Tampere
18 May, Saturday
21° C

Proakatemian esseepankki

Mitä jokaisen tiimiyrittäjän tulee tietää tekijänoikeuksista?



Kirjoittanut: Kari-Mikko Karjalainen - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Kirjoittajat: Kari-Mikko Karjalainen ja Aleksi Kolunsarka

 

Johdanto

 

Tämän esseen tarkoitus on mahdollisimman selkokielellä kertoa tekijänoikeuksista myös käytännön esimerkkejä käyttäen. Kirjoittajat ovat kummatkin joko työskennelleet tai työskentelee luovan alan yrittäjinä, joten tekijänoikeuksien voidaan olevan lähellä kirjoittajien sydäntä. Ensimmäisessä osassa kerromme yleisesti tekijänoikeudesta: mikä se on, miksi se on olemassa, ketkä oikeuden suojaa nauttivat ja ketkä niitä valvovat. Toisessa osassa esittelemme käytännön esimerkkien kautta musiikin ja kuvien oikeellisesta käytöstä.

 

  1. Osa

Mikä on tekijänoikeus?

Tekijänoikeus tarkoittaa ensisijaisesti tekijän yksinoikeutta päättää teoksensa käytöstä. Yksinkertainen esimerkki on se, että valokuvaajalla on tekijänoikeus ottamistaan kuvistaan. Tekijänoikeutta ei tarvitse hakea mistään tai miltään taholta, vaan se tulee automaattisesti voimaan teoksen luomishetkellä. Tekijänoikeus syntyy, kun luotu teos ylittää niin sanotun teoskynnyksen. Teoskynnys ylittyy, kun teos on tekijän henkisen luomistyön seurauksesta syntynyt itsenäinen ja ainutlaatuinen tulos. (tekijänoikeus.fi n.d.) Esimerkiksi valokuva Näsinneulasta ei ole riittävän omaperäinen, jotta se saisi tekijänoikeuden suojaa. Tekijänoikeudellista materiaalia ei lähtökohtaisesti saa kukaan muu käyttää, kuin teoksen luoja itse. Tekijänoikeus ei kuitenkaan suojaa teoksen sisältämää ideaa, rakennetta, aihetta ja tietoa. (tekijänoikeus.fi n.d.) Esimerkiksi jos huomaat kirjassa hyvän kaavion voit sisällyttää sen esseeseesi. On täysin hyväksyttyä luoda samaa tietoa sisältävä kaavio itse, kunhan visuaalinen ilme poikkeaa alkuperäisestä. Tämän voi tehdä muun muassa muuttamalla kaavion väriä, muotoa ja tekstifonttia.

 

Kenen työtä tekijänoikeus suojaa?

Kulutamme ja harrastamme kulttuuria monipuolisesti päivittäin. Usein emme tule ajatelleeksi, kuinka kirjan, näytelmän, laulun, elokuvan tai sarjakuvan takana on yhden tai useamman ihmisen työ. Tämän työn tulosta sanotaan teokseksi. Käytännössä tekijänoikeuslain mukaista suojaa saa seuraavat kolme tahoa:

  1. Teoksen tekijä, kuten kuvaaja, säveltäjä tai kirjailija saa suojaa teokselleen.
  2. Teoksen esittäjä saa esitykselleen ja tulkinnalleen suojaa esittämästään teoksesta.
  3. Teoksen rahoittava yrittäjä, esimerkiksi elokuvan tuottaja tai kirjan kustantaja, saa suojaa syntyvälle tuotteelle. Tämä suojaa syntyy, kun teoksen luoja solmii erillisen sopimuksen julkaisevan yrityksen kanssa tai julkaiseva yritys ostaa oikeudet tekijöiltä tai esittäjiltä levitystä varten. (tekijänoikeus.fi n.d.)

 

Milloin tekijänoikeus päättyy?

Tekijänoikeus ei kestä missään teoksessa ikuisesti. Euroopan talousalueella, EU-maat, Norja, Islanti ja Liechtenstein, suoja-aika teokselle on tekijän koko eliniän, sekä 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Kun suoja-aika päättyy voi teosta käyttää maksutta ja kysymättä lupaa. Jos teosta ei ole luotu ETA-alueella, niin yleinen suoja-aika teokselle tekijän kuoleman jälkeen on 50 vuotta. (tekijänoikeus.fi n.d.) Esimerkiksi Jean Sibelius on kuollut vuonna 1957 eli hänen musiikkiaan saa vapaasti käyttää vuonna 2027.

 

Mihin tarvitsemme tekijänoikeuksia?

Usein kulttuurialalla työskentelevä taiteilija ei ole vakituisissa töissä ja näin ollen ei saa säännöllistä kuukausituloa. Taiteilijan tulot riippuvat pitkälti siitä, kuinka paljon hänen töitään julkaistaan, myydään, esitetään ja/tai käytetään; tulot perustuvat tekijänoikeuteen. Tekijänoikeus antaa teoksen tekijälle mahdollisuuden määrätä teoksen käytöstä ja myydä sitä eteenpäin. Tekijä siis käytännössä myy käyttöoikeuksia muille korvausta vastaan. (tekijänoikeus.fi n.d.)

Elokuvan tuottanut yritys voi myydä elokuvan käyttö- ja esittämisoikeuden Yleisradiolle, jolloin Yle maksaa sopimuksessa määritellyn korvauksen. Mikäli Yleisradio haluaa tehdä uusintanäyttöjä elokuvasta, on niistä syntyvistä korvauksista sovittava erikseen. Sama pätee myös musiikissa. Radioyhtiöt maksavat artisteille ja yhtyeille rahaa sen mukaan, kuinka paljon kappaleita soitetaan lähetyksissä.

Ilman tekijänoikeutta olisi kulttuurin ja viihteen tekeminen ja tuottaminen turhaa ja kannattavuudeltaan huonoa. Kuka tahansa voisi julistaa minkä tahansa teoksen omakseen ja hyötyä toisen tekemästä työstä rahallisesti. Tekijänoikeus siis mahdollistaa sen, että nyt ja tulevaisuudessa meillä on ja syntyy uutta mielenkiintoista kuunneltavaa, luettavaa ja katsottavaa. (tekijänoikeus.fi n.d.)

 

KUVIO 1: Kopioston Tekijänoikeuden ABC (Mukaillen Kopiosto n.d.).

 

Suomessa toimivat tekijänoikeusjärjestöt

Tekijänoikeuslakien lisäksi maassamme toimii erilaisille luoville- ja kulttuurisille aloille suunnattuja tekijänoikeusjärjestöjä, jotka edistävät kulttuuria, edustavat oman alansa tekijöitä ja keräävät näille kuuluvia tekijänoikeuskorvauksia. Suomessa tekijänoikeusjärjestöjä on yhteensä kuusi ja näissä järjestöissä on yli 90 000 tekijää. Järjestöt ovat: APFI, Gramex, Kopiosto, Kuvasto, Sanasto ja Teosto.

APFI ry on av-tuottajien edunvalvonta- ja tekijänoikeusjärjestö.

Gramex ry on esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusjärjestö, jonka pääsääntöinen tehtävä on kerätä tekijänoikeuskorvauksia ja jakaa ne muusikoille, kapellimestareille, laulajille ja äänitteiden tuottajille.

Kopiosto edustaa niin tekijöitä, esittäviä taiteilijoita kuin kustantajiakin. Kopioston tehtävänä on mahdollistaa av-teosten ja julkaisujen vaivattoman käytön ja varmistaa, että niistä maksetaan asianmukaiset korvaukset tekijöille. Kopiosto on tärkeä linkki tekijöiden ja käyttäjien välillä helpottaen teosten käyttöä muun muassa yrityksissä, oppilaitoksissa, kirjastoissa ja kunnissa.

Kuvasto ry toimii visuaalisen alan tekijöiden eli kuvataiteilijoiden tekijänoikeusjärjestönä.

Sanasto on kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö. Se palvelee muun muassa kirjailijoita, kääntäjiä, runoilijoita ja toimittajia.

Teosto edustaa noin 30 000:ta kotimaista ja noin kolmea miljoonaa ulkomaista säveltäjää, sovittajaa, sanoittajaa ja musiikinkustantajaa. Teostolla on musiikkia käyttäviä asiakkaita noin 30 000: tapahtumajärjestäjiä, ravintoloita, radio- ja tv-yhtiöitä ja muita yrityksiä ja yhdistyksiä. (tekijänoikeus.fi n.d.)

 

  1. Osa

Musiikin julkinen soittaminen

Musiikkilupa tarvitsee hakea aina, kun tekijänoikeuksilla suojattua musiikkia soitetaan julkisesti. Julkiseksi musiikin käytöksi lasketaan kaikki yritys- ja asiakastilanteissa käytettävä musiikki, jopa taksissa. (musiikkiluvat.fi n.d.) Musiikin käyttöä varten tarvitset aina luvan riippumatta siitä, mistä alustasta musiikkia soitat. Yleisimpiä musiikkiin liittyviä tekijänoikeusrikkomuksia on soittaa musiikkia lyhytkestoisessa tapahtumassa suoratoistopalvelun kautta ilman julkisen musiikin soittamisen lupaa. Kaikki julkista musiikkia esittävät toimijat tarvitsevat käyttämänsä musiikin toistamiseen musiikkiluvan. Musiikkiluvan tarvitsee myös asiakkaille maksuttomissa tapahtumissa, vaikka yleensä ajatellaan toisin. Musiikkilupien tarkoituksena on suojata musiikin tuottajien ja tekijöiden teoksia ja mahdollistaa musiikin tuottaminen tulevaisuudessa. Luova ala, kulttuuri- sekä musiikkiala on myös yrittäjyyttä, joten luontaisesti toisen tekemän työn käyttämisestä täytyy maksaa korvaus. Suomessa asiat menevät sujuvasti, sillä Gramex, Teosto sekä Musiikkiluvat hoitavat yhdessä luvista kertyvien korvausten keräämisen ja jakamisen tekijöille.

Musiikkilupia ei tarvitse, jos musiikkia käytetään omaan tarkoitukseen, perhetilaisuuden omaisessa tapahtumassa tai käytetään niin sanottua “teostovapaata musiikkia”. Teostovapaa musiikki on tekijänoikeusvapaata musiikkia. Se tarkoittaa sitä, että tällaisen musiikin esittämistä eivät tekijänoikeusjärjestöt valvo. Teostovapaata musiikkia on musiikki, jonka tekijänoikeuden suoja on päättynyt tai ei tietyistä syistä ole Teoston ja Gramexin valvonnan alla. Yleisimpiä syitä sille ovat seuraavat:

 

  1. Musiikin tekijä on myynyt oikeudet jälleenmyyjäyritykselle. Ammattituottajat myyvät usein varta vasten musiikkia erilaisille yrityksille omaa käyttöä varten. Sillä tuottaja myy käyttöoikeuksien lisäksi musiikin oikeudet kokonaisuudessaan, ei tekijällä ole enää oikeuksia musiikkiin. Monet yritykset ja yhdistykset myyvät tekijänoikeusvapaata musiikkia eteenpäin toimijoille, jotka haluavat säästää musiikin julkisesta käyttämisestä. Sisällöntuottajat tilaavat myös paljon suoraan ammattituottajilta omaa tuotantoaan varten brändättyä musiikkia, jolloin tekijällä ei ole oikeutta musiikkiin.
  2. Musiikin tekijöiden kuolinvuodesta on kulunut 70 vuotta. Tällöin musiikin julkisen käytön suoja päättyy.
  3. Musiikki on tuotettu ja tallennettu maassa, jolla ei ole Gramexin ja Teoston kanssa sopimusta. Näitä maita on hyvin vähän, sillä sopimuksia on sovittu yli sadan maan kanssa. Suurin näistä on Thaimaa. Lisää tietoa sidosmaista saa Gramexilta ja Teostolta.
  4. Kappale on kansansävelmä, toisin sanoen sen tekijää ei tunneta.
  5. Tekijänoikeuksien omistajat hoitavat oikeuksien hallinnan itse, ilman tekijänoikeusjärjestöjen apua. (musiikkiluvat.fi n.d.)

 

 

TAULUKKO 1. Gramexin Taustamusiikki ravintolassa-luvan hinnat (mukaillen Taustamusiikki ravintolassa n.d.)

 

Yllä oleva taulukko kertoo ravintoloiden ja kahviloiden maksettavan korvauksen määrän taustamusiikkiluvasta kuukaudessa. Kyseinen Taustamusiikki ravintolassa-lupa kattaa oikeuden soittaa taustamusiikkia ravintolassa. Mikäli ravintolassa soi tämän lisäksi live- tai tanssimusiikkia, on haettava Tanssimusiikki ravintolassa-lupaa. Tarvittaessa on haettava myös tapahtumapaikan DJ-lisenssiä, mikäli DJ:llä ei itsellään ole henkilökohtaista DJ-lisenssiä. Jos esimerkiksi tapahtuman tarkoituksena on soittaa musiikkia tanssilavalla, tähän on myös oma Musiikkia tanssilavalla-lupansa, joka täytyy hakea. Koska musiikkilupia on hyvin erilaisia ja niitä on hankala aluksi ymmärtää, Musiikkiluvat, Teosto ja Gramex auttavat toimijoita internet-sivuillaan ja asiakaspalvelussa löytämään oikeat luvat.

 

Otetaan tähän kuitenkin esimerkin vuoksi muutama kuvitteellinen yritys tai toimija, jolle laskemme vuosittaiset musiikin soittamisen luvan kulut.

  1. Asiakaspaikkoja 350. Ravintola tarjoaa arkipäivisin ruokaa, joten viihtyvyyden lisäämiseksi soitetaan taustamusiikkia. Tanssimusiikkia soitetaan säännöllisesti perjantaisin ja lauantaisin. Tanssimusiikkia soittaa lauantaisin DJ.

Hinnat laskettu asiakaspaikkojen ja tanssipäivien määrän mukaan huhtikuussa 2022. Tähän ei olla otettu huomioon mahdollisia ohjelmistotoimistolle maksettavia kuluja.

  • Taustamusiikki ravintolassa-lupa: 251,44€/kk*12 = 3017,28€ alv.0
  • Tanssimusiikki ravintolassa-lupa: 65,35€/kk*12 = 784,20€ alv.0
  • Ravintolan kiinteä äänitelupa: 23,00€/tapahtuma*52=1196€ alv.0
  • Soundtrack Your Brand Unlimited-palvelu taustamusiikkiin: 853,20€/vuosi

Yhteensä: 3017,28€ + 784,20€ + 1196€ + 853,20€ = 5850,68€

 

  1. Erikoiskauppa, jonka asiakastilojen pinta-ala on 850 m². Kaupan henkilöstön koko on 30. Asiakastiloissa sekä henkilöstön tiloissa soitetaan taustamusiikkia radiosta.

Hinnat laskettu asiakastilojen pinta-alan sekä henkilöstön määrän mukaan huhtikuussa 2022.

  • Taustamusiikit asiakastilassa: Gramex 43,96€/kk*12 = 527,52€ alv.0
  • Taustamusiikit asiakastilassa: Teosto 55,89€/kk*12 = 670,68€ alv.0
  • Taustamusiikit henkilöstötilassa: Gramex 16,2€/kk*12 = 194,4€ alv.0
  • Taustamusiikit henkilöstötilassa: Teosto 16,27€/kk*12 = 195,24€ alv.0

Yhteensä: 527,52€ + 670,68€ + 194,4€ + 195,24€ = 1587,84€

 

  1. Kolmepäiväinen liikuntatapahtuma, jonka kapasiteetti on 400 henkilöä. Liikuntatapahtuma järjestetään ulkona. Tapahtumassa soi taustamusiikkia, jota toistetaan kuudelta kaiuttimelta.

Hinnat laskettu kaiuttimien määrän mukaan huhtikuussa 2022.

  • Taustamusiikki ulkotilassa: Gramex 28,12€/kk ja 28,81€/kk. Vähimmäistilaus on yksi kuukausi.
  • Soundtrack Your Brand Unlimited-palvelu taustamusiikkiin: 14 päivän ilmainen kokeilu tai 79€/kk.

Yhteensä : 56,93€ TAI 135,93€

 

Miksi musiikkiin kannattaa panostaa?

Musiikin toistaminen maksaa. Liian monet yritykset ja tapahtumajärjestäjät tänä päivänä eivät asiakasviihtyvyyttä lisäävästä musiikin toistosta maksa sitä valvoville tahoille. Luvatta julkisen musiikin esittäminen on tekijänoikeusrikos. Yleisimpiä syitä ovat tiedon puute, haluttomuus ja ajattelematon toiminta. Lähtökohtaisesti yrittäjän aivan kuten tavallisen kansalaisen pitäisi aina ajatella, onko tilanteessa mahdollisuutta sille, että saatan varastaa tai hyötykäyttää tiedostamattani jonkun muun työtä. Monesti kuulee varsinkin tiskijukkapiireissä sanottavan, että “kyllähän ne miljonäärit on jo aivan tarpeeksi tehneet rahaa näillä biiseillään”. Eihän kukaan mene hakemaan elektroniikkaliikkeestä tuliterää iPhonea sanoen myyjille, että eiköhän ne siellä Applella ole jo ihan tarpeeksi tienannut. Kyse on täysin samankaltaisesta ajatteluvinoumasta. Julkisen musiikin esittämisestä maksettava kulu on erittäin pieni, kun verrataan musiikin hyötyjä liiketoiminnassa. Musiikki luo tunnelmaa, saa ihmisiä liikkumaan ja viihdyttää ympäristöä. Musiikin soittoon kannattaa panostaa siltä osin, että pohtii sen sopivuutta omaan brändiin. Brändiin sopivan musiikin käyttäminen ruotsalaisen tutkimuksen mukaan lisäsi merkittävästi GANT-vaatebrändin asiakastyytyväisyyttä, liikkeessä vietetyn ajan pituutta ja myyntiä (Moradi, Johansson. 2015). Brändiin sopiva musiikki käyttää ihmisen assosioivaa muistia myös sellaisissa tilanteissa, kun samaisen musiikin kuulee muussa ympäristössä. Kyllä kaikki muistaa Dressmanin tai IF:n mainoskappaleet. Mikä on se musiikki, minkä haluat ihmisiä muistuttavan brändistäsi? Mikä on se musiikki, jonka saat ihmiset muistamaan asioidessa kanssasi?

 

Kuvaajan oikeudet

Maailmamme on muuttunut sellaiseksi, että meistä lähes jokainen on tänä päivänä sisällöntuottaja: me otamme, jaamme ja julkaisemme järkyttäviä määriä kuvia, videota, tekstiä ja musiikkia kiitos älypuhelimien ja sosiaalisen median. Siksi tekijänoikeudet ovat äärimmäisen tärkeitä tiedostaa omalla kohdallasi. Erityisesti kuvien ottaminen on niin arkipäiväistä, että niihin liittyvät oikeudet ja luvat ovat suurimmalla osalla hyvin pimennossa tai käsitystä niistä ei ole lainkaan. Onneksi ymmärtämällä muutaman perusasian pääsee jo hyvin pitkälle ja yleinen maalaisjärki erilaisissa kuvaustilanteissa ei ainakaan ole haitaksi.

Missä saa kuvata?

Yleisesti kuvata saa kaikkialla julkisissa paikoissa. Julkinen paikka määritellään niin, että kuka tahansa voi saapua kyseiseen paikkaan minä ajankohtana tahansa. Tällainen paikka on esimerkiksi Hämeenpuisto. Kaikkien rakennusten ulkosivut ovat ”julkisia” eli voit Tampereen keskustassa käveltäessä kuvata mitä tahansa kaupan, baarin, kirkon tai julkisen rakennuksen ulkosivua vapaasti.

Julkisten paikkojen lisäksi on olemassa ns. ”puolijulkisijapaikkoja”. Tällaiset paikat ovat muun muassa kauppojen, kauppakeskusten ja baarien sisätilat. Puolijulkispaikka nimitys tulee siitä, että vaikka kauppakeskukseen voi saapua kuka tahansa, niin kaikkina aikoina sinne ei voi mennä. Välillä myös näkee liiketilojen sisätiloissa kuvaamiselle asetettuja kieltomerkkejä. Nämä kieltomerkit eivät varsinaisesti perustu mitenkään kuvauslupaan, vaan pikemminkin yrittäjän asettamaan käytäntöön. Esimerkiksi jos Tampereen Sokoksella olisi kuvauskielto, niin sinulla on täysi oikeus kuvata Sokoksen sisätiloissa, mutta yrittäjällä/omistajalla on oikeus valita asiakkaansa. Täten omistajalla on oikeus poistaa sinut liiketilasta, mutta sinulla on täysi oikeus pitää ottamasi kuvat. Tämä on kuitenkin äärimmilleen viety esimerkki ja on hyvän tavan mukaista kysyä kuvauslupa ja yleensä sellaisen myös saa varsinkin ei-kaupalliseen käyttöön.

Lähtökohtaisesti eri koulut ja oppilaitokset ovat sellaisia paikkoja, joissa kuvaaminen on kielletty ja niihin tarvitsee aina luvan. Tämä koskee erityisesti sellaisia kouluja, joissa opiskelee pääsääntöisesti alaikäisiä. Kolmannen asteen koulutukset ovat joustavampia tässä suhteessa ja ainakin Proakatemialla kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua käyttäen asianmukaista kuvaajan etikettiä; eli ei oteta valokuvaa siinä mielessä, että tahallisesti esitetään Proakatemia ja Tampereen ammattikorkeakoulu huonossa valossa.

Ketä saa kuvata?

Julkisissa paikoissa ottamassasi kuvassa saa olla muita henkilöitä, kunhan heitä ei esitetä huonossa valossa, kuten humalassa olevat ihmiset. Mikäli olet yksityisellä paikalla ja/tai muutoin häiritset ja loukkaat muiden ihmisten yksityisyyttä, voidaan sinut tuomita Suomen lain nojalla salakatselusta. Jos tilanne vaikuttaa siltä, ettet ole varma saanko kuvata toista ihmistä, niin on aina hyvän tavan mukaista käydä kysymässä kyseiseltä ihmiseltä, että saako hän näkyä kuvassasi.

Alaikäisten henkilöiden kanssa on oltava hieman tarkempi. Alaikäistä ihmistä, alle 18-vuotiasta, ei saa kuvata ilman huoltajan suostumusta. Vaikka 17-vuotiaalta olisikin hassua kysyä suostumusta valokuvaan, niin silti se on sinun velvollisuutesi valokuvaajana.

 

Suljettu yleisötapahtuma

Vaikka tekijänoikeus säädöksiä ja -lakeja tuntuu olevan hirvittävä määrä, niin Proakatemialla ne eivät tietyissä asiayhteyksissä ole voimassa. Projektorit ovat hyvä esimerkki ns. suljetusta yleisötapahtumasta, jolloin valkokankaalla esitetty materiaali on täysin tekijänoikeusvapaata. Jos siis haluat kuvata videon, jonka taustalla soi Survivorin Eye of the Tiger ja esittää sen projektorissa, niin se on täysin laillista. Sinulla ei kuitenkaan ole oikeuksia jakaa videota eteenpäin tai julkaista sitä mihinkään. Jos projektori sattuisi olemaan avoin kaikille, eli kuka tahansa voisi kadulta saapua tapahtumaan, niin silloin edellä mainittua videota ei saisi esittää.

 

 

KITEYTYS:

Tekijänoikeuksiin liittyvät asiat eivät ole lähtökohtaisesti mitenkään kovin helppoja. Näiden asioiden kanssa pärjää kuitenkin hyvin pitkälle pelkällä maalaisjärjellä. On aina parempi etsiä tietoa ja kysyä, kuin olettaa. Suomalaiset tekijänoikeusjärjestöt pitävät verkkosivuillaan kaiken tarvittavan tiedon tekijänoikeuksista. Jos pohtimaasi kysymyksiin ei löydy vastausta, suosittelemme ottamaan yhteyttä. Aina on myös hyvä huomauttaa, jos huomaat ympärilläsi mahdollista väärinkäyttöä. Yhdessä on aina mukavampi oppia asiasta kuin asiasta. Tekijänoikeusjärjestöjen, tekijöiden ja sinun etusi on se, että kaikilla on yhteneväinen käsitys ja tieto siitä, miten asiat toimivat.

LÄHTEET:

https://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/

Tanssimusiikki ravintolassa. N.d. Musiikkiluvat. Verkkosivu. Viitattu 11.4.2022. https://www.musiikkiluvat.fi/tanssimusiikki-ravintolassa/

Taustamusiikki ravintolassa. N.d. Musiikkiluvat. Verkkosivu. Viitattu 11.4.2022. https://www.musiikkiluvat.fi/taustamusiikki-ravintolassa/

Ravintolan kiinteän ääniteluvan hinnasto 2022. N.d. Teosto. Viitattu 11.4.2022. https://www.teosto.fi/musiikin-kayttoluvat/hanki-lupa/ravintola-kiintea/#luvan-hinnasto-2022

https://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/jarjestot/

Näin valitaan musiikkilupa ravintolaan. N.d. Musiikkiluvat. Viitattu 11.4.2022. https://www.musiikkiluvat.fi/nain-valitaan-musiikkilupa-ravintolaan/

Moradi, J. & Johansson, G. 2015. What does your brand sound like? PDF-dokumentti. Viitattu 11.4.2022. https://www.datocms-assets.com/57355/1643727402-soundtrack_gant_report_what_does_your_brand_sound_like.pdf

Kopiosto. N.d. Tekijänoikeuden ABC. PDF-dokumentti. Viitattu 12.4.2022. https://kopiraittila.fi/wp-content/uploads/2019/01/ABC-FIN-WWW.pdf

Teostovapaa musiikki. N.d. Musiikkiluvag. Verkkosivu. Viitattu 12.4.2022. https://www.musiikkiluvat.fi/kuulokanavalla/teostovapaa-musiikki/

Kommentoi