Mitkä ihmeen poistot? 

Osakeyhtiö tai osuuskunta voi vähentää yritystoiminnan käyttöä varten tekemiensä hankintojen kuluja verotuksessa ja kirjanpidossa. Tällaisia hankintoja voi olla esimerkiksi koneet, laitteet, rakennukset tai ajoneuvot. Poistojen ideana on, että tätä kulua voidaan jaksottaa sen vaikutusajalle. Jos esimerkiksi kone tuottaa yritykselle tuloa viiden vuoden ajan, voidaan siitä aiheutuva kulu jaksottaa viidelle vuodelle. Poistot siis tasoittavat yrityksen tulosta tilikausista toiseen ja tekee tilikausista paremmin vertailukelpoisia toistensa kanssa, sekä auttavat yrityksiä tekemään pidemmän ajan investointipäätöksiä. (Minilex, N.d.) 

Kirjanpidossa poistot ovat kuluerä, joka vähentää yrityksen voittoa ja taseessa varojen arvoa. Vähentyneet voitot tuloslaskelmassa heijastavat yrityksen todellista kannattavuutta ja tulosta sen sijaan, että se antaisi vääristyneen kuvan, joka johtuisi pitkäaikaisten varojen arvon säilyttämisestä alkuperäisellä hankintahinnalla. Poistot auttavat yritystä säilyttämään oikean kuvan varojensa arvosta ja kustannuksista taseessa ja tuloslaskelmassa. (Minilex, N.d.) 

Poistojen määrä 

Elinkeinoverolaissa eli EVL:ssa määritellään verotuksessa sallittavat enimmäispoistot: 

• Koneista, kalustosta ja niihin verrattavasta irtaimesta käyttöomaisuudesta 25% poistot menojäännöksestä  
• Rakennuksista poistot ovat rakennuskohtaisia: 4%, 7%, 20% menojäännöksestä. 

Menojäännös tarkoittaa tilin saldoa ennen poiston tekemistä. (Vero, 2023) 

Poistosuunnitelma 

Poistot tehdään lähtökohtaisesti etukäteen laaditun suunnitelman eli poistosuunnitelman mukaisesti. Kirjanpitolautakunnan yleisohjeessa ohjataan poistosuunnitelman laatimista näin: ”Pysyviin vastaaviin kuuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot tulee poistaa vaikutusaikanaan. Pysyvien vastaavien vaikutusajalla tarkoitetaan hyödykkeen taloudellista pitoaikaa. Pysyvien vastaavien hankintameno jaksotetaan poistoina kuluksi pääsääntöisesti hyödykkeen koko taloudelliselle pitoajalle. Taloudellisen pitoajan päätyttyä on hyödykkeen hankintamenon oltava kokonaan poistettu mahdollista jäännösarvoa lukuun ottamatta. Hyödykkeen taloudellinen pitoaika riippuu hyödykkeeseen liittyvistä tulonodotuksista. Taloudellisella pitoajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jona pysyvän vastaavan hyödykkeen ennakoidaan hyödyttävän kirjanpitovelvollista tuloa tuottamalla.” 

Poistosuunnitelmaa tehtäessä on siis oleellisena pohjana poistokohteen tulonodotukset. Nämä tulonodotukset perustuvat usein ennusteisiin, eli ne voivat muuttua eivätkä välttämättä pitkällä aikavälillä pidä paikkaansa. Näin ollen yrityksillä saattaa tulla tarve muuttaa laadittua poistosuunnitelmaa myöhempinä tilikausina. Siksi on tärkeää, että poistosuunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti. Myöskin kirjanpitolautakunnan poistoyleisohjeessa edellytetään, että poistosuunnitelmaa arvioidaan uudelleen aina tilinpäätöstä laadittaessa varmistaakseen, että valittu poistomenetelmä ja –aika vastaavat todellista hyödykkeen taloudellista pitoaikaa. Näin tehtäessä on paremmin odotettavissa, että poistosuunnitelmaan tulee muutoksia kuin että poistot vähennettäisiin hyödykkeen koko taloudellisen pitoajan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. (Leppiniemi, 2018) 

Jos mietitään esimerkiksi tietokonetta, ei sen taloudellinen pitoaika ole sama asia kuin esineen käyttöaika. Tietokonetta voidaan käyttää todella pitkään, eli sen todellinen käyttöaika on pitkä. Toisaalta tietokone vanhentuu jo uusien ohjelmistojen sekä tehokkaampien laitteiden tullessa markkinoille. (Minilex, N.d.) 

Poistosuunnitelma määrittelee, miten pitkäaikaiset varat poistetaan ajan kuluessa. Hankittaessa yritykselle jokin omaisuuserä, joka tulee tuottamaan tuloa usean tilikauden aikana, tulee arvioida se aika, jonka ajan tämä kyseinen omaisuuserä kykenee tuottamaan tuloa yritykselle. Tämän ajan perusteella suunnitellaan omaisuuserän poistoaikataulu, jota kutsutaan suunnitelman mukaisiksi poistoiksi. (Minilex. N.d.) 

 Tämä suunnitelma on osa yrityksen taloushallintoa ja kirjanpitoa, ja se on tarpeellinen sekä yrityksen sisäiseen että ulkoiseen raportointiin. Suunnitelman mukaiset poistot tehdään suunnitelman mukaisesti tilikauden tuloksesta riippumatta. Poistosuunnitelma sisältää yleensä seuraavat keskeiset tiedot: poistomenetelmä, käyttöikä ja jäännösarvon.  

Poistomenetelmät 

On erilaisia poistomenetelmiä, mutta yleisimpiä ovat tasapoisto, kertynyt poisto ja yksikköpoisto. Jokaisella niistä on omat sääntönsä ja soveltamisalaansa. 

Tasapoisto: Tasapoisto on yksinkertainen menetelmä, jossa kustannukset jaetaan tasa-arvoisesti kunkin poistokauden aikana. Se soveltuu hyvin tasaisesti kuluvien varojen, kuten koneiden ja kaluston, poistamiseen. Tasapoisto valitaan, jos katsotaan että omaisuuden vaikutus yritykseen on yhtä suuri jokaisena poistoajan vuotena.  

Esimerkiksi jos yritys hankkii laitteen 5000 eurolla, ja ajatellaan että sitä voidaan käyttää 5 vuoden ajan yrityksen toiminnassa. Tällöin 25% koneen alkuperäisestä hankintamenosta olisi 1250 euroa. Vuotuinen tasapoisto olisi siis 1250 euroa. (Minilex, N.d.) 

Menojäännöspoistot ovat tavallisia pienten ja keskisuurten yritysten keskuudessa. Menojäännöspoistossa vuosittain poistetaan jokin ennalta sovittu prosenttiosuus koneen tai kaluston hankintamenosta, esimerkiksi 25 prosenttia vuodessa. Tällä poistomenetelmällä poistot ovat aluksi suuria, mutta pienenevät koko ajan jäljellä olevan poistamattoman hankintamenon pienentyessä. Tämä tarkoittaa käytännössä tilannetta, kun tienaat laitteella tai koneella enemmän heti sen hankittuasi, ja sen vaikutus pienenee vuosien saatossa. Menojäännöspoistoissa hankintameno ei koskaan mene nollaan, vaan se on alaskirjattava silloin, kun omaisuudella ei enää ole tulontuottamiskykyä. (Pulkkanen, 2022) 

Menojäännöspoistoa käytetään usein tilanteissa, joissa varan taloudellisen käyttöiän arviointi voi vaihdella vuosittain, ja menetelmä antaa joustavuutta sopeuttaa poistomäärä vuoden aikana muuttuviin olosuhteisiin. Se voi myös olla hyödyllinen, kun varan jäljellä olevan käyttöiän arviointi on epävarmaa. (Pulkkanen, 2022) 

Poistojen merkitys verotuksessa 

Poistot saadaan vähentää verotuksessa. Verottaja hyväksyy kuitenkin pääsääntöisesti vain poistot, jotka ovat korkeintaan 25 prosenttia siitä arvosta mitä on jäljellä kaluston alkuperäishankintamenosta aikaisempien vuosien poistojen jälkeen.  (Minilex, N.d.) 

“Esimerkki: Yritys ostaa koneen joka maksaa 50 000 euroa. Poistosuunnitelma laaditaan viideksi vuodeksi. Tällöin poistetaan joka vuosi 10 000 euroa. Poistoja kohdellaan kaksi ensimmäistä vuotta verotuksessa ja kirjanpidossa samalla tavalla. Tämän jälkeen verottaja ei kuitenkaan hyväksy kirjanpidon poistoa kokonaisuudessaan, sillä se on yli 25 % verottajan menojäännöksestä.” (Minilex, N.d.) 

Poistojen ajoitus voi vaikuttaa verotukseen. Joissakin tapauksissa yritykset voivat valita, milloin aloittaa poistot, ja tämä voi vaikuttaa veronmäärään tietyllä tilikaudella. Koska verotuksessa tehtävät poistot vaikuttavat myöskin yrityksen nettovarallisuuteen, aina pelkkä verotettavan tulon suunnittelu ei ole kestävä lähtökohta poistojen suunnittelulle. (Leppiniemi, 2018) 

Lähteet: 

Minilex. N.d. Kirjanpitolaki ja suunnitelman mukaiset poistot. 

Tilisanomat. Leppiniemi J. 2018. 

Vero.fi Hankintojen vähentäminen ja poistot – osakeyhtiö ja osuuskunta. 2023. 

SimplBooks. Poistot kirjanpidossa – Kulujen jakamista useammalle tilikaudelle. Pulkkanen J. 2022.