AIHE: Myynti, asiakkuudeet ja verkostot
Luokitus: 2 esseepistettä, yksilö essee
Kirjoittajat: Arto Ala-Seppälä

Johdanto

Syksyn aikana kirjoittaminen on ollut vaikeaa. Nautin suunnattomasti tästä kirjoittamisesta nykyään, mutta mieli ei ole pystynyt rauhoittumaan näiden reflektioiden ääreen. Syytä tälle haasteelle en pysty sinulle lukijani sanoittamaan, mutta halusin kertoa tämän nyt heti alkuun. Tiedostan kuitenkin, että olen intoa täynnä kaikesta uudesta oppimastani.

Ajatteluni luo jatkuvalla syötöllä uuden ja aikaisemman tiedon synergioita. Ehkäpä tämän vuoksi kirjoittaminen on ollut vaikeaa, sillä mieli on koukussa oivallusten tuottamaan dopamiiniin. Janoan suorastaan lukemista tällä hetkellä ja odotan, että pääsen bussiin nappikuulokkeet korvilla lukemaan. Hiljainen Zen musiikki värähtelee tärykalvoillani, bussin ja muiden matkustajien äänet sulkeutuvat mieleni ulkopuolelle, ja laskeudun kirjallisuuden ristiretkelleni reilun tunnin mittaisen päivittäisen matkan ajaksi.

Tänä marraskuun kuudentenatoista päivänä kirjoittaminen on kuitenkin vain aloitettava. Esseiden palauttamisen määräpäivä häämöttää kolmen viikon päässä ja tämä on syksyni ensimmäinen kirjoitelma. Ensimmäisenä haluan puhua teille kirjasta minkä luin lävitse yhdellä bussimatkalla.

Pekka Ruokolaisen kirjoittaman brändin kirkastus opas Brändikäsikirja on omassa esimerkillisyydessään onnistuneen brändityön esikuva. Ison kirjasinkoon ja väljän tekstin puolesta kirja on helppolukuinen. Kerronnan tueksi on tuotu ymmärrettäviä ja selkeitä kuvia, sekä vaiheittaiset tehtävät ja kysymykset aktivoivat syventymää kirjan oppeihin. Teoksesta todella huokuu Ruokolaisen ammattimainen ote markkinointikonsulttina ja suunnittelijana. Opus menee ehdottomasti omalle ostoslistalleni, sillä kaikessa tiiviydessään tämä on mestariteos brändistrategiaan.

Orava on hyvin brändätty rotta

Olen puolentoista vuoden ajan syventänyt aikaisempaa tiimiosaamistani Tiimiakatemia Globalin järjestämässä Tiimimestari valmennuksessa. Tulen kirjoittamaan vielä enemmän Tiimimestareista tänä syksynä esseissäni, mutta tällä erää haluan kertoa brändi valmennuskerrasta Kouvolan Tolkkilan kartanossa, ja siitä miten Brändikäsikirja liittyy tähän matkaan. Kokoonnuimme siis noin kolmenkymmenen hengen kesken brändien äärelle dialogirinkiin Tolkkilan kartanon upeaan ympäristöön.

Kartanon syntyjuuret lepäävät vuodessa 1913 ja sillä on erittäin värikäs historia. Kartano on toiminut sodan aikana sotilassairaalana ja sodan jälkeen siirtolaiskotina. Vuonna 1948 sinne avattiin Tolkkilan lastenkoti, jonka 90-luvulla turmeli tulipalo. Palon jälkeen omistus siirtyi Elimäen seurakunnalle, joka järjesti alueella seurakunnan tilaisuuksia kuten esimerkiksi rippileirejä sekä yksityisjuhlia ja seminaareja. Nykyisin omistus on Royal Resorts Oy:llä, joka tarjoaa erilaisia majoitus- ja kokouspalveluita. (Tolkkilankartano.fi)

Puitteet olivat täydelliset tähän meidän kertaamme, sillä kartano on juuri sopivan matkan päässä kaupungin hälinästä ja vilskeestä. Lisäksi majoituspaikkoja oli riittävästi, ruoka oli jokaisella kerralla suorastaan mainiota ja asiakaspalvelu oli ystävällistä. Sivurakennuksista löytyi majoituspaikkojen lisäksi upea kokoushuone ja kylpyläosastot. Kuultuani tarinan kartanon historiasta huomasin tämän Tiimimestari kerran tuovan kaikki tiimioppimiseni yhteen. Olin nimittäin kouluttautunut ja toiminut nuoruudessani Kuortaneen seurakunnassa rippikouluisosena, puolustusvoimissa palvelin kersanttina Kainuun prikaatissa ja kouluttauduin Hennalan prikaatissa lääkintäaliupseeriksi vuonna 2006.

Ympärillämme vallitsi vilpitön jälleennäkemisen hillitty riemu sekä haikeus. Kohta tämä yhteinen puolentoista vuoden matka tulee päätökseen. Ryhmäläisemme vahvisti heti alkuun meidän valmennustiimimme yhdessä ajattelun hiljaisen liiton. Hän kertoi miten muistaa meidän ensimmäisen orientaatiotapaamisemme viime syksynä Tampereen Kehräsaaressa. Hän koki olonsa alkuun erittäin hämmentyneeksi ja ehkäpä jopa vähän epämukavaksi. Tuolloin yhteisestä keskustelusta ei saanut oikein tarttumapintaa ja kohtaamisen merkitys oli varsin epäselvä. Hän ei ollut ainoa ryhmässä, joka koki näin.

Nyt reilun vuoden jälkeen, kuudennessa tapaamisessa, ryhmän ja yhdessä ajattelun merkitys oli kasvanut niin tärkeäksi, että hän teki kaikkensa järjestääksensä työpaikan aiheuttaman päällekkäisyyden syrjään. Haluan ehdottomasti osallistua juuri tämän ryhmän kanssa tähän toiseksi viimeiseen kertaan, hän toteaa. Minulle tuli vahva tunne, että jokainen meistä ajatteli samalla tavalla tässä kohtaamisessa, vaikka sitä ei ääneen sanottu. Tätä tunnetta ei voi sanoin kuvailla vaan se pitää kokea yhdessä ajattelun kautta. Tuossa hetkessä ymmärsin, miten Tiimiakatemian brändi toimii syvimmässä olomuodossaan.

Tiimimestarimatkalla luemme kaikkiaan kaksikymmentäviisi kirjaa seitsemään valmennusaiheeseen liittyen. Olin saanut kuluneen vuoden aikana jo useita suositteluita Ruokolaisen kirjasta ja sitä suositeltiin nyt myös valmennuksen aihekirjallisuutena. Huomasin kirjan olevan myös erittäin suosittu Tampereen korkeakoulukirjastojen varauslistalla, mutta Pirkanmaan PIKI-kirjastoista onnistuin sen lopulta saamaan käsiini.

Kolmen päivän kohtaamisessa pohdimme brändien merkitystä itsessämme, yhteisössämme, sekä yhteiskunnassamme. Pohdimme henkilöbrändejä aina omasta minäkuvasta huippuartisteihin ja merkittäviin historian suurhenkilöihin. Mietimme myös tuote- ja yritysbrändien vaikutusta toimintaamme asiakkaina ja työntekijänä, sekä poliitikkojen ja vallanpitäjien henkilöbrändejä yhteiskunnassa. Yksi meistä kertoi tapaamisen alkuun, että hänestä ei tule henkilöbrändiä. Päivän kuluessa huomasimme lopulta, että brändien syntyminen on meidän jokaisen kohdalla väistämätöntä.

Meidän itsemme vastuulle jää se, miten paljon pyrimme vaikuttamaan brändikuvaamme maailmassa. ”Brändääminen”, eli brändirakentaminen, lähtee meistä jokaisesta itsestämme ja yrityksistä sisältä käsin. Ruokolainen kirjoittaa kirjassaan tästä asiasta erittäin osuvasti ja kertoo sen helpottavan myös hyvän työyhteisön syntymistä yhteisten merkityksellisten asioiden äärellä (2020, 44).

Pienryhmien kesken lähdimme tutustumaan Tehtaanmäen asuinalueeseen Kouvolan Inkeroissa. Tutustuimme Alvar Aallon suunnittelemiin rakennuksiin, mitkä sijoittuvat vuosiin 1937–1956 (Visit.alvaraalto.fi). Tunsin alueelle kulkiessamme tuttua ”Aaltomaista” energiaa. Tuota samaa energiaa mitä olin tuntenut aikaisemmin Aallon syntymäkodissa. Olen nimittäin lapsuudessani vieraillut useita kertoja Aallon syntymäkodissa Kuortaneella (Kuortane.fi). Maatila oli lapsuuteni koulukaverin vanhempien omistuksessa ja vietin monia päiviä leikkien ystäväni luona ala- ja yläkoulun ajan.

Pohdimme alueella kulkiessa jälleen brändejä ja miten vallitseva aika oli vaikuttanut Aallon brändiin. Millaisia mahtoivat olla Aallon asiakaspolut ja asiakaskohtaamispisteet? Oliko hän kenties käyttänyt tietoisesti strategiaa oman brändikuvan rakentamiseen vai oliko aika vain erityisen suotuisa hänelle? Mikä oli Ainon ja yhteistyökumppaneiden merkitys Aallon brändikuvassa? Matkalla takaisin autolle havahduimme, että varmasti nämä kaikki vaikuttivat enemmän tai vähemmän, tietoisesti tai tiedostamatta hänen brändiinsä. Ruokolainen toteaakin, että käsitteenä brändi on hyvin laaja, ja sitä on vaikea kuvata yksiselitteisesti (2020, 16).

Toisena iltapäivänä pienryhmässä katselimme Tolkkilan kartanon kokoustilan upeista ikkunoista puolikaaressa ulos ja pohdimme lukemaamme kirjallisuutta. Jaoimme kirjavinkkejä ja mietimme millä keinoin brändistrategiaa tulisi jalkauttaa työyhteisöön ja kenen vastuulla se on. Brändikäsikirja tarjoaa tähän brändin kirkastus työkalun, missä kehitystyön painopiste tapahtuu organisaation yhteisissä työpajoissa (Ruokolainen 2020, 56). Kun yhteiset suuntaviivat löydetään organisaation sisällä yhteiseen viestintään, tulee viestit jalkauttaa sitten samansuuntaisesti kaikkiin yrityksen kohtaamispisteisiin (Ruokolainen 2020, 36).

Yhteisen ajattelumme keskellä orava ilmestyi ikkunaruudun taakse ja aiheutti hetkellistä äärimmäistä sympatiaa sekä ihastusta. Valmennuskaverimme kysyi, että mitä ihanaa näette oravissa? Perään hän huomauttaa, että orava on hyvin brändätty rotta. Hetken asiaa ajateltuani huomasin, että oravahan on jyrsijä ja pedoksi niitä olen myös kuullut kutsuttavan. Meistä jokainen kokee asiat eritavoilla omaan kokemukseen pohjautuen, niin brändin kuin oravankin.

Pohdinta

Vastuu brändistä organisaatiossa kuuluu kaikille. Organisaation on määriteltävä yhdessä sidosryhmien kanssa yhdessä jakamansa arvot, visio ja missio. Syy miksi ollaan olemassa ja miksi tehdään sitä mitä tehdään. Brändistrategiassa on kyse yrityksen toiminnan keskeisistä periaatteista, mitkä ohjaavat tekemistä. Brändin on rakennuttava merkitykselliseksi ensin työyhteisön sisällä, vasta sitten se voi olla merkityksellinen muille.

Voisi sanoa, että yksi ympyrä elämässä sulkeutui tällä Tiimimestari matkalla kaikkineen elämäni kokemuksineen. Niin paljon tämä kaikki resonoi sisälläni ja tunnen oloni valmiiksi oman brändini äärellä.

Lähteet:

Ruokolainen, P. 2020. Brändikäsikirja. 1. Painos. Helsinki: Hansaprint Oy

Tolkkilankartano.fi, Luettu 16.11.2022
https://www.tolkkilankartano.fi/esittely/tolkkilan-historiaa/

Visit.alvaraalto.fi, Luettu 16.11.2022.
https://visit.alvaraalto.fi/fi/kohteet/tehtaanmaen-asuinalue-ja-koulu-kouvolan-inkeroisissa/

Kuortane.fi, Luettu 16.11.2022
https://kuortane.fi/matkailu/nahtavyydet/alvar-aallon-syntymakoti/