Resilienssi on viime vuosina noussut suosituksi puheenaiheeksi ja sen voisikin ajatella olevan ratkaisu kaikkiin elämän osa-alueisiin (Lehto 2020). Helena Lappeteläinen toteaakin yle.fi kirjoituksessaan resilienssin olevan 2020-luvun muotisana ja esimerkiksi työmarkkinoista puhuttaessa haluttuna ominaisuutena työntekijässä. (Lappeteläinen 2022.) Ja miksi se ei olisikaan sekä puhuttu aihe että tavoiteltava ominaisuus, kun elämme kriisien täyttäneessä maailmassa, jossa moni uupuu muuttuvien tilanteiden ja stressikuorman seurauksena.

Mitä resilienssi on?

Resilienssillä tarkoitetaan psyykkistä joustavuutta, selviytymiskykyä ja uudelleen orientoitumista sekä psyykkistä palautumiskykyä eri elämänvaiheissa ja -tilanteissa (Lehto 2020, mieli.fi 2022). Se on tärkeä osa ihmisen mielenterveyttä ja elämää niin yksilöllisesti, että yhteisöllisesti. Myös Chris Tamdijidi ja Tiina Hofman luokittelivat resilienssiä käsittelevässä webinaarissaan resilienssin olevan sinnikkyyttä, sopeutumiskykyä, joustavuutta, vastoinkäymisten selättämistä, neuvokkuutta sekä hyväntuulisuutta ja iloisuutta. (Hofman & Tamdijidi 2022).

Tamdijidi (2022) painottaa ettei resilienssi ole pelkkää kestävyyttä ja jaksamista tehdä asioita, vaan siihen liittyvät myös rentous, palautuminen ja stressin säätely. (Hofman & Tamdijidi 2022). Useat lähteet painottavat nimenomaan resilienssin olevan psyykkisiä ominaisuuksia, mutta Tambidiji psyykkiset ominaisuudet yhteen kehon kanssa: Mieli ja keho tekevät yhdessä resilienssin. Hän toteaakin, että ihmisen mieli ja keho vaikuttavat toinen toisiinsa, eikä siksi myöskään resilienssistä puhuttaessa voida puhua vain psyykkisistä asioista. Resilienssin vaikutus ihmisen toimintaan on siis hyvin syvällistä, ja näin ollen suorituskyky ja hyvinvointi ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa.

Muutostäyteinen aika vaatii uusien toimintatapojen oppimista ja siksi resilienssi taidot ovat merkittävässä roolissä nykypäivänä. Kuten esimerkiksi painonhallinnassa täytyy osata hallita ja tasapainottaa energiansaantia ja kaloreita, on samalla tavalla tarvittava osata hallita stressiä.

Resilienssitaidot ovat Tamdijidin (2022) mukaan harjoitettavissa kolmella tasolla:

1. Käytöksessä
2. Ajattelutavassa
3. Neuro-psykologisella ja hermostollisella johdatuksella

Käytöksellinen taso tarkoittaa käyttäytymistä ja reagointia eri tilanteissa sekä kuinka ihmisen vastaa sisäisiin ja ulkoisiin ärsykkeisiin. Ajattelutapa taas tarkoittaa tietoisuutta, tunteiden havainnointikykyä, ajatuksia sekä motivaatiota, jotka vastaavat sisäisiin ja ulkoisiin ärsykkeisiin. Neuropsykologisilla ja hermostollisilla toiminnoilla tarkoitetaan taas sitä, kuinka hermojärjestelmä ja aivot vastaavat käytökseen ja ärsykkeisiin.

Tamdijidi (2022) kertoo, että he ovat identifioineet 12 resilienssiominaisutta tai -kykyä, joista osa ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Nämä 12 ominaisuutta ovat jaoteltu kolmeen eri tasoon, joista osa kytkeytyy toisiinsa yhdistäen lopulta fyysisen, mentaaliseen ja emotionaalisen sekä sosiaalisen toisiinsa.

Fyysinen

1.Liikkuminen
2.Palautuminen & Uni
3.Terveellinen ravinto
4.Tietoinen hengittäminen

Fyysinen yhdistyen mentaaliseen ja emotionaaliseen

5.Itsetietoisuus
6.Rentoutuminen

Mentaalinen & Emotionaalinen

7.Tunteiden säätely
8.Keskittymiskyky
9.Positiivinen elämänkatsomus

Mentaalinen yhdistyen emotionaalinen & sosiaalinen

10.Päämäärään sitoutuminen

Sosiaalinen

11.Sosiaaliset suhteet
12. Myötätunto

Tamdijidin (2022) esittämät 12 ominnaisuutta ulottuvat monitahoisesti elämän kaikille osa-alueille. Nuo 12 ominaisuutta havainnollistavat hyvin sen, että resilienssistä puhuttaessa ei kyse ole enää pelkästään mentaalisesta suorituskyvystä tai kestävyydestä. Monitahoisuuden vuoksi jokaisella osa-alueella ei varmasti pysty olemaan täydellinen, mutta kaikkia näitä osa-alueita, ominaisuuksia ja ulottuvuuksia voi kehittää niin, että resilienssi vahvistuu. Onkin hyvä identifioida ja pohtia kuvaa apuna käyttäen, mitkä ovat niitä osa-alueita, joissa on vahva tällä hetkellä, sillä niitä kannattaa käyttää hyvinvoinnin kannalta voimavaroina.

Ne osa-alueet, jotka taas eivät ole kehittyneet yhtä vahvoiksi, kannattaa ottaa tarkasteluun ja miettiä, miten nämä heikkoudet näkyvät omassa arjessa ja millaiset vaikutukset niillä on omaan jaksamiseen sekä hyvinvointiin. Sitten on hyvä pohtia, miten noita ominaisuuksia voisi kehittää, jotta oma resilienssikyky vahvistuisi ja kehittyisi.

Resilienssin kehittäminen

Koska resilienssi ei ole synnynnäinen ominaisuus, sitä voi kehittää tietoisesti. Kehittyminen tapahtuu myös elämän aikana luonnollisesti esimerkiksi vuorovaikutuksessa vastoinkäymisten kanssa (mieli.fi 2022). Persoonallisuudella ja temperamentilla on vaikutusta siihen, millaiset lähtökohdat jokaisella on eri resilienssiominaisuuksien suhteen, on positiivista se, että kyseessä on kehitettävä taito. Onkin tärkeää, että osaa identifioida omat resilienssikykynsä ja ymmärtää, mitkä osat siitä ovat tarpeellisia kehittää ja mitkä taas ovat omia vahvuuksia.

Voit identifioida ja havainnoida omia resilienssitaitojasi esimerkiksi pohtimalla, millaisin keinoin olet aiemmin selviytynyt haastavista elämäntilanteista tai muutoksia kohdatessasi. Millaisia voimavaroja ja vahvuuksia käytit sekä saitko tukea ja keneltä? Voisitko käyttää ja hyödyntää näitä voimavaroja ja selviytymiskeinoja uusiin tilanteisiin ja toimintatapoihin niin? On myös hyvä muistaa, että resilienssi ei ole vain yksin selviytymistä, vaan siihen liittyy myös sosiaalisuus: Keltä siis voisit pyytää apua ja tukea vaikeissa tilanteissa, ja voisitko myös itse tarjota apua silloin kun, voimavarasi riittävät? (mielie.fi 2022.)

Resilienssitaitoja voidaan siis kehittää kaikilla resilienssin osa-alueella. Tamdijidi (2022) antaa esimerkin, kuinka esimerkiksi tunteiden säätelyä voidaan kehittää niin käytöksellisellä, psykologisella sekä hermostollisella tasolla. Käyttäytymisessä esimerkiksi päiväkirjan kirjoittaminen, valmennus tai kävely voivat olla tapoja purkaa ja säädellä tunteita. Mentaalisella tasolla kehittäminen voi tapahtua esimerkiksi niin, että muuttaa omia uskomuksiaan siitä, että tunteita ei saisi näyttää siihen, että tunteet ovat osa, vaikka työelämää eikä niitä tarvitse tukahduttaa. Hermostollisella tasolla taas tunteiden säätelyn kehittyminen voi tapahtua havainnoimalla ja nimeämällä omia syviä tunteita ja tunnetiloja sekä kykyä pystyä yhdistämään niitä käyttäytymiseen sekä toimintaan. (Tamdijidi 2022.)

Miten sinusta tulee resilientimpi?

Kuten voidaan huomata, resilienssi ei ole yksinkertainen ominaisuus vaan kokonaisuus, joka rakentuu monesta ominaisuudesta ja osa-alueesta. On myös hyvä ymmärtää, ettei resilienssistä puhuttaessa kyse ole myöskään yksin pärjäämisestä, vaan resilienssiin kuuluu olennaisena osana myös sosiaaliset suhteet ja muiden ihmisten tuki. Tutki itseäsi ja omia selviytymismallejasi löytääksesi omat vahvuutesi ja voimavarasi. Pohdi myös, miten voisit hyödyntää ja soveltaa vahvuutesi myös niille osa-alueille, jotka vaativat kehittämistä.

References

Hofman, T. & Tamdijidi, C. 2022. Webinar recording from 24.11.2022. Building Resilience as a Skill – Helping Companies and Employees to Overcome Stress and Disengagement. www.firstbeat.com.

Lappeteläinen, H. 2022. Yle-Uutiset: Nyt haetaan työntekijöitä, joilla on vahva resilienssi – tätä se tarkoittaa. 29.10.2022. Päivitetty 3.11.2022. https://yle.fi/a/74-20001142

Lehto, P. 2020. Resilienssitesti kertoo, kuinka paljon sinulla on resilinessiä. Evermind.fi. Päivitetty 8.10.2020. Viitattu 10.1.2023.

Mieli.fi. 2022. Vahvista mielenterveyttä / Mitä mielenterveys on? / Resilienssi auttaa selviytymään. Artikkeli mieli.fi -sivustolla. Muokattu 12.12.2022.
https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mita-mielenterveys-on/resilienssi-auttaa-selviytymaan/