Nollakorot

Oi tuo ihanuus, johon meidän ikäluokkamme (Milleniaalit) on tottunut siitä saakka, kun on lainoista tajuttu mitään.

Itse aloin korkojen päälle tajuamaan vasta noin kolme vuotta sitten, kun ensiasunnon osto alkoi olla ajankohtaista. Työskentely isolle firmalle ja säännöllinen tilipäivä kerran kuukaudessa olivat aiemmin tarpeeksi. Nopeasti asuntolainan hankinnan aikana ja jälkeen alkoivat korko asiatkin kiinnostamaan. Ottaakko korkokatto? Mikä on euribor? Kuinka pitkän laina-ajan otat?

Mikrosukupolvi Xenniaalit ja Baby boomerit, joihin omat vanhempanikin kuuluu , ovat tasaisesti puhuneet korkeista koroista joka yllätti suomalaiset 90 luvulla oli järkyttävä. Kuluttajista tuli kuninkaita ja lainoja suorastaan tyrkytettiin asiakkaille 80-luvulla. 1990-luvun alussa korko oli huikea, jopa 15 prosenttia. Kun lama iski Suomen itsenäisyyden myötä, myös asuntojen hinnat romahtivat. ( Tilastokeskus, 2012.)

”1960- ja 1970- lukuun verrattuna asuntomarkkinat tuntuivat kuin villiltä länneltä: asuntoja rakennettiin paljon, tarjolla oli runsaasti vanhoja asuntoja ja lainarahaa tyrkytettiin.” – Tilastokeskus, 2012

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju uskoo tosin että nolla ajat voivat palata hyvinkin pian, jo 2025 vuodesta alkaen. ( Kauppalehti, 2023. ) Itse uskon myös että korot tulevat alaspäin, mutta uskon että ne jäävät noin 2-3 prosentin luokkaan vielä toviksi.

”Kuva : Tilastokeskus, 2012”

Velkavipu ja sen käyttö on Suomessa on mahtava asia. Muissa maissa tätä mahdollisuutta ei ole samassa kaavassa. Velkavipu toimii jos kiinteistö/kohde tuottaa enemmän, kuin mitä lainan kustannukset ovat.

Esimerkkinä:

Matti ostaa sijoitusasunnon Tampereen keskustasta velkarahalla. Asunto maksaa 120 000€. Matti ottaa asuntolainan. Matin kulut kuukaudessa ovat rahoitusvastike, yhtiövastike ja lainan lyhennykset yht 600€. Matti ottaa asuntoon vuokralaisen, joka maksaa Matille vuokraa 1000€/kk. Matti käyttää velkavipua hyödykseen ja tienaa hyödykkeellä rahaa. Velkavivun käyttö asuntosijoittamisessa on enemmin sääntö, kuin poikkeus.

Suomalaiset ovatkin tämän hienosti oivaltaneet, sillä viimeisimmän tilastokeskuksen raportin mukaan Suomen velallisilla asuntokunnilla oli velkaa keskimäärin 92 700€.  Velallisia asuntokuntia oli 1,47 miljoonaa, mikä oli 52 % kaikista asuntokunnista. ( Tilastokeskus, 2022. )

”Velkavipu tarkoittaa vieraan pääoman eli velan käyttöä yrityksen tai sijoituksen rahoittamiseen.” Wikipedia

Korot nousevat kovaa kyytiä ja esim oma asuntolainani on tällä hetkellä ylittänyt jo 5% rajapyykin. Kyllähän nämä ajat hirvittävät ja monet asuntosijoittajat ovat pulassa, kun hyödyke ei enään tuotakkaan rahaa vaan päinvastoin, on kääntynyt raha reiäksi. Vuokria ei voi nostaa enempää, kun ei vuokralaisilla riitä ostovoima.

Juuri uutisissa kerrottiin että Heka nostaa vuokriaan 56%. Kaupungin vuokratalojen vuokrat nousevat 12%. Hekalla on 54 000 asuntoa ja niissä asuu lähes 100 000 asukasta. Heka toimii omakustannusperiaatteella, joten rahaa ei kerätä enempää, kuin sitä kuluukaan. ( HS, 2023. )

Lähteet:

Tilastokeskus, 2012. Linkki: https://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03-12_004.html?s=3

Kauppalehti, 2023. Linkki: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nollakorkojen-aika-voi-palata-yllattavan-pian-arvioi-aki-kangasharju-ylella-taysin-mahdollista/f27f5656-bde3-43f1-aa6a-267886a9b96b

Wikipedia. Linkki: https://fi.wikipedia.org/wiki/Velkavipu

Tilastokeskus, 2022. Linkki: https://www.stat.fi/julkaisu/cl8jvglha8wk70dutv54h62a5

Helsingin Sanomat, 2023. Linkki: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009897505.html