Pisteluokitus: 2 esseepistettä, yksilöessee

Johdanto

Kohti tavoitetta. Syysloman aikana minulle valaistua, että mikä minusta tulee ”isona.” Tai ainakin se mihin aion suunnata opintojani. Olen jo pitkään pohtinut, että millä nimellä kutsutaan henkilöitä, jotka toimivat palvelumuotoilun, myynnin, markkinoinnin, brändäyksen, logo -taiteen, verkkosivujen, hakukoneoptimoinnin ja yritysjohdon konsultoinnin parissa. Useiden kirjojen, artikkeleiden ja yritystutkimusten jälkeen löysin vastauksen – markkinointikonsultti.

Tiedän, että edessä on paljon opiskelua, mutta työtekijäänsä kyllä opettaa. Haluan olla auttamassa erityisesti PK-yrittäjiä kirkastamaan visiotaan ja viitoittaa heidän tekemistään kohti kasvuyrittämistä. Tiedän myös sen, että en halua tehdä tätä yksin. Haluan löytää ympärilleni tiimin, jotka jakavat vision minun kanssani. Tähän tarvitaan paljon osaamista, kuten esimerkiksi kuvaamista, sisällöntuotantoa, graafista suunnittelua, digimarkkinointitaitoja, innovointia ja yritysjohtamisen näkemystä. Haluan olla kommunikoimassa asiakkaan kanssa, pohtia suuria linjoja ja työllistää itseni yhdessä tiimin kanssa mielenkiintoisiin kasvutarinoihin.

Tätä kaikkea ennen koen tarpeelliseksi hankkia perustaidot kaikista osa-alueista, jotta voin tulevaisuudessa johtaa tiimiä kohti onnistuneita visioita. Eräs merkittävät oivallus syntyi minulla tänään Sitran Sähkörausku -hankkeessa, missä konsultoin yhdessä valmentajien kanssa toimeksiantajan haastetta.

Myynti ja markkinointikonsultointi yrityskulttuurissa

Useaan kertaan olen jo aikaisemmissa esseissä nostanut esille, että myynti ja markkinointi kulkevat digitalisaation myötä käsikädessä. Sen lisäksi organisaatioissa ei enää riitä erillinen myyntitiimi, vaan edelläkävijä yritykset tekevät ja keskittävät toimintansa tiimimyyntiin. Asiakaskokema ja -viesti tulisi pystyä tuomaan jokaisen organisaation jäsenelle ymmärrettäväksi. Tiedon kulkua ja viestintää tulee nykyaikaistaa, eli yritysten tulee pystyä siirtämään toimintansa digitaaliseen yritysviestintää. Tämän kaiken datan, tietomyllyn ja kehittämisen keskellä ihminen voi tuntea olosan varsin pieneksi. Kuitenkin tekemisen keskiössä on loppujen lopuksi aina ihminen. Jokaisen tekemisen lähtökohtana tulisi olla inhimillisyyden ymmärtäminen ja merkityksellisyyden tunteminen. Täytyy antaa lupa keskeneräisyydelle.

Urpo Jalava ja Ari Vikman kirjoittavat kirjassaan, Työ ja oppiminen yrityksissä – Ongelmista ratkaisuihin, että
tiedon haun onnistumisessa hyvin merkittäviä asioita ovat yhtäältä selkeä ryhmätavoite ja toisaalta yksilöllisen vastuun kokeminen. (2003, 38) Maailman muuttuu kovaa vauhtia ja siksi perinteiset opetusmenetelmät eivät enää riitä. Yrityksen täytyy pystyä jalkauttamaan jatkuvan opiskelun malli työyhteisöönsä ja ennen kaikkea positiivinen tiedon jano. Mikäli yritys ei osaa sanoittaa miksi he olevat olemassa tai mikä on heidän missionsa tai ylipäätään visio, niin voi olla, että merkityksellisyyden tunne yksittäisellä tekijällä voi jäädä hyvin pieneksi. Taas vuorostaan yritys, mikä pystyy kiteyttää tavoitteensa kristallin kirkkaasti työhaastattelusta lähtien työntekijälleen, niin mitä toden näköisemmin sitouttaa myös tekijänsä paremmin yhteiseen päämäärään.

Monella yrityksellä on upeat tuotteet ja palvelut, mutta kuitenkin varsinainen yrityskulttuuri voi olla avun tarpeessa. Kulttuurin keskiössä on aina ihmiset ja loppujen lopuksi oli tuote/palvelu mikä hyvänsä, niin täytyy ihmisille pystyä myymään tunne merkityksellisyyden tunteesta – olet osa suurempaa ja sinun työlläsi on todella arvoa. Myyminen on auttamista ja yrityskulttuurin parissa visio sekä brändi toimivat viestinnän keinoina työyhteisön ja työnantajakuvan parantamisessa. Kun työntekijäsi ostavat yrityksesi brändin ja he ovat tyytyväisiä yrityskulttuuriin, ovat he valmiita myös edistämään osaamistaan ja saavuttamaan annettuja tavoitteita.

Pohdinta

Kävin aikoinaan vanhalla työnantajalla koulutukset yrityskulttuurin luomiseen ja en olisi osannut silloin, miten merkitykselliseksi niiden opit tulevat tänä päivä. Kun nämä taidot yhdistän Proakatemian tiiminjohtaja taitoihin, uskon että löydän tiimillinen tärkeän erottavaisuustekijän kiristyvässä digimarkkinointimaailmassa. Tulen etenemään työhyvinvointi ja työyhteisö edellä, sillä tyytyväinen työyhteisö tuottaa usein miten tyytyväisiä asiakkaita. Tyytyväiset asiakkaat luovat suosittelua ja sen kautta synnyttää kassavirtaa.

Lähteet:

Jalava U., Vikman A. 2003. Työ ja oppiminen yrityksessä – Ongelmista ratkaisuihin. 1. painos. Helsinki: WSOY