Kommenttiessee 1ep

Johdanto

Esseiden aloittaminen ja ajastaminen on laahannut koko alkusyksyn ajan, koin kuitenkin alumniviikon pajojen antaneen uutta energiaa ja ajatuksia kirjoittamiseen. Yhdestä pajasta lähti kipinä myös laajemman soluesseen kirjottamiseenkin. Käyn tässä lyhyesti läpi omat alumniviikon suosikkipajat ja kirjoitan parhaimmat oivallukset.

The Positive Psychology – Toni Lehtimäki 12.10.2021

Tämä paja sytytti heti kirjoitusmoodin ja tästä syntyikin jo vähän laajempi yksilöessee: ”Positiivisen psykologian opit osaksi tiimityöskentelyä”. Tuota esseetä kirjoittaessa oli pitkästä aikaa kunnon flow-tila. Olin ajatellut kirjoittaa eri näkökulmasta, mutta kun tekstiä alkoi syntyä ja punainen lanka otti eri suunnan, en välittänyt. Kirjoitin vain. Tonin pitämässä pajassa puhuttiin myös flow-tilasta, se nimittäin kuuluu läheisesti myös positiivisen psykologian aihepiiriin. Pohdimme pajassa onnellisuutta ja sitä, voimmeko siihen itse vaikuttaa. Voimmeko olla onnellisia ilman tavoitteita? Puhuimme kolmesta isoimmasta onnellisuuden teoriasta, hedonismista, flow-tilasta (Mihaly Csikszentmihalyi) sekä tarkoituksen mukaan elämisestä (Viktor Frankl).

Tämän pajan myötä aloin pohtia omia esseitä ja kirjoittamista uudelta kantilta. Miksi esseiden aloittaminen on niin vaikeaa, vaikka se onkin itselle mielekästä puuhaa?

Oivallukset tiivistettynä:

• Esseissä ei kannata jäädä liikaa jumiin siihen, mistä ajattelet, että sinun täytyisi kirjoittaa. Seuraa sitä mikä sinua milläkin hetkellä eniten kiinnostaa, mikä aihe on lähiaikoina herättänyt eniten ajatuksia? Mikä on se aihe mistä luet mielelläsi artikkeleita muutenkin kuin ”koska tästä pitää lukea”. Flow-tilassa kirjoittaminen tuntuu helpolta ja vaivattomalta.
• Laita kalenteriin, milloin aiot kirjoittaa ja mistä. Tee kaikki valmistelut ennen kirjoituspäivää, lue ja tee muistiinpanot. Etsi lisätietoa, juttele aiheesta.
• Pohdi ja käytä aikaa sen selvittämiseen mikä sinut tekee onnelliseksi. Jos vastaat vaikka urheilu, niin pohdi vielä tarkemmin mikä siinä erityisesti tekee sinut onnelliseksi. Onko se porukassa tekeminen, yksin rauhoittuminen, luonnossa oleskelu vai vaikka itsensä ylittäminen?
• Arvojen mukaan eläminen tekee ihmisen onnelliseksi, tavoitteet eivät teet kaikkia onnelliseksi.
• Ihmiset kestävät melkein mitä vain ja sopeutuvat kaikkeen. Myös hyvään. Kun elämän perusprioriteetit ovat lähtökohtaisesti kunnossa, niitä voi olla vaikea arvostaa. Kiitollisuuden opettelu on siis tärkeää ja tässä voi käyttää apuna esimerkiksi kiitollisuuspäiväkirjaa.

Thinking slow and fast – Hanna Saraketo ja Mikael Lindell 12.10.2021

Hanna Sarakedon ja Mikael Lindellin pitämässä pajassa oli yllättäen mukana myös Motiven valmentaja, jonka nimeä en valitettavasti muistanut kirjoittaa omiin muistiinpanoihin eikä se löytynyt alumniviikon ohjelmasta. Paja pohjautui pitkälti Daniel Kahnemanin kirjaan ”Thinking fast and slow”, joka itseltä löytyy jo kirjahyllystä, mutta on vielä lukematta. Me kaikki ajattelemme nopeasti ja hitaasti, karkeasti 95% kaikesta ajattelustamme on nopeaa ja noin 5% on hidasta.

Nopea ajattelu on sitä mitä teemme jatkuvasti ja automaattisesti. Se on kuin impulssi, joka antaa välittömän informaation kaikesta. Se on siis nopeaa, mutta valitettavasti nopea ajattelu on taipuvainen virheisiin. Hidas ajattelu taas otetaan käyttöön, kun on ns. pakko. Hidas ajattelu analysoi, selittää, ratkaisee monimutkaisia ongelmia ja opettaa hallintaa. Se on siis hidasta, mutta luotettavampaa.

Nopea ajattelu mahdollistaa useita erilaisia ajatteluvinoumia, joita kävimme läpi pajan aikana. Näistä esimerkkinä Dunning-Kruger-efekti eli ylivertaisuusvinouma. Silloin ihminen yliarvioi itsensä jossakin suhteessa, kunten vaikkapa jonkin taidon hallinnassa. Se johtuu usein siitä, ettei ihminen hallitse itse taitoa eikä näin ollen osaa myöskään arvioida osaamistasoaan. ”You don’t know what you don’t know.”

Oivallukset tiivistettynä:

• Omaa ajatteluaan ja omia ajatusvinoumiaan on hyvä haastaa, niihin on nimittäin yllättävän helppo pudota.
• Omaa kriittistä medialukutaitoa pitää kehittää ja pitää yllä, sillä internet mahdollistaa liian hyvin väärän faktan levittämisen. Sitran megatrendien mukaan ihmisten luovuus laskee koko ajan ja kriittinen ajattelu on vaarassa.
• Kaikki lähteet eivät ole hyviä lähteitä, ei vaikka ne olisivat virallisia tutkimuksia. Pajassa käytettiin esimerkkinä graafia, missä verrattiin jäätelön myynnin ja hukkumisen yhteyksiä. Niillähän on suora yhteys, sillä sinä aikana, kun jäätelöä myydään eniten, on myös eniten hukkumistapauksia. Jäätelön syöminen ei kuitenkaan aiheuta hukkumista, vaan kesäaika, kun vedet ovat auki ja hukkuminen on ylipäänsä todennäköisempää kuin talvella.
• Aion pudistaa pölyt kyseiseistä kirjasta ja ottaa vihdoin lukuun. Voisin tämän pajan perusteella suositella samaa kirjaa kaikille.

Tulevaisuuden työelämä – Ilkka Halava 13.10.2021

Tämä futuristin Ilkka Halavan pitämä paja tulevaisuuden työelämästä oli viikon ehdoton kohokohta. Pajan sijaan kutsuisin tätä kylläkin luennoksi, mutta erittäin mielenkiintoiseksi sellaiseksi. Itselleni on välillä hyvinkin vaikea vain istua ja kuunnella, mutta tätä kuuntelin haltioituneena hiljaa koko puolentoista tunnin ajan. Tiimikaverini Krista oli mukana ja päätimme kirjoittaa kyseisestä pajasta soluesseen. Tästä aiheesta siis tulossa lisää!

Oivallukset tiivistettynä:

• ”Lähivuodet ovat luultavasti tärkein ajanjakso koko ihmiskunnan historiassa.” -Debra Roberts, IPCC
• Työelämä on digitalisoitunut ja etämahdollisuuksia on koko ajan tullut lisää. Koronapandemia kuitenkin vauhditti kehitystä ja yhtäkkiä huomasimme käytännössä melkein koko yhteiskuntamme toimivan etänä, puhelimen ja koneiden välityksellä. Monen asian huomattiin toimivan paremmin etänä, toisaalta monessa asiassa lähityöskentely on jopa kriittistä.
• Hybridityöskentely on tulevaisuuden työskentelytapa. Onko järkevää yrittää palata takaisin vanhaan normaaliin? Nyt on se hetki, kun osa organisaatioista tippuu pois kehityksen kelkasta.
• Meidän jokaisen tulisi miettiä miksi menemme jonnekin tekemään töitä. Menemmekö tottumuksesta vai menemmekö, koska siitä on oikeasti merkittävää hyötyä? Mitä voisimme toteuttaa etänä ajan säästämiseksi ja milloin hyödymme eniten lähityöskentelystä?
• Tulevaisuudessa vakituinen palkkatyö tulee todennäköisesti olemaan se harvinaisempi työskentelymuoto.
• Robotiikan yleistymisestä on tehty Suomessa pelottavaa, koska se vie ihmisiltä työpaikat. Todellisuudessa robotiikka lisää työpaikkoja, koska niiden ohjaamiseen tarvitaan enemmän ihmisiä.
• Miten ihmiset luonnostaan haluavat työskennellä? Vain kone pystyy tekemään säännöllistä, jatkuvaa ja katkeamatonta työtä. Onko meidän siis järkevää pitää kiinni niistä työpaikoista, jotka kone pystyy hoitamaan? Kannattaisiko meidän mieluummin laittaa ihmisten työpanos siihen, mitä kone ei pysty tekemään?

Pohdintaa

Aion jatkossakin hyödyntää esseissä enemmän pajoja, ehkäpä myös ristipölytyspajoja. Lisäksi aion etsiä tehokkaammin luentoja, webinaareja ja muutakin materiaalia hyödynnettäväksi esseisiin. Alumnipajaviikosta sai kyllä todella paljon irti, joten haluan tällä kommenttiesseellä rohkaista muitakin osallistumaan tällaisiin tapahtumiin.

Lähteet:

Fiia Ketonen, muistiinpanot alumniviikolta 12.10-15.10.2021