Tampere
03 May, Friday
10° C

Proakatemian esseepankki

Mikä ihmeen burnoutti?



Kirjoittanut: Rasmus Kautto - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Mikä on burnout? 

 

Kaikki on varmasti kuullut termin aikaisemmin, harvalla on kuitenkaan todellisuudessa tietoa aiheen tiimoilta. Moni varmasti ajattelee, että jotenkin se väsymykseen liittyy. Sitähän se on väsymystä, mutta burnoutin oireet ja aiheen vakavuus ei ole monelle selvää. Mehiläisen mukaan työuupumus eli burnout on häiriötila, joka on seurausta pitkittyneestä työstressistä. Tälle altistavia tekijöitä ovat hyvin korkeat tavoitteet työssä, vahva sitoutuminen työhön ja korkea velvollisuudentunto. Lievä työuupumus on kuitenkin yleistä, kun taas vakavasta työuupumuksesta kärsii noin 2–3 prosenttia työikäisistä. Voimakkaan yleistyneen väsymyksen lisäksi burnoutin oireita on kyynistyminen ja ammatillisen itsetunnon lasku. Tällöin asenne työtä kohtaan muuttuu ammatillisen itsetunnon laskiessa, oireileva henkilö alkaa ajatella olevansa huonompi työssään kuin muut ja huonompi, kuin ennen. Yleensä väsymys on ensimmäinen oire, jota seuraa kyynistyminen ja lopulta ammatillisen itsetunnon lasku. Tätä ei siis yhden viikonlopun pelkkä lepo ja uni virkistä. (Mehiläinen.fi) 

 

Olen jo aikaisemmissa esseissä maininnut jaksamisesta ja erityisesti omasta työuupumuksestani. Olen nyt palannut 3 viikon sairaslomalta, joka on auttanut sen verran että olen taas esseiden kirjoittamisessa aktiivinen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että olisin täysin palautunut. Eräs itseäni kokeneempi naishenkilö kertoi minulle, että uupumuksesta palautuminen voi kestää yhtä kauan kuin itse kuormitus ajanjakso. Tällä kuormitus jaksolla tarkoitan aikaväliä, jonka seurauksena uupumus on syntynyt. Yleensä nämä ovat pitkän liian raskaan suorittamisen luomia ongelmia. Itsellä tämä kuormitusjakso on kestänyt viime vuoden lopusta sinne heinäkuuhun asti. Tällöin puhutaan ainakin puolen vuoden pituisesta palautumiseen kuluvasta ajasta. Palautuminen itsessään tapahtuu ajan kanssa melko automaattisesti. Haasteellista siitä kuitenkin tekee kärsivällisyys, jota se vaatii. Malttia tarvitaan, etten innostuneena ota itselleni liikaa työtä. Sopivan työmäärän löytäminen vaatii itsensä ja oman olon tarkkaa seuraamista. Jos päivän päätteeksi tuntee itsensä todella väsyneeksi, ollaan jo äärirajoilla. Tällöin seuraavina päivinä täytyy tehdä kevyemmin. 

 

Miten ajauduin tähän paljon puhuttuun burnouttiin? 

 

Kaikki lähtee itseltään vaatimisesta, siitä mitä asettaa tavoitteiksi. Asetin riman omalle tekemiselle niin korkealle, että ajauduin tekemään liian pitkiä päiviä, jotta pysyisin omissa tavoitteissa. Ensin suunnittelin isoja tavoitteita, ilman kunnollista suunnitelmaa siitä miten niihin päästäisiin. Tämän jälkeen tekemisestä tuli pakolla pusertamista ja epäjärjestelmällistä. Yksi isoimmista ongelmista oli oma delegointitaitojen puute Mansen Maalareissa. Haalin itselleni liian ison työmäärän, enkä heti alussa jakanut tehtäviä tasaisesti koko tiimille. Yhdellä ihmisellä ei pitäisi olla vastuuta myynnistä, viestinnästä, tiiminjohtamisesta ja taloudesta. Siinä on vain yksinkertaisesti liikaa tehtävää ja ajateltavaa. En osannut aluksi edes pyytää apua vaan suoritin yksin kuukausia, kunnes delegoin myynnin pois omalta vastuulta. Tässä kohtaa olin jo uupunut, joten tilanne oli jo huono. Lopulta jaksaminen vain romahti. 

 

Oliko tämä näin yksiselitteistä? 

Rasmus haali liikaa vastuuta, selvä tapaus. 

Omaan jaksamiseen vaikutti vahvasti myös se, että en palautunut vapaa-ajalla. En nähnyt juurikaan kavereita. En harrastanut vapaa-ajalla. Minulla ei ollut tarpeeksi jotain muuta ajateltavaa, kuin työasiat. Mieli oli täynnä vain työasioita jatkuvasti, aamusta iltaan ja lopulta uniin asti. Silloin tilanne on jo todella paha, jos yöunet kärsii jatkuvasti stressistä johtuvasta heräilystä. 

 

Miten voi välttää burnoutin? 

Varmasti yksinkertaisin keino on tarkkailla omaa jaksamisen tasoa ja karsia pois tehtäviä/projekteja tarvittaessa. Jos huomaa haukanneen liian ison palan, tulee sitä jakaa joidenkin kanssa. Lisäksi täytyy opetella kieltäytymään kiinnostavistakin projekteista, jos oma aika tai jaksaminen epäilyttää projektin suhteen. 

Ikinä ei saisi ajautua tilanteeseen, jossa omat harrastukset jäisivät pois kokonaan töiden takia. Tällöin aivot eivät pääse palautumaan.  

Ilmapiiri missä työskentelet vaikuttaa todennäköisesti jaksamisen tasoosi. Kannattaa haalia ympärillesi ihmisiä, joista huokuu hyvä tunne. Tällöin yhdessä tekeminen parhaimmillaan antaa enemmän, kun mitä se vie. 

 

 

 

 

Lähteet: 

 

Viitattu 16.11.2022 https://www.mehilainen.fi/yrityksille/yksilolle/tyouupumus  

Kommentoi