Tampere
03 May, Friday
6° C

Proakatemian esseepankki

Miksi kirjoitamme?



Kirjoittanut: Ida-Maria Valtti - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Kupliva kirjoittaminen
Urpu Strellman
Kimmo Svinhufvud
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Kirjoittaminen on tärkeä taito, jota ihminen ryhtyy opiskelemaan jo hyvin pienestä iästä lähtien. Kirjoittamalla pystymme kommunikoimaan, viestimään toisillemme esimerkiksi kirjeiden, sähköpostin, tekstiviestien tai sosiaalisen median kanavien kautta. Kirjoitamme päivittäin erilaisia tekstejä ja olisi vaikea kuvitella maailmaa, jossa kukaan ei osaisi kirjoittaa. Kirjoittaminen saa uusia merkityksiä elämämme varrella, kun peruskoulun äidinkielen kirjoitelmien ja kavereille läheteltyjen tekstareiden sijaan ryhdymmekin hakemaan itsellemme työpaikkaa kirjallisella hakemuksella. Kirjoittamisen moninaisuus avautuu, kun huomaammekin työelämän tekstien olevan hyvin erilaisia, kuin mihin on aiemmin totuttu.

Pelkästään kirjoittamisen taidon osaaminen ei riitä siihen, että selviää kaikista kirjoittamista vaativista tehtävistä työelämässä. Työelämän tekstejä, kuten erilaisia sähköposteja, markkinointimateriaaleja tai ihan vain työyhteisön sisäisen viestinnän kanaviin julkaistavia viestejä täytyy katsoa hieman erilaisesta vinkkelistä, kuin mitä arkielämän viestejä läheisille kirjoittaessa. Asiakkaalle tai tulevalle yhteistyökumppanille sähköpostin lähettäminen vaatii tarkoin huoliteltua kirjoitusasua ja selkeää viestiä, joka ei jätä vastaanottajalle epäselvyyttä, jossa näkyy luontevassa järjestyksessä tärkeät asiat ja joka on helppolukuista sekä helposti ymmärrettävää. Selkeää tekstiä tuotettaessa vältytään monilta väärinymmärryksiltä ja viestiminen sekä työnteko on sujuvampaa.

 

Tunne erottaa kokeneen kirjoittajan kokemattomasta

 

Vaikka moni osaa kirjoittaa, koetaan erilaisten tekstien luominen edelleen hyvin haasteellisena. Tämä saattaa olla sivuoire digitalisoitumisesta, jolloin ihmiset eivät enää lue yhtä paljon kirjoitettua tekstiä, tekstiasut ovat nopean viestinnän kanavissa kömpelöitä ja kieliopillisesti harhaanjohtavia, eivätkä ihmiset näin aktiivisesti harjoita kirjallisia taitojaan. Vaikka opimme kirjoittamaan varhaisessa iässä, ei voida tuudittautua siihen, etteikö kirjoittamista tarvitsisi opetella läpi elämän.

Tästä pääsemmekin hyvin ajankohtaiseen aiheeseen, nimittäin Proakatemian esseisiin. Erilaiset akatemiset tekstit ovat tyypillisiä korkeakouluopiskelijoille eikä Proakatemia ole poikkeus. Esseet ovat loistava tapa reflektoida oppimaansa, mutta aktiivisella kirjoittamisella ja lukemisella on myös muita hyvin tärkeitä oppeja. Opimme esseitä kirjoittamalla jatkuvasti kehittämään itseämme lukijana ja tekstin tuottajana. Nämä taidot ovat käytännössä hyödyllisiä elämämme jokaisella osa-alueella ja korostaisin tässä kohdin erityisesti työelämän osa-alueita. Jos opiskelija on kiinnostunut esimerkiksi myynnistä ja markkinoinnista, mikä on sinänsä oiva kiinnostuksen kohde tulevalle yrittäjälle, olisi hänen hyvä olla kiinnostunut myös tekstin tuottamisesta ja siinä kehittymisestä.

Yleisellä tasolla kirjoittamisen haasteita ovat ns. valkoisen paperin pelko sekä tietynlaisen flow- tilan saavuttaminen. Kirjoittaminen on suhteellisen haastavaa, kognitiivista toimintaa, joka vaatii hyvää keskittymistä ja energiatasoa. Kun olemme stressaantuneita, kiireisiä ja väsyneitä, ei kirjoittaminen luonnollisesti ole helppoa. Tämä kirjoittamisen haastavuus on yleistä myös ammattikirjoittajilla, jotka saattavat vältellä kirjoittamisen aloittamista erilaisin välttelykäyttäytymisen tavoin. Kirjoittamisen helppous ei erota kokenutta kirjoittajaa kokemattomasta kirjoittajasta. Prosessissa on kyse positiivisista tunteista ja kokemuksista, joiden avulla kirjoittamisen tuomat haasteet on helpompi selättää. Mitä useammin kirjoitat, sitä useammin sinulla on mahdollisuus saavuttaa noita positiivisia tunteita kirjoittamista kohtaan. Uskoisin, että tästä syystä myös Proakatemialla erilaisten tekstien säännölliseen kirjoittamiseen kannustetaan. Nämä valmistavat meitä erilaisiin työelämän tilanteisiin lukemistamme teksteistä oppimisen lisäksi.

Joli Jensen toteaa kirjassaan Write No Matter What (2017):

”Tuotteliaaseen kirjoittamiseen liittyvä tutkimus ja neuvot voidaan kiteyttää yhteen lauseeseen: jotta voisimme kirjoittaa tuotteliaasti, meidän tulee olla säännöllisesti ja stressittömästi tekemisissä sellaisen kirjoitusprojektin kanssa, josta nautimme.”

Koska Proakatemialla esseeaiheet saa valita itse laajasta aihevalikoimasta (joka on muuten lähes ääretön), voi varsin hyvin hyödyntää tätä mahdollisuutta ja valita lähtökohtaisesti aiheita ja näkökulmia, jotka itseään kiinnostaa ja näin luoda mahdollisimman otollinen ympäristö ja olotila tekstin tuottamiseen. Otollisessa ympäristössä, hyvän kirjoitusaiheen parissa on suuri mahdollisuus kokea onnistumisen tunteita, flow- tilaan pääsyä ja tehdä kirjoittamisesta itselleen oiva työelämän työkalu.

Aihetunnisteet:
Kommentoi