Tampere
24 May, Friday
15° C

Proakatemian esseepankki

Mitä tulevaisuuden asiakas haluaa?



Kirjoittanut: Rasmus Kautto - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Mitä tulevaisuuden asiakas haluaa?
Elina Hiltunen
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Johdanto 

Uusien liikeideoiden tai konseptien luominen on haastavaa. Etenkin sellaisten tuotteiden/palvelujen, joita kuluttajat eivät ole vielä kokeilleet. Tällaisia tuotteita/palveluja ilmestyy markkinoille kuitenkin jatkuvasti, tuotteistuksia ja konsepteja, joita ihmiset eivät ole aikaisemmin nähneet. Kokeiltuaan he ihastuvat kyseisen palvelun helppouteen tai tuotteen innovatiiviseen ratkaisuun. Yritys on onnistunut tällöin luomaan kuluttajatrendejä mukailevan tuotteen/palvelun. Onnistunut luomaan, jotain mitä ei vielä ole markkinoilla, mutta merkit kysynnästä on epäsuorasti havaittavissa. Tällaisessa onnistuakseen yrityksellä on oltava todella hyvä tuuri tai analyyttistä tulevaisuuden tulkintaa. Proakatemialla syntyy vuosittain jatkuvasti uusia projekteja ja liikeideoita, jotkut niistä ovat täysin uudenlaisia tuotteistuksia ja toiset noudattavat enemmän tai vähemmän vanhoja kaavoja. Toivon että esseessä nostetut tulevaisuuden näkymät ja kuluttajatrendit auttavat ideoimaan tuoreita innovatiivisia ratkaisuja. Tietotekniikka kehittyy nopeasti, joten yritysten on tärkeää pysyä ajan tasalla viimeisimpien kuluttajatrendien suhteen kilpaillakseen menestyksekkäästi. Viime vuosina merkittävä trendi on ollut alustatalouden nousu. Verkkokauppapaikkojen lisääntymisen ja digitalisaation lisääntymisen ansiosta alustatalous muuttaa tapaa, jolla kuluttajat vuorovaikuttavat yritysten kanssa. Tässä esseessä tutkimme tapoja, joilla alustatalous muokkaa tulevia kuluttajatrendejä ja pohdimme näiden trendien vaikutuksia yrityksille. Esseessä selvitämme mitä erilaisia ratkaisuja tulevaisuuden asiakas haluaa sekä pohdimme mitkä ovat mahdollisia uusia markkinarakoja. 

 

Megatrendit 

Megatrendit ovat suuria muutossuuntauksia, joilla on globaaleja ja laajoja vaikutuksia. Ne määrittelevät vahvasti nykyisyyttämme ja myös tulevaa. Megatrendit arvioidaan olevan valloillaan ainakin viidestä kymmeneen vuotta.  

“Organisaatioden kannalta megatrendit ovat olennainen osa tulevaisuudentarkastelua: ne ovat tämän päivän normeja, joihin on reagoitava jo nyt ja jotka on otettava huomioon oman liiketoiminnan suunnittelussa.” (Hiltunen 2017, 40). 

Tällä hetkellä vaikuttavia megatrendejä ovat esimerkiksi seuraavat: 

  • Väestönkasvu 
  • Väestön ikääntyminen 
  • Globalisaatio 
  • Kaupungistuminen 
  • Varallisuuden ja keskiluokan kasvu 
  • Eriarvoisuuden lisääntyminen 
  • Ilmastonmuutos ja ympäristön saastuminen 
  • Teknologian kehitys 
  • Kulutuksen kasvu ja resurssien väheneminen (Hiltunen 2017, 40.) 

 

Megatrendit 2023:  

  1. Luonnon kantokyky murenee, luonto on kaiken keskiössä, jonka ympärillä pyörii haasteina kuormituksen kierre, ylikulutus, lyhytjänteinen päätöksenteko ja resurssien riittävyys. 
  1. Hyvinvoinnin haasteet kasvavat, erilaisten hyvinvointia palvelujen tarjoamisesta tulee entistäkin haastavampaa. 
  1. Kilpailu digivallasta kiihtyy, suurilla teknologia jätteillä on ylivalta ja yhtiöiden välinen kilpailu yhä kovenee. 
  1. Talouden perusta rakoilee, taantuma ja inflaatio kasvaa. (Sitra 2023.) 

 

Tulevaisuuden näkymiä on useampia, tässä positiivisempi näkymä vuodelle 2023: 

  1. Ekologinen jälleenrakennus, kestävät elämän tavat ja digivihreä siirtymä. 
  1. Vahva luottamus ja osallisuus, Uudet vaikuttamisen tavat ja ylisukupolvisuus. 
  1. Reilu digimaailma, datatalouden pelisäännöt ja digitaalinen sivistys. 
  1. Korjaava ja uusintava talous, kiertotalous ja hyvinvointi investointina. 

2023 vuoden katsaus keskittyy tulevaisuuden kehityskaarien kokonaiskuvaan Suomen näkökulmasta (Sitra 2023.) 

 

 

Kuluttajatrendit 

“Mitä tulevaisuuden asiakas haluaa: Trendit ja ilmiöt”, kirjassa futuristi Elina Hiltunen koostaa 18 erilaista tulevaisuuden kuluttajatrendiä. Kirja on julkaistu vuonna 2017, mutta siitä huolimatta sen sisältö on suurimmaksi osaksi relevanttia, koska ennusteet tulevasta on suunnattu tulevien 5-10 vuoden päähän. Nyt eläessämme vuotta 2023 voimme huomata kirjassa esitellyistä tulevaisuuden trendeistä, joitakin tämän päivän trendeihin sopia ilmiöitä. Tästä huolimatta kirjassa käsitellään myös kuluttajatrendejä, jotka eivät ainakaan toistaiseksi ole noussut vielä valtavirran suosioon. Yritysten on erittäin tärkeää olla tietoisia nykyisistä kuluttajatrendeistä, jotta ne voivat saavuttaa parhaat myyntiluvut tässä hetkessä. Tämän lisäksi tulisi yritysten tutkia mahdollisia tulevia megatrendejä ja mahdollisia tulevaisuuden villityksiä. Jos yritys tarkastelee vain ainoastaan nykytilannetta sekä nykyisiä trendejä, yritys on tällöin tietyllä tavalla aina jälkijunassa. Tällöin trendeihin reagoidaan vasta kun joku toinen taho on jo kenties tuonut ensimmäisenä tuotteen/palvelun markkinoille. Monilla toimialoilla ajoitus tuotteen markkinoille viennissä on kriittinen kilpailullinen tekijä. Tämän takia tulisikin yritysten pyrkiä tarkastelemaan tulevaisuuden kuluttajatrendejä ja poimia sieltä omaan toimialaan liittyvät trendit. Näin yritys voi luoda uusia innovatiivisia konsepteja, jotka mukailevat trendejä. Tulevaisuuden kuluttajatrendien avulla voi inspiroitua kehittämään, jotain täysiin uutta tai kehittää jostain valmiista konseptista tuore uusi versio. Toivon näiden seuraavien kuluttajatrendien herättävän uusia ideoita tai ajatuksia liittyen Proakatemian liiketoimintaan/projekteihin.  (Hiltunen. 2017, 8-9.) 

 

 

Kirjassa mainitaan tulevaisuuden kuluttajatrendejä tässä niistä muutama: 

 

Lemmiköityminen 

Lemmikkeinä Suomessa on yli miljoona koiraa ja kissaa. Luku on vain kasvamassa määrin. Tilastoissa kerrotaan, että suomessa, joka kolmannessa taloudessa on lemmikki. Pelkästään 2017 arvioidaan koirabisneksen suuruudeksi Suomessa yli 500 miljoonaa euroa. Nykykoiran omistaja pukee koiran talvipalttoisiin ja sadeasuihin, rasvaa tassuja, syöttää koiralle raakaravintoa ja luomua, aktivoi koiraa älyleluilla sekä tarkkailee koiraa älypuhelimen avulla ollessaan pois kotoa. Koirille ja muille lemmikeille halutaan monissa talouksissa tarjota laatua ja hemmottelua. Lemmikeistä on tullut perheenjäseniä, joskus jopa lasten korvike. Lemmikeillä on nykyään sometilejä, joihin niiden kuulumisia jaetaan. Lemmikkieläinkappojen lisäksi lemmikkibisnekseen liittyy valtava määrä erilaisia palveluita, kuten trimmauspalveluita, uimahalleja, kylpylä- ja kauneuspalveluita, hierontaa, vaihtoehtohoitoja, erilaisia kursseja omistajan kanssa sekä päiväkoti-, hoitopaikka- ja kummitoimintaa. Nämä edeltävät palvelut löytyvät siis Suomesta. Maailmalla lemmikeille suunnitellut palvelut ovat ihan toisesta maailmasta. New Yorkin lentokentällä on lemmikeille oma WC. Kisoille ja koirille voi hankkia omat sisävessat. Koirille palvelua tarjoaa Pet Loo ja kisoille CatGenie valmistaa automaattivessoja. Laiskat koirien ulkoiluttajat, jotka eivät jaksa itse poimia koiran jätöksiä voivat tilata Doody calls –palvelun siivoamaan koiran jätökset naapurustosta. Lemmikeille suunniteltua gourmet –annoksia valmistaa Fido-to-go ruokarekka sekä kissoille viiniä valmistaa Apollo Peak. Koirille myydään myös peruukkeja, aurinkolaseja sekä Snuffle-olutta. Koiraa voidaan kuljettaa rattaissa ottamaan manikyyriä, jos tämä ei itse jaksa kävellä. Yhdysvalloissa jopa puolet maan koirista ja kissoista ovatkin ylipainoisia. Tähänkin löytyy eläinlääkäriasemilta painonpudotusohjelmia. Etelä-Koreassa lemmikeille tehdään jopa kauneusleikkauksia ja botox-huulitäytteitä. Suomessa lemmikinomistajan pääasiassa käyttävät rahansa lemmikkien ruokiin, eläinlääkärikäynteihin ja vakuutuksiin. Digitalisaatio näkyy myös lemmikkieläin markkinoilla. Erilaiset älykaulapannat ovat hyvä esimerkki tästä. PetPace älykaulapannalla omistaja voi voi tarkkailla lemmikkinsä terveydentilaa ja vointia. Inupatchy-kaulapannalla voi tarkkailla värikoodein koiran tunnetiloja. Omistaja tietää tällöin onko koira esimerkiksi onnellinen vai tylsistynyt. Lisäksi lemmikeille löytyy myös mielenkiintoisia alustatalouden applikaatioita, kuten Pawshake, joka on “lemmikkien Airbnb”, joka yhdistää hoitopaikkaa tarvitsevat lemmikit ja hoitopaikkaa tarjoavat tahot. Doggy Datez –palvelu auttaa koiria ja omistajia muodostamaan ystävyyssuhteita. (Hiltunen 2017, 78.) 

 

Minä, täydellinen minä 

Olemme muuttuneet viime vuosina hedonistisemmiksi, toisin sanoen minäkeskeisemmiksi. Kun perustarpeemme ovat tyydytetty keskitymme itseemme, ihmisenä kehittymiseen. Parantelemme itseämme ulkoisesti, sisäisesti ja teemme itsensä brändäämistä. Valta väestö haluaa olla kauniita, laihoja, muodikkaita, hyväkuntoisia, tykättyjä ja ikuisesti nuorekkaita. Lapsilla ja nuorilla on ryhmäpaineita liittyen minän täydellisyyteen. Kun taas minä on halutulla tasolla, siitä tulee näyttelyesine. Täydellistä elämää esitellään somessa, kuten Instagramissa. Pärjäämistä mitataan aikakautenamme tykkäyksillä ja seuraajien määrällä. Olet suosittu ja arvokas jos julkaisuasi peukutetaan ja jaetaan. Jos uusi julkaisu ei saa tykkäyksiä nuoret osaa jo poistaa tällaisen kuvan. Erilaiset filtterit, jotka tekevät meidän ihostamme tasaisemman ja tekee meistä kauneus ihanteiden mukaisen, on jo osa normia some käyttäytymistä. Toistaiseksi otamme selfiet vielä käsin tai selfietikkua käyttäen, mutta tulevaisuudessa minää seuraa drone, joka tallentaa huippuhetkemme parhaassa kuvakulmassamme. Vastaavanlainen Hover Camera- konsepti lanseerattiin jo 2016 lopussa. Tulevaisuudessa pelkät selfiet ei riitä vaan meillä on useita tapoja otoksia minästämme. Japanilainen kahvila skannaa asiakkaan naaman ja tulostaa tälle 3D-printattuja suklaakonvehteja asiakkaan kasvokuvalla. Erilaiset kauneusleikkaukset ovat kasvavissa määrin. Erilaiset huulitäytteet, silikonit, hampaiden valkaisut, botuliini pistokset ja karvan poistot ovat jo yleisiä. Suomalaiset ovat tosin esteettisessä kirurgiassa hieman jäljessä verratessa Yhdysvaltoihin, Etelä-Koreaan tai Brasiliaan. Minään panostetaan tosiaan monin keinoin, se näkyy myös itsensä hemmottelussa. Elämää helpottavia palveluita, kuten siivous ja ruokakassi palveluita käytetään jo suuressa mittakaavassa. Personaltrainer ja lifecoach palveluiden käyttö on myöskin vain kasvamassa. (Hiltunen 2017, 115.)  

 

 

Helppoa, halpaa ja heti 

Tarkkaillessamme suuria toimijoita vaikkapa ruokakauppaketjuja voimme todeta, että siellä pärjäävät halvimpia tuotteita myyvät. Lidl onnistui integroitumaan Suomeen nopeasti. S-ketjun hintojen alennuskampanja oli menestys. Tokmannin suosion kasvu perustuu halvempiin hintoihin. Halpatavarakauppa Tigerin saapumista Suomeen, seurasi Tiimarin konkurssi. Ihmiset ovat yhä enemmän hinta tietoisia. Monet kuluttajat tekevätkin ostopäätöksensä hinnan perusteella. Kauppa ja teollisuus uskovat valmiiksi kuorittujen ja pilkottujen vihannesten ja kasvien kysynnän kasvuun. Erilaiset 24/7 palvelut yleistyvät, sillä ihmiset haluavat asioida juuri heille sopivina ajankohtina. Ruuan nettikauppojen käyttö yleistyy. Trendi näkyy jo selkeästi Iso-Britanniassa, jossa suuri osa ruokaostoksista tehdään verkossa. Amazon tarjoaa palvelua, jossa kuluttaja voi tilata esimerkiksi pesukoneeseen kiinnitettävän Dash-älylaitteen avulla pesuainetta, kun tuote pääsee loppumaan. Erilaiset alustatalouden ilmiöt tulevat yleistymään, kuten Task Rabbit, joka yhdistää ne, jotka tarvitsevat kotityöntekijä, ja ne, jotka ovat halukkaita tekemään niitä. Palvelun avulla saat vaikkapa ikean kalusteen kasattua tai kanto apua sohvalle. Hektistä elämää halutaan helpottaa erilaisten koneiden avulla, jotka mahdollistavat ihmisille enemmän vapaa-aikaa. Tulevaisuudessa robotiikka tuo vielä enemmän apua arkeemme. Kotitalous robotit auttavat jo nyt ihmisiä imuroinnissa ja ruohonleikkuussa. Kotitalousrobotiikan kehittyessä robotit tulevat hoitamaan lapsia, tekemään ruokaa ja ulkoiluttamaan koiraa. (Hiltunen 2017, 240.)  

 

 

Pelon asiakkaat 

Tämä kuluttajatrendi näkyy erityisesti turvallisuus palveluiden kysynnän kasvussa. Turvallisuus ja vartiointipalveluiden liikevaihto on kasvanut 1990-luvulta lähtien jatkuvasti Suomessa. Erilaiset turvallisuus tuotteet, kuten turvasuihkeet, kannettavat hälytysnapit, jotka kertovat henkilön sijainnin läheisille, soittavat hätänumeroon tai pitävät kovaa ääntä ovat yleistymässä. Tämä trendi liittyy myös kaupungistumisen mukana nousevaan rikollisuuteen ja sen lisäämään turvattomuuden tunteeseen. Tutkimuksissa on todettu, että erilaisten rikosten ja väkivalta tekojen uutisointi lisää turvallisuustuotteiden myyntiä. Todellinen, kuviteltu tai liioiteltu, pelko, myy. Snellman painatti ruokapakkauksiinsa vuonna 2010 “Ei natriumglutamaattia” heidän lihavalmistemyyntinsä kasvoi 20 prosentilla. Kuluttajat ei tuskin edes olleet kuulleet kyseisestä aineesta ennen mainoskampanjaa. Yrityksen mainitessa jättävänsä tämän aineen pois tuotteistaan, sen täytyi olla jollain tavalla vaarallista. Tutkijoiden yleisen mielipiteen mukaan natriumglutamaatti on kuitenkin vaaratonta. Niin sanotusti GM-vapaat tuotteet saavat joidenkin kuluttajien lompakot aukeamaan. Erityisesti ruuan suhteen kuluttajat ovat alttiita pelkoihin perustuville myyntiargumenteille. Pelko liittyy ruoka-aineiden lisäaineisiin ja alkuperään. Isoihin yrityksiin ei enää täysin luoteta. Kuluttajien peloilla on toisaalta myös perusteensa, sillä erilaiset ruokaskandaalit, kuten hullun lehmän tauti ovat aiheuttaneet kuluttajissa varovaisuutta. Foodsniffer haistaa pilaantuneen ruoan ja antaa siitä hälytyksen kännykkään. Nima on gluteeniherkille tarkoitettu laite, joka testaa onko ruuassa gluteenia vai ei. Pelonmarkkinat ulottuvat myös muille aloille, kuten urheilussa Kingii on vesiurheilussa käytetty ranneke, josta pullahtaa tarpeen tullen ulos pelastuskelluke. ICEdot on pyöräilykypärään kiinnitettävä sensori, joka hälyttää, jos pyöräilijä kaatuu ja menettää tajuntansa. (Hiltunen 2017, 242.) 

 

 

 

Alustatalous  

Alustataloudella tarkoitetaan tietotekniikan mahdollistamaa ympäristöä, jossa olennaisessa asemassa on internet-infrastruktuuri ja sen päälle luodut palvelut. Tällaista virtuaalista ympäristöä voidaan kutsua alustaksi. Nämä niin sanotut alustat perustuvat eri ryhmien yhdistämiselle ja datan keruulle. Alusta mekanismi seuraa ryhmien välistä vuorovaikutusta ja kerää siitä dataa, tämän datan avulla alusta kehittää toimintaansa. Suurimpia alustatalouden toimijoita ovat yritykset, kuten Airbnb, Uber, Amazon ja Baidu. Alustatalousyritykset voidaan jakaa seuraaviin tyyppeihin, transaktioalustat, innovaatioalustat sekä integroidut alustat. Transaktioalustat eli (digital matchmakers) ovat erilaisten palveluiden ja tuotteiden välittämiseen perustuvat yritykset, kuten Airbnb ja Uber. Innovaatioalustoja ovat esimerkiksi Microsoft ja Intel, joiden varaan muut voivat rakentaa tuotteita ja palveluita. Näihin alustoihin varautuvat useat itsenäiset sovellus- ja pelikehittäjät. Integroidut alustat ovat kahden edellisen yhdistelmiä, kuten Apple, Google ja Alibaba, jotka hyödyntävät liiketoiminnassaan tuotteiden välittämistä sekä innovointialusta mallia. Kyseisellä alalla on taipumus tavoitella monopoli asemaa markkinoilla. Alustan saavuttaessaan tietyn käyttäjämäärän alustasta tulee dominoiva. Tällaisia dominoivan aseman saavuttaneita alustoja ovat esimerkiksi Google hakukoneissa, Netflix suoratoistossa, Youtube videoiden jakamisessa ja Spotify musiikissa. (Wikipedia 2023.) 

Miten nämä alustat tekevät suuret tuottonsa? 

Transaktioalusta Uber, jonka mobiilisovelluksen avulla käyttäjä voi valita noutopaikan, valita ajoneuvotyypin, astua kyytiin ja päästyään haluamaansa määränpäähän maksaa mobiilisovelluksessa napin painalluksella. Applikaation algoritmi tunnistaa vapaista kuljettajista lähimpänä asiakasta olevan kuljettajan ja suosittelee tätä käyttäjälle. Uber tekee tuottonsa pääasiassa ottamalla 20 % osuuden kuljettajien palkkiosta. Uber käyttää dynaamista hinnoittelumallia, jossa hinta per matka perustuu reaaliaikaiseen matkojen kysyntään ja vapaiden kuljettajien määrään. Algoritmi automaattisesti säätelee matkojen hinnoittelua, joko laskevasti kun vapaiden kuljettajien määrä kasvaa ja nousevasti kun heitä on vähemmän. (Thestrategystory 2022.) 

App Store, joka Applen omistama niin sanottu innovaatioalusta, josta voi ladata erilaisia applikaatioita. Suuri määrä itsenäisiä sovellus- ja pelikehittäjiä julkaisee App Storeen tuotteensa. App Store tarjoaa käyttäjille yhden paikan eli alustan, josta löytyy valtava valikoima erilaisia sovelluksia ja pelejä. App Store tekee tuottonsa laskuttamalla alustallaan tapahtuvasta digitaalisesta myynnistä 30 %, lukuun ottamatta sovelluksia, jotka tekevät alle miljoonan myyntiluvut App Storessa. Lisäksi toinen tärkeä tulonlähde alustalle on mainostulot applikaation sisällä. App Storen myyntiluvut vuonna 2020 olivat 64€ miljardia. (CNBC 2021.) 

 

Pohdinta

Kirjassa esitellyt tulevaisuuden kuluttajatrendit olivat mielestäni osittain jopa yllättäviä ja herätti paljon ajatuksia. Onkin mielenkiintoista nähdä, millaisia uusia tuotteita tai palveluita tulevaisuudessa tuodaan markkinoille, esimerkiksi lemmikkibisnekseen liittyen. Tuottaako geenimuuntelu vaikkapa uudenlaisia lemmikkejä. Vai yleistyykö esimerkiksi omavaraisuuden suosiminen ja kotieläimiksi haluttaisiinkin tulevaisuudessa kanoja ja lehmiä, joilta saisi munia ja maitoa. Täydellisen minän tavoittelu ja somekuvan kiillottaminen on ikävä, mutta todellinen ilmiö. Tulevaisuudessa trendi tulee todennäköisesti vain lisääntyvän sekä menevän jopa äärimmäisyyksiin. Tämä pistääkin miettimään miten ihmisen paremmuutta mitataan tulevaisuudessa? Kuinka pitkälle ihmiset ovat valmiita menemään minäkuvan parantamisessa? Alustatalouden erilaiset ilmiöt ovat jo tätä päivää. Suurimmat yritykset ovatkin juuri näitä alustatalouksia. Onkin mielenkiintoista nähdä miten monille aloille kyseinen malli tulee leviämään sekä miten se tulee muovaamaan niitä. Mille aloille alustataloutta voisi käyttää kustannusten karsimiseksi? Tuleeko tulevaisuudessa olemaan vain rypäs erilaisia alustasovelluksia, josta kuluttajat saisi kaikki tarvitsemansa palvelut. Miten alustatalous virtuaalitodellisuus ja yhdistyvät? Kuinka helpoksi elämästämme tehdään palvelujen ja robotiikan kehittyessä? Tulevaisuudessa ostamme valmiiksi kuorittuja vihanneksia, robotit ulkoiluttavat koiramme ja autot ajavat itsestään. Kenties meillä on enemmän vapaa-aikaa tällöin. Tulevaisuudessa kaiken voi ostaa verkosta ja kenties tarkastella tuotteita virtuaalitodellisuudessa ennen ostopäätöstä. Ennen kaikkea tulevaisuuden asiakas haluaa helppoa, halpaa ja heti. Tietysti vielä eettisesti ja ekologisesti vastuullisena palveluna. Milloin syntyy ensimmäiset Proakatemia lähtöiset alustataloutta käyttävät palvelut. Tulisiko Proakatemialla panostaa enemmän startup tyyppisiin ideoihin, sillä tällä hetkellä suurin osa projekteista noudattaa enemmän perinteisen yrittäjyyden kaavaa, jossa liiketoimintaa ei suunnitella nopeaa kasvua ja sitä seuraavaa yrityskauppaa varten. Tälläinen startup tyylinen kasvun mindset voisi viedä Proakatemian vielä suuremmin maailmalla ja Suomessa tunnetuksi yhteisöksi. 

 

Lähdeluettelo: 

 

Mitä tulevaisuuden asiakas haluaa: Trendit ja ilmiöt. Hiltunen, E. 2017. Storytell. 

Artikkeli. Luettu 2.1.2023. Sitra https://www.sitra.fi/aiheet/megatrendit/#megatrendit-2023-paivitys-ymmarrysta-yllatysten-aikaan  

Wikipedia artikkeli. Luettu 4.1.2023. Wikipedia/Alustatalous. https://fi.wikipedia.org/wiki/Alustatalous  

The strategystory. Julkaistu 29.1.2022. How does uber make money. Verkkosivu. Luettu 2.1.2023. https://thestrategystory.com/2022/01/29/how-does-uber-work-make-money-business-model/  

CNBC. Julkaistu 8.1.2021. Artikkeli. Luettu 3.1.2023.  https://www.cnbc.com/2021/01/08/apples-app-store-had-gross-sales-around-64-billion-in-2020.html  

Kommentoi