti ensimmäisenä päivänä ja tuutorit on hyvin valmentanut meitä tulevaan ja opettanut Proakatemian arvoja ja fiilistä mitä näytetään rohkeasti myös ulospäin. Ihana viikko, kiitos teille”

“Ihanimmat tuutorit mitä voi toivoo”

“Kiva nähdä, että myös tuutorit heittäytyivät mukaan täysillä. Tuutorit ovat ihmisläheisiä ja teille on helppo puhua matalalla kynnyksellä.”

“Ootte mahtavia tyyppejä ja otitte meidät pinkut ihanasti vastaan! Kerroitte sekä virallisista että epävirallisista asioita tosi kattavasti ja selvititte hienosti asioita mihin ei ollut heti valmista vastausta.”

“Ihanasti ootte ottaneet meidät vastaan ja buustanneet meidän ryhmähenkeämme”

Mitä tuutorointi vaatii?

Tuutorinti on kokoaikainen sivutyö. Koemme, että olemme vastuussa uusien pinkkujen johdattamisesta Proakatemian maailmaan. Olemme neuvonantajia ja voisimme jopa verrata itseämme Googleen, koska sen verran runsaasti saimme kysymyksiä uusilta opiskelijoilta. Meistä neljä tärkeintä ominaisuutta, mitä tuutorointi vaatii ovat: sitoutuminen, asenne, heittäytyminen ja luovuus.

Sitoutuminen: Täytyy todella miettiä, että oletko mukana vai et? Sitoutuminen niin tuutorien toimintaan, kuin pinkkujen kanssa toimimiseen.  Tuutorointi ei suinkaan lopu orientoivien tai ensimmäisien kuukausien jälkeen, vaan tuutorin on oltava valmis olemaan koko lukuvuosi läsnä ja hoidettava tehtävää. Pinkut tulevat aina näkemään meidät heidän tuutoreinaan. Oma jaksaminen on myös hyvin tärkeää muistaa, eikä kannata haalia kaikkia työtehtäviä itselleen. Sitoutuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tarvitsee kahdelta yöllä vastaanottaa poissaoloviestejä pinkuilta. Tässäkin asiassa on tärkeää muistaa omat rajansa.

Asenne: Tuutorointi vaatii tietynlaista asennetta, varsinkin ensimmäisen kahden viikon aikana. Päivät ovat pitkiä ja rankkoja, mutta meidän mielestämme työ kannatti, antoi meille paljon ja ylitti kaikki odotukset. Asenteella on suuri merkitys ja se tarttuu. Pääsimme tuutoriporukassamme tsemppaavalla ja iloisella asenteella pitkälle, vaikka emme suoria vastauksia pinkkujen kinkkisiin kysymyksiin aina tienneetkään.

Heittäytyminen: Meidän mielestämme tuutori on yhtä lailla yksi pinkuista, vaikkakin välillä on valmentajan paikalla.  Kun tuutori itse heittäytyy täysillä mukaan, niin saa varmasti kokemuksesta kaiken irti. Myös tietynlaista heittäytymistä ohjelmissa ja tapahtumissa vaaditaan. Näemme tuutoroinnin siementen istuttamisena, eli ns. pohjatyön tekemisenä, mikä tulee kantamaan hedelmää tulevaisuudessa. Tällä tarkoitamme esimerkiksi, että pinkut ovat valmiimpia tulevaan uraan tiimiyrittäjänä ja he ovat ryhmäytyneet hyvin. Tämä on meille tuutoreille paras palkinto, vaikka näemmekin sen vasta myöhemmin. Silloin voimme taputtaa itseämme olkapäälle. Koemme, että meistä jokainen heittäytyi tähän pestiin täysillä. Tuutorointi on pitkälti esimerkillä johtamista.

Luovuus: Miten ongelmat katoavat? Ensimmäinen henkilö, jolta uudet opiskelijat tulevat kysymään neuvoa, on tuutori. Miten saat ongelmat katoamaan? Tähän tarvitsee ehdottomasti luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Tuutorointi on myös paineen alla toimimista ja joskus tilanteet vaativat nopeita päätöksiä ja reagointia. Haasteita ja virheiden tekemistä ei tule myöskään pelätä. Luovuudella ja ongelmanratkaisukyvyllä pääsee pitkälle.

Asenteesta tuutoroinnissa

Koemme että tuutoroinnin ja oikeastaan minkä tahansa toiminnan keskiössä Proakatemialla on asenne. Hyvää asennetta on helpompi ylläpitää, kun ympärillä on tuttuja ihmisiä, jotka samaistuvat ja kannustavat toinen toistaan. Tämä oli meidän tuutoreiden valttikortti kaikessa toiminnassamme. Kuten aiemmin kirjoitimme, orientoivilla päivät olivat hyvin pitkiä. Rehellisesti sanottuna tuli paikoittain hetkiä, jolloin emme pahemmin olisi jaksaneet kiertää rastiratoja vähäisten yöunien ansiosta. Näissä hetkissä meidät ehdottomasti pelasti asenne ja meidän toistemme tsemppi ja tuki. Valitettavasti oli myös hetkiä, jolloin huono asenne näkyi kymmenien kilometrien päähän ja voimme kertoa, että se tarttui myös pinkkuihin.

”Rautainen ammattitaito ja onnistuminen on 90 prosenttia asennetta ja vain 10 prosenttia asiantuntemusta. ” (Hidasta elämää, 2018) Kyseisen lainauksen sanoma toimi myös tilanteessa, jossa emme tienneet ennalta vastauksia pinkkujen (jopa todella) kinkkisiin kysymyksiin. Aina selvitettiin, mitä vastaan tuli vaikka harmainta aavistusta ei ollut. Muistettiin siis oppimisen asenne!

Vaikka varmasti monelle näytti meidän työmme helpolta, ei se sitä ollut, varsinkin siinä kohtaa, kun on kaksi viikkoa rokattu menemään täysillä koko sydämestä. Hyvänä esimerkkinä toimii Tursajaiset. Olimme tuutoreina aivan puhki. Kuka meitä kantaa siinä hetkessä? Vaikka kuinka koitimme asennetta kaivaa, oli se ison kiven takana. Yritimme tsempata, mutta väsymys vei voiton. Saimme jopa restonomeilta kommentin, että olemme halpa versio Proakatemiasta. Ööö auts! Ensi vuoden tuutoreille jäi nyt vähän mainetta korjattavaksi Tursajaisiin, koska meidän suorituksemme oli pohjanoteeraus. Tästä näkee hyvin sen, kun meidän asenteemme ei ollut timanttia, niin se tarttui myös pinkkuihin ja huokui ryhmästä kilometrien päähän ulospäin. Nostamme kätemme virheen merkiksi. Tämä oli meiltä tuutoreilta huonoa johtamista siinä hetkessä, josta otamme opiksemme.

Tuutorointi Proakatemialla

Tuutorina toimiminen Proakatemialla eroaa jonkin verran muiden tutkinto-ohjelmien tuutoroinnista. Vaikka meidän tutkinto-ohjelmassamme tuutorina onkin erilaista olla, kaikissa tutkinto-ohjelmissa tuutoroinnilla on sama päämäärä: “Saada uudet opiskelijat mahdollisimmat tervetulleiksi Tamkiin, sekä mukaan opiskelijayhteisöön”.

Lähtökohtaisesti Proakatemialla tuutorointi on helppoa ja mukaansa tempaavaa. Mutta mistä tämä johtuu? Proakatemian tutkinto-ohjelmaan hakevat opiskelijat ovat valmiiksi jo sen luonteisia, että he kaipaavat haasteita ja meininkiä. Tästä pitää huolen Proakatemian hakuseula. Meidän tutkinto-ohjelmaamme ei lähtökohtaisesti hakeudu ihmisiä, joilta puuttuisi kiinnostusta tai asennetta tekemiseen. Käytetään esimerkkinä orientaatioviikkoa. Orientaatioviikolla huomasimme, kuinka intraa ja pakkia esitellessä tulevat tiimiyrittäjät kyllä keskittyivät asiaan, sekä kunnioittivat tuutoreiden opetusta. Rivien välistä oli kuitenkin aistittavissa tylsistyneisyyttä. jonka ymmärrämme hyvin. Vastapainona pinkkujen valmentaja heitti meille idean jo esseessä mainituista ruusuhaasteesta. Tällä tavoin saimme toden totta nähdä pinkkujen todellisen luonteen ja huomata sen, että tänne hakee kovan työmoraalin omaksuneita ihmisiä.

Mutta miten Proakatemian tuutorina oleminen eroaa muista tutkinto-ohjelmista? Lähdetään liikkeelle siitä, että tutkinto-ohjelman lisäksi Proakatemia on paljon muutakin. Proakatemia on yhteisö, jossa työskentelee tiimiyrittäjiä. Se on lähtökohtana jo aivan erilainen asetelma tuutorina toimimisellekin. Meidän ja varmasti muidenkin alojen tutkinto-ohjelmissa, on tuutoronnin myötä etuoikeus päästä tutustumaan uusiin opiskelijoihin. Proakatemialla tämä näkyy vielä olennaisemmin, sillä tulemme olemaan saman katon alla vielä seuraavat 2,5 vuotta. Tulemme olemaan päivittäin tekemisissä ja tekemään tiivistä yhteistyötä, ehkä jopa harjoittamalla liiketoimintaa yhdessä. Toisena ydinasiana on Proakatemian käytänteet. Proakatemian tuutorit käyvät orientaatioviikolla läpi Proakatemian käytänteitä ja toimintatapoja. Käymme läpi, mitkä ovat Proakatemian arvot, miten Proakatemian tiloissa kuuluu toimia ja esimerkiksi, mitä sanastoa Proakatemialla käytetään. Proakatemia on täysin oma maailmansa, jossa toimii oikeita yrityksiä oikean liiketoiminnan parissa. Tämä on meidän tutkinto-ohjelmamme erikoisuus, joka on suurin erottautuva tekijä esimerkiksi perinteisistä liiketalouden opinnoista. Tämän takia tuutorit Proakatemialla yrittävät parhaansa mukaan antaa parhaat eväät tulevaa matkaan varten.

Meille tuutoreille prioriteetti yksi oli se, että tulemme tarjoamaan parhaat mahdolliset lähtökohdat tiimiyrittäjäksi toimimiselle. Toisien sanoen käytimme mielestämme runsaasti aikaa siihen, millä uusien opiskelijoiden alkutaival olisi mahdollisimman hyvä. Meille tuutoreille Tamkon vertaistuutorikoulutukset alkoivat keväällä 2023 ja saimme tällöin vapaat kädet siihen, miten lähdemme rakentamaan orientaatioviikkoa Proakatemian vision mukaiseksi. Perusraamit olivat tiedossamme, mutta saimme lisätä omaa maustettamme suunnitteluun. Oli mahtavaa, kuinka paljon me tuutorit saimme luottamusta hoitaa asioita itse, kuten näemme parhaimmaksi. Toukokuussa meillä olikin jo tiedossa se, miltä elokuumme tulee näyttämään. Syyslukukauden aloitimme tuutoroinnin johdosta viikkoa aikaisemmin, kuin muu Proakatemian väki. Päivää ennen H-hetkeä kävimme vielä tuutoreiden kanssa yhdessä läpi, mitä seuraavien viikkojen aikana tulee tapahtumaan. Tällä varmistimme sen, että olimme samalla sivulla valmistelujen suhteen sekä muutenkin hyvin valmistautuneita tulevaan koitokseen.

Mielestämme viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä on se, että Proakatemian tuutoreilla on todella hyvä kemia keskenään. Odotimme tuutorointia innolla osittain senkin takia, että pääsimme tekemään töitä yhdessä, sillä emme sitä niin paljon olleet tällä kokoonpanolla aikaisemmin tehneet. Toki olimme sen verran hyvää pataa jo valmiiksi, että lähtökohdat töiden tekemiselle yhdessä olivat ihanteelliset. Tämän takia meidän ryhmäytymisemme onnistui varsin kivuttomasti, sillä kaikilla oli sama päämäärä ja motivaatio toimia tuutorina. Hyvään pohjaan kavereina on varmasti vaikuttanut se, että Proakatemian pikkuna olemme peruskursseilla kaikki yhtenä porukkana. Meitä ei sekoiteta Liko:n kanssa kursseille ja meille kurssit ovat räätälöityjä, jotta ne tutkisivat mahdollisimman hyvin tammikuussa alkavien tiimiyritysten toimintaa. Tämä vahvisti sitä, että näimme joka päivä opintojemme parissa ja kun tehtävissä oli vahva painotus ryhmäopintoihin, niin tahtoi tai ei, alkaa usean kanssa muodostumaan kaveruus. Tämän takia Proakatemian tuutoriksi ryhtyessä ei ainakaan tarvitse miettiä, millainen kokoonpano tuutoreilla tulee olemaan tai ennalta stressata sitä, tuletteko yhdessä toimeen. Mitä muutakaan voi odottaa, kun timanttia?

Kannattaako hakea tuutoriksi?

Tuutoriksi ryhtyminen on vastuullinen tehtävä, mutta se antaa vähintäänkin samalla mitalla takaisin. Meidän jokaisen tarinastamme voi varmasti päätellä, että tämä on varmasti ollut akatemia-aikamme unohtumattomimpia kokemuksia. Sen takia voimme suositella tuutorintia ainoastaan lämmöllä. Emme usko, että siihen pestiin hakeneet ja tuleviksi tuutoreiksi lopulta päätyvät tulevat päätöstään katumaan. Haluamme kumminkin vielä mainita muutaman asia siitä, kannattaako tuutoriksi hakea.

Kuten aiemminkin sanoimme, tuutoriksi ryhtyessä olemme lähtökohtaisesti vastuussa siitä, että tulevat opiskelijat saadaan osaksi opiskelijayhteisöä ja ennen kaikkea Proakatemiaa. Siihen liittyy vastuu sitoutua toteuttamaan tämä mahdollisimman hyvin. Ennen kaikkea tähän liittyy vastuu hyvän asenteen ylläpidosta, joka ei ole itsestäänselvyys. Asenne ja fiilis ovat eri asioita. Pitää muistaa se, että fiilis voi olla joinain päivinä huonompi ja toisena päivänä parempi. Kasvun asenteen pystyy valitsemaan ja tuutorina asenteen pitää olla kunnossa, jotta hommat toimivat suunnitelmien mukaisesti. Eli kaikessa lyhykäisyydessään: Jos tuutoriksi ryhtyminen kiinnostaa ja tunnet, että omaat tuutorille kuuluvan asenteen, hae tuutoriksi. Tuutoriksi ryhtyessä “projektille” annetaan kaikkensa. Jos taas kääntöpuolena koet loppujen lopuksi, että tuutorointi ei välttämättä ole oma juttusi ja hakisit siihen vaan opintopisteiden takia, niin älä hae. Huono asenne tarttuu varmasti välittömästi ja on läpinäkyvää, jos tehtävä eivät kiinnosta sinua niin paljon kuin toisia. Tämän vuoksi tuutoriksi ryhtymistä kannattaa pohtia ja miettiä, minkä painoarvon tai ajan sille pystyy antamaan. Kummatkin vaihtoehdot on hyvä tiedostaa ja uskommekin vahvasti siihen, että tuutoreiksi valikoituvat varmasti ne, ketkä priorisoivat tuutorina olemisen todella korkealle ja haluavat olla tulevien pinkkujen kanssa taittamassa ensimetrejä Proakatemian matkalla.

Vinkkejä seuraaville tuutoreille

Haluaisimme lopuksi kirjoittaa ylös käytännön vinkkejä, joissa me huomasimme parannettavaa. Nämä auttavat teitä välttämään meidän virheitämme. Aloitetaan siitä, että tämän lukuvuoden aloitus orientoivilla erosi huomattavasti omastamme Proakatemialla, sillä aloitimme opinnot uusissa tiloissamme TAMK:ni pääkampuksella. Tilat olivat uudet ja tekniikka oli sen myötä kehittynyt Finlaysonin ajoilta. Näytöt toimivat etäliitännällä taikka adapterien avulla. Muistakaa siis ostaa tai varata akatemialta itsellenne viikoksi adapteri. Me etsimme sitä aina kissojen ja koirien kanssa, joka paikasta tuloksetta.

Orientaatioviikko on ikimuistoisuudestaan huolimatta raskas, joten muistakaa varata mukaan tarpeeksi evästä: pikkusuolaista, mehua, virvokkeita/urheilujuomaa, jotta jaksatte pitkiä päiviä. Hyvänä aasin siltana tähän on se, että orientaatioviikolla alkavat ensimmäiset opiskelijatapahtumat tuutorien omien järjestämien tapahtumien lisäksi. Muistakaa ottaa ns. luoteja toistenne puolesta. Tuutorit ovat mukana opiskelijatapahtumissa kannustamassa ja ohjeistamassa ryhmäänsä ja välillä joillain illat/yöt saattavat venyä. Muistakaa, että yhden pitää vähintäänkin olla aamulla iskussa. Painotamme toki, että kaikkien olisi suotavaa olla iskussa, mutta ”Plan B” on aina hyvä olla. On myös enemmän sääntö, kun poikkeus että moni sairastuu flunssaan (fuksiruttoon) yms. ensimmäisen viikon aikana. Vältättehän siis tämän oikealla pukeutumisella orientoivalla viikolla muistuttelemalla asiasta myös pinkkuja.

Orientaatioviikko on myös aikataulun puolesta todella hektinen. Kaiken uuden edessä on hyvä muistuttaa ja informoida tulevia pinkkuja viikon aikatauluista. Parempi liikaa, kun liian vähän. Samalla kun muistuttelette heitä aikatauluista, muistakaa myös itse olla ajoissa paikalla. Eli välttäkäämme seuraavia toteamuksia: ”Älä tee niinku mä teen, tee niinku mä sanon.” tai ”Ei ne koutsitkaan oo kentällä pelaamassa.” Kyllä ne ovat.

Kampuskierrosta varten suosittelemme vahvasti kertaamaan reitin ja aikataulun niin toisen, jos kolmannenkin kerran. Teillä tulevilla tuutoreilla ei varmasti tule olemaan ongelmia asian kanssa, sillä olette viettäneet koko aikanne Proakatemialla TAMK:in pääkampuksella. Muistakaa kuitenkin, että kertaus on opintojen äiti. Kampuskierroksella käydään vierailemassa opiskelijapastorin Jussin luona. Jussi tarjoaa kaikille kahvit, joten muistetaan heittää “yläfemmat” hänen kanssaan. Jussi on aina tykännyt Proakatemian energiasta, jonka takia hän arvostaa tätä elettä. Luottakaa prosessiin: “Trust the process”. Sen kun muistatte aina välillä sanoa itsellenne ja pinkuille, niin pääsette pitkälle. Jokaiseen asiaan ei aina löydy valmista vastausta, eikä kaikkea kannata myöskään paljastaa. Tämän takia edelle mainittu lausahdus on erittäin hyvä sisäistää.

Kaiken kaikkiaan siinä olivat meidän vinkkimme tuleville tuutoreille, sekä muillekin aiheesta kiinnostuneille. Ottakaa edeltävät vinkit ylös ja muistakaa se, että aina saa ja täytyy tulla kysymään neuvoa edellisiltä tuutoreilta. Autamme ja sparraamme mielellämme, jos tämän esseen luettuanne olette edelleen avun tarpeessa.

Lähteet:

Hidastaelämää.fi. 16.11.2018. 7 syytä, miksi asenne on supertärkeä –Myönteinen mieli lisää luovuutta ja auttaa jaksamaan. Blogi.  https://hidastaelamaa.fi/2018/11/7-hyvaa-syyta-miksi-asennettaan-kannattaa-kehittaa-myonteisemmaksi/  Viitattu 19.10.2023

Spiik. K-J. 9.3.2022. Yhteisöohjautuvuus: Yhdessäohjautuva tiimi. BookBeat. Vaatii käyttöoikeuden. https://www.bookbeat.fi/kirja/yhteisoohjautuvuus-:-yhdessaohjautuva-tiimi-664086 Viitattu 19.10.2023

Tuutoreiden teettämä Forms-kysely. 08/2023. Tuutori palaute kysely. Vaatii käyttöoikeuden. https://forms.gle/bpjKqs42onz2cYE86 Viitattu 19.10.2023