Julkaistu blogitekstinä: https://proximafinland.fi/nuorten-alaselan-rasitusmurtumat/

Mikä alaselän rasitusmurtuma on?

Rasitusmurtuma voi syntyä mihin tahansa luuhun, mutta nuorilla sitä esiintyy tyypillisesti muun muassa lannerangan alueen nikamarakenteissa. Rasitusmurtumaa voi edeltää murtuman esiaste, jolloin puhutaan rasitusosteopatiasta, ja usein vaurio havaitaankin jo tässä vaiheessa. Rasitusmurtuma ja rasitusosteopatia todetaan magneettitutkimuksella. Rasitusosteopatiassa murtumalinjaa ei ole vielä kehittynyt, mutta nikaman takakaaressa näkyy jo liiallista turvotusta magneettikuvassa, ja aineenvaihdunta luussa on heikentynyt. Selän rasitusmurtumat löytyvät useimmiten alaselän L4- tai L5-nikamien alueelta, eli lannerangan toisiksi alimmasta tai alimmasta nikamasta.

Mistä nuorten alaselän rasitusmurtumat johtuvat?

Nuorten alaselän rasitusmurtumat ovat usein seurausta liian nopeasti lisääntyneestä harjoittelusta, tai harjoittelun liian yksipuolisesta sisällöstä. Etenkin usein ja paljon liikuntaa harrastavien lasten ja nuorten rasitusmurtumat ovat yleistymässä, ja tavoitteellisen kilpaurheilun aloittaminen yhä aikaisemmassa vaiheessa voi lisätä vaurioriskiä. Alaselän rasitusmurtumille altistavia urheilulajeja ovat esimerkiksi lajit, joissa rangalle tulee paljon taivutuksia ja kiertoja. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi jääkiekko, voimistelulajit, sekä luistelu. Rasitusmurtumia esiintyy noin 8-15 prosentilla urheilua harrastavista kasvuikäisistä.

Toisaalta myös liikkumattomuus voi altistaa selän rasitusvammoille, mikäli liikunnan määrää lisätäänkin yhtäkkiä paljon aiempaan verrattuna. Selän alueen rasitusmurtumia löytyykin jopa puolelta kaikista selkäkipuisista kasvuikäisistä lapsista ja nuorista. Nuorten alaselän rasitusmurtumien esiintymishuiput ovat 4-8-vuotiailla, sekä murrosiän kasvupyrähdyksen aikana.

Alaselän rasitusmurtumista puhuttaessa lapsen tai nuoren fyysiset ominaisuudet eivät ole käytännössä vielä riittävällä tasolla suhteessa kuormituksen määrään, ja urheilua harrastavien kohdalla tyypillisesti etenkin keskivartalon kontrolli ja voima ovat puutteellisia lajin vaatimuksiin nähden. Lisäksi alaraajojen lihaskireydet voivat korostaa lannerangan lordoosia eli notkoa, mikä lisää lannerangan nikamien takaosille kohdistuvaa kuormitusta. Myös lajispesifit, toistuvasti samanlaiset toistot aiheuttavat kuormitusta toistuvasti samalle nikamavälille luoden alueelle rasitusta.

Nuoren kasvaessa myös vartalon mittasuhteet muuttuvat, jolloin vartalon hallinta ja liikekontrolli ovat hetkellisesti heikompia, altistaen selkärangan liialliselle kuormitukselle. Murrosiän aikana nuori saattaa kasvaa pituutta jopa kymmenen senttiä vuodessa, ja tällöin luiden pehmytkudokset, nivelsiteet ja lihakset eivät aina pysy täysin kasvuvauhdissa mukana. Tämä puolestaan aiheuttaa esimerkiksi heikentynyttä liikkuvuutta ja liikkeen hallintaa, sekä altistaa lihasepätasapainoille. Murrosiän kasvupyrähdys onkin yksi riskialttiimmista ajanjaksoista rasitusmurtumien näkökulmasta, sillä niihin aikoihin lajiharjoittelu monesti yksipuolistuu ja tavoitteellistuu entisestään. Loukkaantumisriskin minimoimiseksi olisi kuitenkin optimaalisinta tarkistaa, että harjoittelua on tarpeeksi (15-20 tuntia viikossa), harjoittelusta yli puolet on muuta kuin varsinaista lajiharjoittelua, ja että voimaharjoittelu aloitetaan jo ennen kasvupyrähdystä.

Miten alaselän rasitusmurtuma oireilee?

Alaselän rasitusmurtuman oireilu on usein melko lievää, ja murtuma voi olla myös oireeton. Tyypillisesti se kuitenkin oireilee lievänä kipuna alaselässä joko harjoittelun aikana tai sen jälkeen, ja etenkin taaksetaivutus pahentaa kipua. Yleensä kipua ei ole öisin, kävellessä tai istuessa, mutta harjoittelun jälkeistä lepokipua voi kuitenkin esiintyä. Murtuman ollessa pidempiaikainen kipua voi olla enenevästi harjoittelun aikana, ja kipu voi äityä niin pahaksi, että se estää harjoittelun. Tässä vaiheessa myös lepokipu on tyypillistä. Alaselän rasitusmurtuman oireiluun voi liittyä myös takareisin kireyden tunne, sekä yleinen kehon jäykkyys liikkuessa. Myös säteilyoireet pakaroiden ja takareisien alueelle voivat olla rasitusmurtuman oireistoa.

Nuorten alaselän rasitusmurtumat ja fysioterapia

Fysioterapialla voidaan kuntouttaa rasitusmurtumia. Kun rasitusmurtuma on magneettikuvalla todettu, seuraa usein lääkärin määräämä liikuntakielto. Liikuntakielto ei tarkoita täyslepoa. Liikuntakiellon aikana saa liikkua, ja kuormitusta pitää lisätä nousujohteisesti. Sopivat liikuntamuodot on tärkeää löytää yksilöllisesti, jotta kahden kuukauden liikuntakiellon aikana voidaan ylläpitää niin kestävyys-, voima- kuin taito-ominaisuuksiakin. Sopivaa kuormitustasoa liikuntakiellon ja kuntoutumisen ajalle voi olla haastavaa määrittää itse, minkä vuoksi fysioterapeutin ammattitaidosta on apua nuoren rasitusmurtuman kuntoutumiseen.

Nuoren alaselän rasitusmurtumaan liittyvässä fysioterapiassa on oleellista selvittää nuoren rasitusmurtumaa edeltänyt kuormitustaso. Mikäli nuorella on liikunta- tai urheiluharrastus, pitäisi lajin sisäinen harjoittelu analysoida: Kuinka suuri osa harjoittelusta on kestävyys-, voima-, tai taitoharjoittelua? Tätä analyysia voidaan verrata lasten ja nuorten liikkumissuositukseen:

Uusi lasten ja nuorten liikkumissuositus suosittelee 7-17-vuotiaille lapsille ja nuorille päivittäin vähintään 60 minuuttia monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista, ja pitkäkestoista paikallaanoloa tulisi välttää. Suositus on laadittu tieteelliseen näyttöön perustuen kaikkien 7-17-vuotiaiden hyvinvoinnin tueksi. Suosituksen mukaisesti liikkumista tulisi harrastaa viikon jokaisena päivän, ja suurin osa liikkumisesta olisi hyvä olla kestävyystyyppistä. Rasittavaa, kestävyystyyppistä liikkumista, sekä lihasvoimaa ja luustoa vahvistavaa liikkumista tulisi kumpaakin harrastaa vähintään kolmena päivänä viikossa. Liikkumisen tulisi kaiken kaikkiaan olla monipuolista, jotta erilaiset liikuntataidot pääsevät kehittymään. Kokonaisuudessaan liikkumista tulisi olla viikkotasolla vähintään 7 tuntia, ja kilpaurheiluun tavoittelevien nuorten kohdalla 15-20 tuntia. Tavoitteellisesti urheilevilla nuorilla liikunnan määrästä noin puolen tulisi olla ohjattua harjoittelua. Jäljelle jäävästä tuntimäärästä muutama tunti saattaa koostua omatoimisesta lajiharjoittelusta, ja lopun tulisi koostua muusta aktiivisuudesta, kuten koulu- ja arkiliikunnasta.

Mikäli nuoren viikoittainen liikkuminen koostuisi esimerkiksi vain kuudesti viikossa tapahtuvasta lajiharjoittelusta, jäisi liikkumissuosituksesta moni kohta vajaaksi. Tämän vuoksi olisikin tärkeää, että tavoitteellisen urheilun rinnalla pysyisi monipuolinen harjoittelu, jotta esimerkiksi rasitusmurtumilta pystyttäisiin välttymään. Nämä asiat ovat keskiössä rasitusmurtumiin liittyvässä fysioterapiassa, sillä kuormitukseen olisi hyvä löytää sopiva määrä, jotta lajiharjoittelua voidaan jatkaa entistä nousujohteisempana ja kivuttomana. Harjoittelun lisäksi on syytä huomioida myös nuoren levon, ravinnon ja unen tilanne.

Mitä nuori voi oppia alaselän rasitusmurtuman fysioterapiasta?

Nuorten alaselän rasitusmurtumien kohdalla lääkärin määräämä kahden kuukauden liikuntakielto on melko tavallinen. Tämä tulee usein aktiivisesti liikkuvalle nuorelle shokkina, sillä tyypillisesti päällimmäinen ajatus liikuntakiellosta on täyslepo. Monesti kuntoutusaika on kuitenkin mahdollisuus laittaa harjoittelun peruspilarit kuntoon, ja fysioterapiasta voikin palata takaisin lajiharjoitteluun paremmassa kunnossa kuin ennen vamman syntyä. Fysioterapiassa fysioterapeutti ja nuori laativat yhdessä kuntoutukselle tavoitteet, ja nuoren kanssa käydään läpi sekä harjoittelun että esimerkiksi motivaation merkitystä. Fysioterapeutti rakentaa kuntoutumispolun, josta urheilija näkee portaat kohti lopullista tavoitetta. Parhaimmillaan nuori urheilija oppii alaselän rasitusmurtuman jälkeisestä fysioterapiasta paljon harjoittelusta ja sen sisällöstä. Kuntoutuksen jälkeen nuori tietää, kuinka paljon ja mitä elementtejä harjoittelun tulisi sisältää, ja pystyy nauttimaan itselleen rakkaasta harrastuksesta.

Lähteet:

UKK-instituutti: Lasten ja nuorten liikkumissuositus.

Terve urheilija.fi: Aktiivinen arki

Lääkärikirja Duodecim. 2021. Rasitusmurtuma.

Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 2019. Kasvuikäisten rasitusvammat.

Kangassalo, K. Kasvuikäisten rasitusvammat ovat yleisiä. 2017. https://www.mehilainen.fi/mehilaisen-blogi/kasvuikaisten-rasitusvammat-ovat-yleisia

Alanko, L. Nuorten urheilijoiden selkävaivat. 2018. https://asiakas.kotisivukone.com/files/gpfinland.kotisivukone.com/tiedostot/YLpvt_2018/Alanko_Selkavaivat.pdf

Selkäkanava.fi: Nikamakaaren rasitusmurtuma