Ammattitaidon ja osaamisen merkitys kasvaa kokoajan. Kansainvälisyys on osa tätä tärkeää kehitystä, miksi? Suomi on jäänyt jälkeen muista EU-maista kansainvälisten asiantuntijoiden houkuttelemisessa työskentelystä maassaan. Mitkä asiat vaikuttavat siihen, ja miten sitä voidaan parantaa? Kansainvälisen toiminnan käynnistäminen liiketoiminnassa on pitkä ja monivaiheinen prosessi, jota on kehitettävä asianmukaisesti.

Kansainvälinen toiminta kehittää työntekijöiden kielitaitoa ja antaa heille mahdollisuuden työskennellä monikulttuurisessa ympäristössä. Suomi ei ole ainoa paikka, jossa taistellaan hyvistä työntekijöitä ja yrityksiä. Jos työntekijät tai yritykset rajoittuvat Suomeen, monet hyvät työntekijät ja yritykset jäävät pois. Kansainvälistyessä on aina hyvä, jos yrityksessä on monikielisiä työntekijöitä. Myös Suomessa on paljon muitakin kuin suomalaisia/suomenkielisiä asiakkaita. Yhteinen kieli nopeuttaa luottamuksen rakentamista, ja suuri liiketoiminta edellyttää vankkaa keskinäistä luottamusta.

Usein kuvitellaan, että ainoa kansainvälisen toiminnan edellytys on kielitaito. Usein ajatellaan myös, että meillä suomalaisilla on hyvä englanninkielinen taito. Valitettavasti kumpikaan niistä ei vieläkään riitä kansainvälisillä markkinoilla.

Kulttuuriosaamista arvostetaan kansainvälisessä kaupassa. Se edistää luottamusta, viestintää ja sillä vältetään väärinkäsityksiä. Monikulttuurisuus voi myös olla todellinen kilpailuetu yritykselle. Eri kulttuurien tuntemuksella ei välttämättä ole suoraa vaikutusta liiketoimintaan, mutta kun rakennetaan henkilökohtainen suhde liikekumppaniin, kulttuurin tietoisuus vaikuttaa. Kulttuuriset tiedot ja taidot johtavat parempaan yrityskuvaan ja pysyviin suhteisiin.

On totta, että “yrityskieli” on englanti, ja hallitsemalla sitä on mahdollista löytää sopivia kumppaneita ja tutkia kaikenlaisia vaihtoehtoja. Mutta todella menestyäkseen, yrityksen on pystyttävä kommunikoimaan ja – kun ollaan Roomassa, niin tehdään kuin roomalaiset tekevät. Sinun täytyy tuntea kieli ja tietää kulttuuri ja tavat – sinun täytyy tietää, miten toimia paikallisena. Tätäkään ei voida korostaa tarpeeksi. Usein yritys joutuu kilpailemaan paikallisen toimijan tai paikallisen kumppanin kanssa.

Alusta alkaen on muistettava, että kansainvälinen liiketoiminta poikkeaa Suomen kaupasta monin tavoin. Tärkeimmät erot ovat mm. käyttäytyminen, kulttuuri ja arvot sekä kysynnän ja tarjonnan tilanne. Yksi kansainvälisen toiminnan eroista on tuotteen mukauttamispotentiaali. Tuote ei välttämättä ole valmis olemaan kansainvälisillä markkinoilla. Tuotteelle voidaan asettaa erilaisia käyttöehtoja. Myös tuoteturvallisuus voi olla lakisääteinen, mukaan lukien merkinnät ja tuotekäsikirjat. Myös maan olosuhteet, kulttuurierot ja erilaiset standardit voivat vaikuttaa siihen.

Kaupan esteet voivat sisältää viranomaisten toteuttamia säännöksiä ja toimenpiteitä, jotka vaikeuttavat tuotteen tai palvelun vientiä tai tuontia. Kansainvälisen kaupan riskit ovat paljon suuremmat kuin kotimaan kaupan.

Jos Suomessa ei löydy sopivaa työntekijää, työnantaja voi etsiä sitä ulkomailta. Myös suurissa rekrytoinneissa työnantaja voi hyötyä laajemmista työmarkkinoista. On kuitenkin syytä muistaa, että ulkomaisen työntekijän rekrytointi voi edellyttää lupaa.

Yleensä kansalaiset, jotka eivät ole EU: sta, ETA: sta tai Sveitsistä ja tulevat Suomeen töihin, edellyttävät työntekijän oleskelulupaa. Myös työskentely edellyttää yleensä voimassa olevaa oleskelulupaa, vaikka työntekijän oleskelulupaa ei tarvita. Pohjoismaisen kansalaisen, Euroopan unionin jäsenen, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalaisen ei tarvitse hakea erillistä oleskelulupaa Suomeen. He voivat työskennellä Suomessa heidän kansalaisuutensa perusteella.

Ulkomaalaisen työntekijän kohdalla työnantajien velvollisuuksien erilaisuudet ovat vain vähäiset verrattuna kotimaan työntekijän työhön: työnantajan kustannukset ja verot on joka tapauksessa maksettava. Kun henkilö tulee ulkomailta työskentelemään Suomessa, hän maksaa veroja Suomessa. Verotukseen vaikuttavat oleskelun kesto ja se, onko työnantaja suomalainen tai ulkomainen. Lyhytaikaisten työntekijöiden työnantajien velvollisuudet Suomessa ovat kuitenkin tavanomaisessa tilanteessa poikkeavia.

Ulkomaalaisen työntekijän ottamisen uhkana on, että työpaikkaan sopeutuminen epäonnistuu, ja tämä vaikuttaa negatiivisesti työn tai asiakaspalvelun jälkeen. Esimerkiksi miehet, jotka elävät hyvin tiukasti islamin opetusten kanssa, eivät voi paiskata kättä naisten kanssa tai työskennellä naisvalvojan alaisuudessa. Myös riittämättömät tai huonot kielitaidot voivat eristää ulkomaalaisen työntekijän työyhteisössä. Tämä pahimmillaan voi myös aiheuttaa tuotantoon liittyviä tai palveluihin liittyviä ongelmia tai jopa riskiä työturvallisuudelle, jos tietoja ei lähetetä suomeksi.

Työnantaja voi myös palkata ulkomaisen harjoittelijan. Työnantaja voi palkata ulkomaalaisen opiskelijan. Edut ovat valtavia; opiskelijat ovat motivoituneempia jäämään Suomeen ja tekemään oman panoksensa suomalaiseen yhteiskuntaan, monimuotoisuus luo uusia näkökulmia ja lisää luovuutta. Opiskelijoilla on uutta tietoa korkeakouluilta. Näin yrityksesi pysyy kilpailukykyisenä. Myös kansainvälisellä opiskelijalla on usein yhteyksiä kotimaassa ja uusia markkinoita on helpompi saavuttaa. Korkeakoulutus ja kansainväliset opiskelijat ovat riskitön tapa edistää kansainvälistymistä.

Kansallistamisen hyödyt liiketoiminnassa ovat valtavia. Jos työpaikalla on paljon erilaista kulttuuritaustaa, saattaa olla hyvä antaa heille mahdollisuus esittää omaa kulttuuriaan työpaikalla, esimerkiksi työpaikalla voi viettää omia festivaalejaan ja sisustaa työpaikkaa sen mukaisesti. Myös monikulttuurisessa yhteisössä kaikkien on aina muistettava, että kaikki tiedot olisi tärkeää olla saatavilla myös englanniksi. Työntekijöiden kielitaito on vaivan arvoista. Toisaalta on myös huomattava, että ajantasainen tieto ja ulkomaisten työntekijöiden tarkkaavaisuus parantavat työtyytyväisyysyyttä, maahanmuuttajien sopeutumiskykyä ja avointa kulttuurivaihtoa työpaikalla. Tasa-arvo, yksityisyys ja turvallinen työympäristö on säilytettävä, ja näitä asioita on jo korostettava rekrytointivaiheessa sekä työssä. Kyllä, se voi olla iso askel, mutta lopulta se on kaiken tämän arvoista.

Lähteet:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomalaisyritysten-kansainvalisyys-olematonta/2c854b9b-48fc-3a2b-b3ad-9c1cb1812d47

(www.kauppalehti.fi/, Suomalaisyritysten kansainvälisyys olematonta 12.2.2013)

https://en.wikipedia.org/wiki/International_business

(Wikipedia, vapaa tietosanakirja: International business)

https://www.palkkaus.fi/cms/article/ulkomaalaisen_tyontekijan_palkkaaminen

(Aarto Hirvi, Ulkomaalaisen työntekijän palkkaaminen 1.1.2001)

https://www.bizjournals.com/bizjournals/how-to/growth-strategies/2017/12/5-benefits-of-international-expansion.html

(https://www.bizjournals.com, 5 benefits of international expansion)

https://kskauppakamari.fi/fi-fi/article/blogi/kauppakamari-lounge-miksi-kansainvalistya-ja-miten/856/

(Leena Räisänen, Miksi kansainvälistyä ja miten 5.3.2018)