Kryptovaluutat ovat nousseet sijoittamisen megatrendien joukkoon. Markkinan arvo ylitti 1,5 biljoonaa dollaria helmikuussa 2021, ja rahaa virtaa markkinoille jatkuvasti paljon. Tämän vallankumouksen ollessa käynnissä on olemassa kuitenkin valtavasti ihmisiä, jotka eivät tiedä, mikä tämä valuutta on, mistä se tulee, tai miten se toimii. Samalla on myös reilusti porukkaa, jotka sijoittavat kryptovaluuttaan tietämättä siitä perusasioita enempää.

Perusta

Kryptovaluutta on kryptografiaan perustuva, täysin digitaalinen virtuaalivaluutta, joista tunnetuin ja kallein on Bitcoin. Kryptovaluutat perustuvat hajauttamiseen sekä siihen, että ne eivät ole riippuvaisia keskuspankeista tai muista keskitetyistä tahoista. Kryptovaluuttaa siirretään maailmanlaajuisessa vertaisverkossa, jota bitcoin-ohjelmaa ajavat tietokoneet ylläpitävät. Siirtojen oikeellisuus varmistetaan kryptologisilla menetelmillä valjastamalla vertaisverkon laskentateho. Jokainen siirtoo kirjataan julkiseen, vapaasti tarkasteltavaan tilikirjaan, josta käytetään nimitystä lohkoketju (blockchain).

Louhiminen ja palkkiot

Kryptovaluutan louhimisella tarkoitetaan prosessia, jossa uusia kryptovaluutan yksikköjä vapautetaan markkinoille. Louhiminen vaatii oman laitteen laskentatehon valjastamista osaksi kryptovaluuttojen siirtoprosessia. Louhimisen vaikeus ja energiavaativuus riippuu kryptovaluutasta.  Bitcoinien lisäksi on olemassa ns. vaihtoehtoisia kryptovaluuttoja (altcoin), joiden louhiminen vaatii vähemmän laskentatehoa kuin Bitcoin nykyisessä muodossaan. Käyttäjä voi esimerkiksi valjastaa vain pienen osan tietokoneensa RAM-muistia olemaan jatkuvasti osana kryptovaluuttaverkkoa ansaitakseen pieniä määriä joitain altcoineja, joiden toimintaperiaate ja ominaisuudet ovat erilaisia kuin Bitcoinilla.

Bitcoin-verkossa louhiminen on kuitenkin intensiivisempää, ja nykyään jo mahdotonta millään normaalilla tietokoneella. Bitcoin-louhinta on keskitetty yritysten louhintakeskuksiin, joissa kryptovaluuttaa louhitaan ainoastaan tätä tarkoitusta varten tehdyillä ASIC-louhintalaitteilla, jotka tuottavat ylivertaisesti enemmän laskentatehoa kuin normaalit tietokoneet.

Lohkoketjun ja louhinnan toimintatavan kuvaamiseksi voidaan tarkastella tarkemmin juuri Bitcoinien louhimista. Bitcoinin koko toiminta ja ylläpito perustuu aktiivisiin louhijoihin. Lohkoketju koostuu yksittäisistä lohkoista, joihin tallentuu yhdestä useaan tuhanteen transaktiota eli valuutan siirtoa. Se, montako transaktiota yhteen lohkoon tallentuu, riippuu kyseisen lohkon aikana tapahtuneiden transaktioiden määrästä sekä koosta. Yhden lohkon koko on 1 MB.

Bitcoin-verkossa yhden lohkon tuottamisen tavoiteaika on noin kymmenen minuuttia. Pysyäkseen tasaisesti tässä ajassa, Bitcoin-louhinta on suunniteltu vaikeutumaan (tai helpottumaan) reaktiivisesti ja dynaamisesti aina 2016 lohkon välein, eli noin joka toinen viikko, riippuen siitä kuinka paljon laskentatehoa verkossa on. Vuoden 2009 Bitcoinin käyttöönoton jälkeen on vaikeustasoissa kavuttu tasolta 1 tasolle 13 biljoonaa(+).

Louhiminen ei ole tulosvarmaa tekemistä, ja se perustuu osittain tuuriin. Louhimisessa on kaksi vaihetta: Ensin louhijat varmentavat 1 MB:n, eli yhden lohkon verran transaktioita. Tämä on louhinnan “helppo” osuus, ja jotkut kryptovaluutat maksavat tästä palkkiona transaktioiden siirtomaksut. Bitcoinien louhinnassa ensimmäisen vaiheen suorittaminen kuitenkin vain kvalifioi suorittaneet tahot osaksi Proof of Work -vaihetta. Tämänkin vaiheen idea on simppeli, mutta ratkaisu sitäkin haastavampi: Louhijoiden tulee arvata 64-numeroinen heksadesimaaliluku. Esimerkki tällaisesta luvusta on 0000000000000000057fcc708cf0130d95e27c5819203e9f967ac56e4df598ee. Proof of Work -vaihe on kuin kilpajuoksu, jossa louhintalaitteet ampuvat näitä lukuja verkkoon miljardien lukujen sekuntivauhdilla. Laskentatehon mittayksikköinä käytetään käsitettä hash rate. Louhija, joka osuu ensimmäisenä täsmälleen tähän lukuun, tai on lähimpänä sen alapuolella tavoiteajassa, voittaa lohkon lisäyspalkkion itselleen. Kirjoitushetkellä tämän palkkion suuruus on 6,25 Bitcoinia (BTC), joka on tämänhetkiseltä arvoltaan 291 878,98 €.

Puoliintuminen

Bitcoineilla on alusta asti suunniteltu maksimilukumäärä, jonka verran niitä voi olla olemassa. Tämän jälkeen uusia Bitcoineja ei enää tule. Bitcoinien maksimimäärä on 21 miljoonaa Bitcoinia, ja viimeinenkin Bitcoin on jaettu markkinoille vuonna 2140. Kuitenkin 98 % kokonaismäärästä on jaettu jo vuonna 2030. Tämä johtuu siitä, että Bitcoin-palkkio, joka louhijoille maksetaan, puoliintuu 210 000 lohkon välein, eli noin joka neljäs vuosi.  Vuodesta 2009-2012 palkkio oli 50 BTC per lohko, verrattuna nykyiseen, vuodesta 2020 voimassa olleeseen 6.25 Bitcoiniin per lohko. Tämä tarkoittaa sitä, että Bitcoinin alkuaikoina yhden lohkon lisänneenä (jonka tuolloin pystyi tekemään myös pöytäkoneella) voisi nykyään olla miljonääri, mikäli olisi säästänyt Bitcoininsa tähän päivään asti. Puoliintuminen on Bitcoinin tapa säädellä tarjontaansa. Usein spekuloidaan, että louhijat lopettavat louhintansa aina seuraavan puoliintumisen kohdalla, koska käytännössä heidän voittonsakin puoliintuuvat, mutta arvonnousu ja pörssin eläminen Bitcoin-tilanteen mukaan estävät tätä tapahtumasta.

Altcoinit ja niiden mahdollisuudet

Vaikka Bitcoinien louhiminen ei enää ole valtaväestölle mahdollista, on hyvä olla tietoinen muiden kryptovaluuttojen ja yleisesti lohkoketjujen mahdollisuuksista, myös muussa kuin nopeassa rikastumisessa. Lohkoketjut voisivat tarjota esimerkiksi sekä yksityisille pilvipalveluille että sairaanhoidon tiedonsiirrolle massiivisia kehitysmahdollisuuksia juuri vertaisverkkojen kautta, ja muitakin kehityskohteita on reilusti. Lohkoketjuteknologioiden jatkuva jalostus johtavaa vääjäämättä uusiin innovaatioihin, joita kannattaa pitää silmällä.

Lähteet:

Kidd, S. 2018. The Crypto Book. Hodder & Stoughton Limited.

Hong, M. 2021 How Does Bitcoin Mining Work? Investopedia 5/2021

https://buybitcoinworldwide.com/bitcoin-clock/