Tampere
02 May, Thursday
17° C

Proakatemian esseepankki

Alumniviikon pajat 2021



Kirjoittanut: Krista Tikkanen - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Kestävä markkinointi
Petteri Lillberg
Riku Mattila
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Yksilöessee 2ep

Viikko ennen syyslomaa Proakatemialla järjestettiin alumniviikko, joka sisälsi monipuolisia pajoja pitkin viikkoa, ilmoittauduin neljään eri pajaan ja niistä mieleen jäi paljon muistiinpanoja sekä hyviä keskusteluita. Oli virkistävää vaihtaa ajatuksia muiden tiimien jäsenten sekä alumnien kanssa ja siirtyä sitten syyslomalla rauhoittumaan. Uskon että jokaiselle pajoihin osallistuneelle, viikosta jäi varmasti repullinen uusia ajatuksia ja näkökulmia.

Huipputiimi – Annaliina Jokinen & Iida Luhtala

Mietimme yhdessä, millainen on huipputiimi ja miten sellaiseksi kasvetaan?

Huipputiimi on tunnetila, se tarvitsee sisällensä turvallisen ilmapiirin, jossa jokainen jäsen on avoin ja luottamuksen arvoinen. Tiimissä uskalletaan antaa palautetta sekä ottaa palautetta vastaan. Näin annetaan tiimin jäsenille mahdollisuus kehittyä omassa tekemisessä sekä rohkeutta puhua suoraan kiperistäkin asioista. Tiimi tarvitsee kasvaakseen tavoitteita ja yhteisiä päämääriä, jotka ruokkivat tiimiä, niitä kohden mentäessä ja niitä saavutettaessa. On tärkeää, että tiimi kokee tavoitteet tärkeiksi ja ne tulevat tiimiltä itseltään, ei muilta tiimeiltä.

Miten tiimin jäsenet voivat tukea toisiaan, jotta jokainen tuntee kuuluvansa tiimin ytimeen?

Niin tiimiin kuin huipputiimiinkin kuuluu sitoutuminen, läsnäolo ja priorisointi. Omalla toiminnallaan jokainen jäsen luo tiimin sisälle keskustelua ja toimintatapoja. Belbin tiimiroolit sekä aiempi työkokemus ovat meille hyviä työkaluja, joiden avulla voimme tukea asiantuntijuutta sekä roolittaa tiimimme jäseniä oikein. Silloin jäsenten itsevarmuus ja tiimin pohja vahvistuu, jokaiselle tulee tunne, että minua tarvitaan tässä tiimissä. Puhuimme pajassa myös siitä, että toisia ei pidä rajoittaa tai ampua toisten ideoita alas. Jokaisella on oikeus toteuttaa omia ideoitaan ja kokeilla kuinka ne kantavat. Huipputiimi keskustelee projekteista yhdessä, auttaa kehittymään ja luo positiivista ilmapiiriä tiimiin. Kaikki saavutukset ovat tiimin yhteisiä, ovat ne sitten onnistumisia tai epäonnistumisia.

Tämä paja peilasi hyvin sitä, missä kohtaa oma tiimi on tällä hetkellä menossa ja millaisia asioita pitäisi tehdä, jotta seuraavat stepit voitaisiin ottaa. Omalta osaltani tunnen, että Kipinässä on tällä hetkellä turvallista olla ja asioista on helppoa keskustella. Kipinä oppii ja kehittyy hyvään suuntaan koko ajan. Olemme positiivinen ja eteenpäin menevä tiimi, jonka BL & HR sekä pikku tiimit ovat asettaneet useita tavoitteita tälle syksylle. Tämä paja laittoi kuitenkin miettimään, että myös liiketoiminnassa olisi hyvä olla asetettuna jonkinlainen tavoite. Joten siihen lienee paras tarttua seuraavaksi, tavoite kannattaa kuitenkin asettaa niin, että se motivoi kaikkia tiimiläisiä tasavertaisesti.

Tulevaisuuden markkinointi – Sanni Hujanen

Tämä paja oli pläjäys markkinointia laajalla skaalalla, aluksi asiaa oli dioilla niin paljon, että tuli informaatiotulva. Jonka ymmärtämiseen meni hetki, melko pian kuitenkin saimme hyvän keskustelun aikaiseksi, joka tempaisi mukaansa.

Puhuimme muun muassa siitä, mitä kausiluonteisuus ja trendit ovat markkinoinnissa. Esimerkiksi viherpesu, vihreyden taustalla pitäisi olla oikeita tekoja, jotka vaikuttavat yhteiskuntaan ekologisten vihreiden arvojen mukaisesti. Tai Pinkkipesu, eli Pride viikolla tapahtuva markkinoinnillinen kannanotto. Eli asioiden ja aatteiden eteen on tehtävä muitakin näkyviä asioita kuin ainoastaan logon värin muutos, muutoin tuo näyttää vain päälle liimatulta imagon kohotukselta.

Kestävän markkinoinnin kirjassa kerrtotaan, että yksi tyypillinen tapa somessa on brändin ja ekologisen ilmiön liittoutuma. Jossa käyttäjiä aktivoidaan peukuttamaan esimerkiksi merten muoviroskan vähentämisen puolesta. Parhaimmillaan brändi antaa vain näkyvyyttä muutosilmiölle, mutta pahimmillaan vaikuttamiseen ei liity minkäänlaista sitoutumista ja se vaikuttaa päälle liimatulta. Tykkäämisten aikakautena, myös viherpesu on helpompaa. (Lillberg & Mattila 2020.)

Pajassa pohdimme myös väestön ikääntymistä ja sitä millainen volyymi tuo ikääntyvä väestö on myynnille ja markkinoinnille. Kuinka keksiä idea, joka iskee tuohon kyseiseen sukupolveen ja osata markkinoida se vielä oikein tälle kohderyhmälle. Siellä on varakas sukupolvi, joka varmasti myös käyttää rahaa oikean tuotteen tai palvelun löytyessä.

Sosiaalisesta mediasta oli mielenkiintoista keskustelua, hetki sitten tapahtuneen Facebookin, Instagramin ja Whatsappin kaatumisen jälkeen. Nousi pohdintoja siitä, että kaikkia munia ei yrityksen markkinoinnissa kannata laittaa samaan koriin vaan hajauttaa. Sillä mikäli Facebook kaatuu tai sen käyttöön tulee muutoksia ja koko yrityksen markkinointi toimii sieltä käsin. Voidaan olla tilanteessa, jossa markkinointi vaikeutuu tai pahimmassa tapauksessa koko yrityksen markkinointi pysähtyy.

Puhuimme myös videoiden tuotannosta ja sisältömarkkinoinnista, jota hankaloittaa ns. Tiktok vaikutus, ihmiset ei jaksa katsoa videoita 15-20 sekuntia pidempään. Joten joko tähän lyhyeen aikaan olisi saatava vangittua katsoja niin, että hän katsoo pidemmän videon loppuun saakka tai haluttu sisältö olisi saatava tiivistettyä hyvin lyhyeen pätkään.

Kiinnostavaa oli myös hakukoneiden äänioptimointi ja se, että nykyään puolet hakutoiminnoista tehdään puheentunnistuksella. Meidän pajassa oli mukana yksi tätä toimintoa käyttävä alumni ja hän ihmettelikin sitä, että eikö me muut käytetä Siriä lainkaan. Hän kertoi myös, että äänihakutoimintoa käyttämällä, Siri antaa yhden tarkan hakutuloksen ja kun taas tavallinen hakukone todella monta. Eli tässä yleistyvässä hakukoneiden äänioptimoinnissa aikamoinen markkinarako.

Tätä asiaa jäinkin pohtimaan ja syyslomalle lähdettäessä piti tietenkin Siriä automatkalla testata. Kohteenamme oli Hotelli Vuokatti ja hakukone avuliaasti kysyikin, että tekisikö meille huonevarauksen? Päädyimme lopulta pyytämään häneltä vain reittiohjeet paikan päälle, sillä huone oli jo varattu valmiiksi. Kätevää.

Työn tulevaisuus – Ilkka Halava

Tämä paja oli koko viikon kiinnostavin ja inspiroivin kokonaisuus. Jopa niin mukaansa tempaava, että aiheesta päätimme kirjoittaa tiimikaverini Fiian kanssa esseen ja näin ollen sivuankin aiheita tässä vain ohuenlaisesti.

Pajassa puhuttiin aikuisväestön ikääntymisestä ja siirtymisestään mentoreiden asemaan, antaen uudelle sukupolvelle ja työväestölle mahdollisuuden toteuttaa uusia ideoita, jarruttamatta heitä.

Robotiikan ja tekoälyn tuominen osaksi työelämää ja pidentämällä ihmisten työuria. Robotiikka hoitaa raskaat ja kuormittavat työt, antaen mahdollisuuden vanhemmalle työväestölle toimia esimerkiksi robotin käyttäjänä.

Markkinoiden muuttuminen; sanomalehtien lukeminen vähenee koko ajan ja ennuste on, että 2030 luvulla niitä ei enää ole vaan kaikki on verkossa. Tv:n murros näkyy jo ja tavalliset tv lähetykset tulevat kuihtumaan, eli muuttumaan pelkästään suoratoistopalveluiksi. Näin ollen myös myynnin ja markkinoinnin muutos tulee olemaan suuri, joka näkyykin paljolti jo sisältömarkkinoinnin lisääntymisenä.

Työn tulevaisuuden ennustetaan 2040 luvulla kääntyvän niin, että yrittäjiä, freelancereitä sekä muita alustatalouden työntekijöitä on työväestöstä 60% ja palkkatyössä olevia 40%.

Enää ei kysytä ”mikä sinusta tulee isona?” vaan ”mikä sinusta tulee seuraavaksi?”

Lopuksi keskusteltiin itseohjautuvuuden ja hybridityön tuomista eduista ja niihin tulemme Fiian kanssa palamaan tarkemmin seuraavan esseen kohdalla.

Kestävä yrittäjyys – Sanni Hujanen

Tässä pajassa oli paljon asiaa ja monta eri näkökulmaa kestävään yrittäjyyteen, erittäin hyvä muistin virkistys. Sillä viime vuonna pajojen yönä tuli oltua saman tyyppisessä pajassa. Nämä ovat aiheita, joita on tarpeen käsitellä useasti, samalla voi myös peilata omaa kehitystä ajattelussa sekä yrittäjyydessä.

Vastuullisuus, iso sana, monta merkitystä.

Sosiaalinen vastuu yrittäjänä herätti keskustelua, puhuttiin henkilökunnan hyvinvoinnista, joka on korostunut nyt korona aikana, erityisesti etätyössä. Etätyö on aiheuttanut väsymystä ja kuorman kasaantumista usean päälle ja se huomataan vasta nyt jälkiteen, miten voidaan helpottaa etätyöahdistusta ja parantaa työoloja.

Millaista on vastuu ja vääränlainen vastuu tiimiyrityksessä?

Pohdittiin yhdessä, että kissan pöydälle nostaminen on sitä oikeanlaista vastuun kantoa, mikäli huomaat, että tiimikaverilla ei nyt mene edes kohtalaisesti. On parempi keskustella asiasta kuin vain antaa asian olla. Sillä saattaa olla, että vasta siinä vaiheessa lamput syttyvät ja suuntaa voidaan vielä muuttaa. Vääränlainen vastuu taas sitten on sitä, että suojellaan toista eikä auteta ymmärtämään asioiden laitaa. Kannatellaan kaveria ja aletaan itse pikkuhiljaa upota taakan alle.

Yrittävyys. Yrittäjällä on myös vastuu itsestään, omasta kehittämisestään ja hyvinvoinnistaan. Tunnit eivät merkitse, vaan niiden tehokkuus. Yrittäjän on koko ajan kehitettävä itseään sekä osaamistaan, mikäli kouluttautumiseen ei ole aikaa, on kirjallisuus tehokas keino oppia uusia asioita ja oivaltaa.

Iskuja tulee, mutta miten sen kestää? Paineensietokyky vahvistuu tekemisen kautta, epäonnistumiset koettelevat, mutta vahvistavat luonnetta. Avoimuus ja luottamus tekemiseen sekä tiimikavereihin auttavat siinä, että uskaltaa delegoida tehtäviä. Puhuttiin myös siitä, että vaikka yrittäjällä itsellään olisi kaikki langat käsissään, se ei automaattisesti tarkoita onnistumisia. Sillä se lanka saattaa tipahtaa siellä sidosryhmien päässä ja aiheuttaa yrittäjällä taloudellista tai tuotannollista haittaa. Iskukykyä on vain treenattava, jotta niitä kestää ottaa vastaan.

Keskustelimme myös yrittäjien sekä työväestön kulttuurisesta vastuusta, toisen tasa-arvoisesta kohtelusta ja kunnioittamisesta. Joka on jokaisen vastuulla ja siitä, että Suomi monimuotoistuu koko ajan, muun muassa englannin kieli on tulossa vakiintuvaksi kieleksi Suomen yrittäjyyskenttään. Suomessa syntyvyys laskee ja samaan aikaan tarvitaan Ulkomailta asiantuntijoita töihin, jotka tulevat olemaan tärkeitä tekijöitä yritysten osaamisessa. Huoli nousi myös siitä, että miten suomen kieltä vaalitaan ja pidetään hengissä, englannin kielen lisääntyessä?

 

Alumniviikon pajat olivat kiinnostavia ja näin jälkikäteen, kun palasin muistiinpanoihini, huomasin syventäväni oppimistani entisestään. Kuin varkain olin osannut valita hyvän läpileikkauksen viikon aiheista ja ne tukivat toisiaan viikon edetessä.

 

Lähteet:

Alumniviikon pajojen muistiinpanot

Lillberg, P & Mattila, R. Kestävä Markkinointi. 2020. Alma Talent. Äänikirja.

Photo by AbsolutVision on Unsplash

Aihetunnisteet:
Kommentoi