Kirjoittajat: Sari Kämäräinen ja Meri Murtonen

JOHDANTO

Tavatessasi uuden ihmisen tai ehkäpä työhaastattelussa olet saattanut törmätä kysymyksiin “kerrohan itsestäsi” tai “kuka olet”. Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, mitä oikeasti oletkaan vuosien varrella vastannut näihin kysymyksiin? Mietimme itse kysymyksiä ja huomasimme, kuinka yksinkertaisesti ja värittömästi olemme kertoneet itsestämme. Kysymyksillä haetaan samaa kuin sosiaalisen median lyhyillä videoklipeillä: yrität saada kysyjän kiinnostumaan sinusta muutamassa sekunnissa. Väärällä vastauksella työhaastattelussa menetät paikan varmasti.

Tutkittuamme asiaa laajemmin ymmärsimme, miten ihmiset kertovat itsestään aloittaen pääsääntöisesti työstään tai tittelistään. Näin tapahtuu usein silloinkin, kun yrität kääntää kysymyksen toiseen suuntaan johdattelevaksi, kuten “millainen tyyppi olet”. Kun aloitat esittelemällä itsesi työidentiteetin kautta, keskustelu kääntyykin helposti työasioihin, vaikka olisi kyse vapaa-ajan kohtaamisesta. Miksi emme useammin aloita kertomalla kuka oikeasti olemme, mikä on esimerkiksi intohimomme tai kiinnostuksen kohteemme? Niistä kuulija saa henkilökohtaisemman kosketuspinnan siitä, millainen ihminen olet ja mitä asioita pidät tärkeänä.

Havaintojemme mukaan tittelit ja työminä ohjaavat vahvasti yksilön identifioitumista sekä sitä, kuinka näyttäydymme muille ihmisille. Siten ammatillisen roolin vaikutus yksilön identiteetin muodostumisessa on merkittävä tekijä. Kiinnostuimme identiteetin moninaisuudesta ja pohdimme esseessämme teemaa Pölösen “Tulevaisuuden identiteetit” -teoksen sekä Aki Hintsan core-teorian pohjalta sekä tuomme esiin mielenkiintoisia havaintoja niin omasta toiminnastamme kuin siitä, mihin olemme törmänneet.

MITÄ SITTEN ON IDENTITEETTI?

Filosofian perinteisen käsityksen mukaan identiteetti on minän pääosin pysyvä olomuoto. Kuitenkin monissa ihmistieteissä identiteetti nähdään alati kehittyvänä asiana, johon vaikuttaa elämänkokemuksen ja itseymmärryksen kasvaminen sekä sosiaalisen aseman muuttuminen suhteessa muihin ihmisiin. Persoonallisen ja sosiaalisen identiteetin rakentumiseen vaikuttavat yksilön sosiaaliset suhteet, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset olosuhteet, sekä elämäntapahtumat ja kokemukset. Persoonalliseen identiteettiin vaikuttavat asiat kuten ikä, sukupuoli, kansalaisuus, ammatti tai yhteiskunnallinen asema, jotka muovaavat yksilön minuuden kokonaisuutta sekä ajallista jatkuvuutta. Sosiaaliseen identiteettiin puolestaan kuuluu ajatus samaistumisesta muihin yksilöihin ja ryhmiin sekä johdonmukainen toimintatapa sosiaalisissa rooleissa. (Tieteen termipankki 2021.)

Nykyisin identiteetti ymmärretään alati muuntautuvaksi ja kehittyväksi, mutta silti mukana on näkemys minuuden pysyvyydestä ja tunnistettavuudesta aikajatkumossa. (Tieteen termipankki 2021.) Ihmiset kuvittelevat olevansa muuttumattomia, mutta todellisuudessa ihmiset muuttuvat koko ajan. Tunnetko itsesi juuri tällä hetkellä vai tunnetko sen version itsestäsi, johon tutustuit vuosia sitten? Jotta emme jämähdä menneisyyteen, tulee meidän sallia muutos itsessämme ja minäkuvassamme sekä ennen kaikkea huomata se. Muutoin syntyy sisäinen ristiriita siitä, kuka kuvittelemme olevamme ja kuka oikeasti olemme. Ristiriidan seurauksena saatat päätyä tekemään asioita, joita et oikeasti haluaisi. (Pölönen 2020.) Jos emme hyväksy identiteetin kehittymistä ja muutosta, saatamme myös piiloutua tietyn roolin taakse ajatellen, että tällainen minä nyt olen enkä muuta voi ja siten kieltäydymme kehittymästä.

Tieteen termipankin kuvauksen mukaan (2021) voidaan tulkita identiteetin olevan kokonaisuus, joka koostuu erilaisista tekijöistä, kuten ihmisen ammatista ja kansalaisuudesta. Sen sijaan Pölönen (2020) eriyttää teemat erillisiksi kuvaten tekijöitä omina identiteetteinään, kuten ammatillinen, sosiaalinen tai poliittinen identiteetti. Pölösen (2020) mukaan on myös identiteettejä, joita asetetaan meille ulkopuolelta ja joita emme voi itse valita, esimerkiksi suomalainen, opiskelija tai maahanmuuttaja. Voitaisiinkin sanoa identiteetin rakentumisessa olevan oleellista tuntea itsensä ja erottaa, mitkä asiat kumpuavat meistä itsestämme ja mitkä tulevat ulkopuolelta määriteltyinä.

Itsensä tunteminen on tärkeää, jotta kykenee toimimaan paitsi omaksi myös muiden eduksi. Modernin ihmisen tapa tuntea itsensä, on näyttää muille, millainen hän on. Jos kiirehdimme esittelemään itseämme muille, emme välttämättä ehdi tutustumaan itseemme sellaisena kuin oikeasti olemme. Siinä tapauksessa itsensä tunteminen perustuu todellisuuden sijaan mielikuviin. (Pölönen 2020.)

Identiteettimme pohja muodostuu menneisyydestä ja muistoista: se mitä päätämme muistella, kertoo olennaisesti siitä, ketä me olemme. On myös hyvä huomata, että se mitä ihannoit menneisyydestäsi, kertoo usein siitä, mitä toivot lisää nykyhetkeesi. Menneisyytemme voi myös estää meitä uusiutumasta, jos lukkiudumme tiettyihin rooleihin. Uudet alut esimerkiksi uudessa työpaikassa antavat meille mahdollisuuden näyttää millaisia olemme. Meitä määrittelevät myös asiat, joita emme itse voi valikoida. Kaikki tekemisemme ja olemisemme kertovat siitä, ketä olemme syvällä sisimmässämme ja lopulta valintamme paljastavat meidät. (Pölönen 2020.)

On hyvä pohtia, mitkä nimitykset ja tittelit ovat vain kommunikointia helpottavia kuvaavia sanoja ja mitkä puolestaan määrittävät ihmisen identiteettiä. Mielenkiintoista onkin se, jos titteli vie leijonanosan identiteetistäsi. Identiteetin voi ajatella olevan työkalu, joka auttaa meitä tutkimaan yksilöiden kokemuksia, rooleja, minuutta sekä samaistumista erilaisissa konteksteissa aikajatkumossa (Tieteen termipankki 2021).

JYRÄÄVÄ TYÖIDENTITEETTI

Työidentiteetti voi olla merkittävä osa yksilön yleistä identiteettiä ja itsetuntoa, sillä se on usein tiiviisti sidoksissa hänen saavutustensa, tunnustuksensa ja menestyksensä tunteeseen. Se voi myös vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä, asenteisiinsa ja päätöksiinsä sekä työssä että sen ulkopuolella. Jokaisella meistä onkin jokin titteli, eivätkä ne rajoitu vain työpaikalle vaan ovat osa meidän jokaisen arkea, voit olla samaan aikaan toimitusjohtaja mutta myös vaikkapa äiti. Jotkut ihmiset ovat rakentaneet koko käsityksensä itsestään uransa ympärille. Vietämme enemmän aikaa töissä kuin muissa elämän osa-alueissa, kuten nukkumisessa, syömisessä, tai perheen kanssa vietetyssä ajassa. Puhumme kuitenkin jyräävästä työidentiteetistä, kun tittelisi ja sen tuomat saavutukset määrittelevät sen mitä kerrot itsestäsi uusille tuttavuuksille tai kun kuulumisten vaihto ystävien kanssa pohjautuu siihen, miten töissä menee.

Hintsan mukaan intohimoinen suhtautuminen työhön on hyvä asia, mutta sen ei saisi antaa vallata kaikkea. Ura voi innostaa ylittämään omia odotuksia, haastamaan itseään tai jopa tekemään konkreettisia muutoksia. Kuitenkin liian syvälle ulottuva työidentiteetti tai omistautuminen titteleille voi johtaa todellisen minuuden heikkenemiseen ja loppuun palamisen todennäköisyys kasvaa. (Saari 2015.) Elämänarvojen selkeys ja niiden pohjautuminen muuhunkin kuin työhön auttavat suhteuttamaan asioita.

Psykologit käyttävät termiä “kietoutuminen” kuvaamaan tilannetta, jossa ihmisten väliset rajat hämärtyvät ja yksilölliset identiteetit menettävät merkityksensä. Suurten saavutusten, kovan kilpailukyvyn ja ylityökulttuurin erityinen yhtymäkohta on saanut monet ajautumaan uraansa kietoutumisen ja loppuun palamisen täydelliseen myrskyyn. Tällainen kietoutuminen estää vakaan, itsenäisen minäkäsityksen kehittymisen, jonka muuttaminen myöhemmin vaatii pitkän prosessin. (Korezt 2019.)

Vahvat titteli-identiteetit eivät vaikuta pelkästään siihen, miten esittelemme tai näemme itsemme. Pahimmassa tapauksessa nuo tittelit alkavat ohjata käytöstämme vähemmän edulliseen suuntaan. Saatamme esimerkiksi valikoida työpaikkojen hakemista sen mukaan mikä titteli näyttäisi parhaalta ansioluettelossamme tai määrittelemme kaikkea tekemistämme vaikkapa lukihäiriödiagnoosin kautta. Myös paineet ja odotukset liittyvät vahvasti tiettyihin titteleihin. Jos niiden tavoitteiden täyttämisen alkaa antaa vaikuttaa käytökseen liian painavasti, voi toiminnasta kadota rentous ja se luo stressiä kaikille osapuolille. Tämä näkyy väistämättä myös lopputuloksessa. (Pölönen 2020.) Työ ja titteli toki korreloivat keskenään, mutta tittelin ei tulisi antaa vaikuttaa annettuihin tehtäviin liiaksi, ettei yhteistyö sekä tehtävien täyttäminen hankaloituisi pakonomaisen suorittamisen vuoksi.

Mistä sitten tietää onko oma identiteetti kietoutunut yhteen uran ja tittelin kanssa? Korezt (2019) kokosi yhteen listan kysymyksiä Harward Business Review artikkelissaan, joiden pohjalta tutkia oman identiteetin suuntautumista:

1. 1. Kuinka paljon ajattelet työtäsi toimiston ulkopuolella?
      Vievätkö työhön liittyvät ajatukset usein mielesi ja kuuletko läheisiltäsi olevasi etäinen? Onko vaikeaa osallistua muiden kanssa keskusteluihin, jotka eivät liity työhösi?
   2. Miten kuvailet itseäsi?
      Pohdi hetki kuinka suuri osa tästä kuvauksesta on sidottu työhösi, titteliin tai yritykseen ja kuinka nopeasti kerrot uudelle tuttavalle ammattisi. Onko muita tapoja, joilla kuvailet itseäsi?
   3. Missä vietät suurimman osan hereillä olon ajastasi?
      Onko kukaan koskaan valittanut sinulle, että olet liikaa toimistossa tai jatkatko kenties töitä kotiin päästyäsi? (Korezt 2019.)

Kysymyksiä pohdittaessa huomasimme itsekin alistuneemme jyräävälle työidentiteetille omilla urillamme. Merin omaan kokemukseen kuului vahva töiden kotiin tuominen, pitkät työajat ja jatkuva ajatusten harhailu työasioihin. Hän sai usein kuulla läheisiltään olevansa etäinen ja liikaa töissä. Näin jälkikäteen tarkasteltuna on helppo huomata, miten vahvasti työ vaikuttaa ajatteluun. Kuitenkin liian syvälle mentyään on vaikeaa huomata omaa toimintaansa ja varsinkaan saada muutettua sitä, kun toiminnasta on muodostunut itselle enemmän tai vähemmän (epä)terveellinen tapa.

Sari puolestaan on kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka tuntemattomien ihmisten kanssa keskustellessa todellakin huomio kiinnittyy todella helposti työelämään lähes poikkeuksetta keskustelun ensimetreillä. Välillä Sari onkin tietoisesti kokeillut välttää aihetta ja keskittyä viemään keskustelua enemmän ihmisiin itseensä. Onnistuminen tässä on ollut vaihtelevaa ja vaatii keskittymistä sekä valmiutta kertoa myös itse itsestään muiden kuin työasioiden kautta.

VAIHTOEHTO TITTELI-IDENTITEETILLE

Tittelit ovat tehokas keino jäsentää maailmaa, mutta myös vääristää sitä. Huono titteli saattaa olla haitaksi ja puolestaan hyvä titteli helpottaa kanssakäymistä, kun karttuneen osaamisen voi tiivistää yhteen sanaan esim. Kokki tai veturinkuljettaja. Titteli ja identiteetti siis kietoutuvat yhteen. Oman tittelin esittäminen ei tietenkään ole huono asia, mutta mitä kauemmaksi pääset tittelistäsi, sitä merkityksellisemmäksi asia muuttuu. (Pölönen 2020.)

Sukeltaessa titteliä syvemmälle muuttuu työkin merkityksellisemmäksi. Tittelien suhteen mennään suuresta pienempään, mutta merkitys muuttuukin päinvastaiseksi – tärkeistä asioista vielä tärkeämpiin. Joskus tarina poispäin tittelistä eikä titteliä kohti on matka kohti ihmistä. (Pölönen 2020.) Esimerkiksi Maria Veitolan intro tv-sarjasta Yökylässä Maria Veitola (2015-2022) kuvastaa hyvin omasta itsestään kertomista muuhunkin kuin työhön viittaamalla:

“Mä oon Maria Veitola. Mä oon toimittaja ja viime aikoina oon tehnyt aika paljon töitä telkkariin. Mä tykkään vaaleanpunaisesta, pätkiksistä ja melankolisesta musiikista. Ihmiset kiinnostaa mua, etenkin se, miksi ne on sellaisia kuin ne on. Mä rakastan suoria lähetyksiä. Me asutaan kerrostalossa Punavuoressa Helsingissä, mutta mun juuret on Itä-Suomessa. Aatelkaa, ujosta karjalaistytöstä tuli kaupunkilaiskulttuurin erikoisemäntä.”

Unohdamme ihmiset nopeasti, jos kuulemme heistä vain tittelin. Tero toimitusjohtaja ei muistu mieleemme enää seuraavana päivänä, jos hän ei ole kertonut itsestään mitään mieleenpainuvaa faktaa. Tarinat ja yksityiskohtaiset nippelitiedot ovat identiteettimme kannalta tärkeämpiä kuin ansioluettelon tilastot kuten mitä olemme saavuttaneet urallamme tai mikä on korkein tittelimme. Kerro vaikka unelmistasi tai millaiset vanhemmat kasvattivat sinut, asioista, jotka ovat oikeasti tärkeitä ja erityisiä juuri sinulle. Näin jäät tapaamasi henkilön mieleen ja hän todennäköisemmin muistaa sinut, jos hän etsii henkilöä kehen ottaa yhteyttä. (Pölönen 2020.)

Sari päätti kokeilla vaihtoehtoista itsestään kertomista kesätyöhaastattelussa hiljattain. Heti alkuun kuuluikin tuttu kysymys: “kerro itsestäsi”. Työurasta kertomisen sijaan Sari aloittikin kertomalla itsestään ja minkälainen on ihmisenä sekä jakamalla pieniä tarinoita siitä, mitä muut ihmiset ovat hänestä sanoneet. Sen jälkeen vasta siirryttiin työhistoriaan sen verran, kuin oli tarpeen. Koska Sarilla ei ole aiempaa työkokemusta kyseiseltä alalta, oli löydettävä muita tapoja erottua edukseen. Lopputulos oli onnistunut, sillä haastattelusta poiki kesätyöpaikka ja palaute vakuuttavasta esiintymisestä haastattelutilanteessa.

IDENTITEETTIÄ ETSIMÄSSÄ

Oman vahvan identiteetin löytäminen on varmasti meidän kaikkien tavoitteena. Se ei kuitenkaan ole kaikille itsestään selvä prosessi. Miten sitten löytää se oikeanlainen ja terve identiteetti? Ja mistä lopulta tietää löytäneensä sen?

Hintsa on kehittänyt omaa teoriaansa “coresta” (suomeksi ydin) ihmisen minuudesta, eräänlaisesta henkisestä profiilista. Oman ytimen tunteminen tarkoittaa Hintsan mukaan itsensä, tavoitteidensa ja motiiviensa tuntemista. Tämän ytimen hahmottaminen helpottaa päätösten tekemistä ja on usein motivaation alkulähde. Hintsan “core” muodostuu vastauksista seuraaviin kolmeen kysymykseen:

1. 1. Tiedätkö kuka olet?
      Ensimmäisellä kysymyksellä on tarkoitus hahmottaa ihmisen sisäistä identiteettiä, ei pelkästään ulkoisia asioita kuten ikää, siviilisäätyä tai ammattia.
   2. Tiedätkö mitä haluat?
      Tavoitteena on kertoa jotain oman elämän tarkoituksesta, tavoitteista. Tavoitteiden tulisi perustua omiin arvoihin, ei toisin päin. Toisaalta nykyhetkeenkin pitäisi olla tyytyväinen, vaikka tavoitteet olisivatkin vielä saavuttamatta.
   3. Hallitsetko omaa elämääsi?
      Oletko oman toimintasi tirehtööri vai katseletko sivusta? Perustuuko toimintasi itse asettamillesi arvoille vai määrittääkö toimintasi sinun arvosi? (Saari 2015.)

Kuva1: Mukaelma Hintsan core-teoriasta (Saari 2015).

Jokaisen olisi syytä katsoa työnimikettään pidemmälle ja harkita uudelleenmuotoilua suhteessaan uraan, ei pelkästään yrityksen tai tittelin kannalta vaan sellaisten taitojesi kannalta, joita voit käyttää eri yhteyksissä. Laajemman identiteetin luominen auttaa tukemaan kriisien sattuessa kuten työpaikan menettäessä. Sopeutuminen ei onnistu, jos olemme ankkuroineet identiteettimme tietynlaiseksi, muuttumattomaksi ja kankeaksi. Kannattaisikin aloittaa omien vahvuuksien tunnistamisesta ja sanoittamisesta, jospa perustaisimme identiteettimme taidoille ja alkaisimme käyttää ns. taitotitteleitä – dynaamisia ja toimintaa kuvaavia sanoja kuten kirkastaja, yhdistäjä tai joustavoittaja. Jos alkaisimme määritellä itseämme eri näkökulmasta, olisimme joustavampia ja resilienttejä alati muuttuvassa maailmassa. (Pölönen 2020.)

Identiteetti ja erilaiset tittelit voivat olla este tai mahdollistaja, riippuen käyttäjästä. Nopeasti muuttuvassa maailmassa kuitenkin tarvitsee luoda vakaa perusta omalle minäkuvalle, koska työn muuttuessa myös käsityksemme itsestämme muuttuu. Jos perusta ei ole kunnossa ja työn varassa on paljon, muutos saattaa jäädä kankean minäkuvan vuoksi tapahtumatta. (Pölönen 2020.) Olet enemmän kuin tittelisi ja osaat paljon muutakin kuin ne taidot, mitä töissä olet oppinut. Minäkuvan muuttuminen, identiteettikriisi ja ammatin vaihtaminen voivat tuntua ahdistavilta tai innostavilta, uhilta tai mahdollisuuksilta (Pölönen 2020). Muutos ei kuitenkaan ole pelottava, myöskään jos et edes yritä, et voi tietää mitä voisit saavuttaa.

POHDINTA

Identiteettisi saa syvemmän ulottuvuuden tarinankerronnan avulla, mutta pitäisi ottaa huomioon myös se, minkälaista tarinaa kerrot itsestäsi. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa kertoa omasta itsestäsi, mutta jos identiteettisi on varsin pinnallinen tai yksipuoleinen, on minäkuva helposti mureneva kriisien sattuessa. Kuitenkin se mitä puhut itsellesi tai muille, vahvistuu. Tarvitsee siis tarkasti miettiä, miten esittelee ja puhuu itsestään ja millaisen ensivaikutelman haluaa jättää uudelle tuttavuudelle.

Identiteettimme määrittelyyn löytyy valtavasti erilaisia työkaluja ja jaotteluja, kuten vaikkapa persoonallisuustestit. Moni testejä tehnyt varmasti tunnistaa tilanteen, jossa on tuloksia lukiessaan ajatellut, että enhän minä ole lainkaan tuollainen! Ihmiset ovat moniulotteisia olentoja, eikä jaotteluita tai testituloksia voida ottaa absoluuttisena totuutena vaan pikemminkin suuntaa antavina. Niistä voidaan poimia itselle oleelliset asiat ja samaan aikaan muistaa, että tulokset voivat muuttua, koska myös me itse muutumme. Voimme käyttää testituloksia hyväksemme vahvistaaksemme sitä, mitä haluamme itsessämme vahvistaa.

Haluamme kaikki jättää jälkemme tähän maailmaan. Ymmärtäessämme sen, että tittelit eivät ole koko elämä ja itsesi, voimme keskittää energiamme meille oikeasti tärkeisiin asioihin ja siihen mitä haluamme meistä muistettavan. Varmastikaan kukaan ei halua olla muistettu pelkästään Tero toimitusjohtajana vaan syvemmin ihmisenä, joka toimii arvojensa pohjalta saavuttaakseen unelmansa. Roolit ja tittelit helpottavat hahmottamaan maailmaa, mutta ehkä voisimmekin jatkossa ajatella ensin mitä asioita tarvitsemme eri rooleilta ja sitten keksiä sille sopivan tittelin, eikä toisin päin.

On hyvä pysähtyä itsensä äärelle aika ajoin ja ottaa tilannekatsaus siitä, kuka minä olen juuri nyt ja mitä kohti olen suuntaamassa. Miksei jopa asettaa itselleen tavoitteita siitä, kuka ja millainen haluaa olla. Matka kohti vakaampaa identiteettiä ei ole helppo, mutta varmasti sen arvoinen. Ja lopuksi voitaisiin todeta Perttu Pölösen (2020) sanoin: “Keskity siihen kuka olet, älä siihen mitä olet.”

LÄHTEET

Koretz, J. 2019. What happens when your career becomes your whole identity. Verkkoartikkeli. Harward Business Review. Viitattu 27.2.2023. https://hbr.org/2019/12/what-happens-when-your-career-becomes-your-whole-identity

Pölönen, P. 2020. Tulevaisuuden identiteetit. E-kirja. 1. painos. Kustannusosakeyhtiö Otava. Vaatii käyttöoikeuden. https://www.bookbeat.fi/kirja/272509

Saari, O. 2015. Aki Hintsa – Voittamisen anatomia. E-kirja. 1. painos. WSOY. Vaatii käyttöoikeuden. https://www.bookbeat.fi/kirja/aki-hintsa-voittamisen-anatomia-17253

Tieteen termipankki, 2021. Identiteetti. Verkkosivu. Viitattu 27.2.2023. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Ihmistieteet:identiteetti

Veitola, M. 2015-2022. Yökylässä Maria Veitola. Tv-sarja. MTV Katsomo. https://www.mtv.fi/sarja/yokylassa-maria-veitola-4530