Tänä syksynä sain mahdollisuuden osallistua oman ammattiliittoni koulutustilaisuuteen, jossa käsiteltiin tähän hetkeen varsin tärkeää aihetta työssäjaksamisen kannalta. Erityisen kiinnostavan koulutuspäivästä teki puhuja Harri Gustafsberg, joka on poliisin Karhuryhmän entinen operatiivinen johtaja, ja tätä nykyään resilienssistä väitellyt filosofian tohtori. Proakatemialla ensimmäisiin lukemiini teoksiin kuuluu Gustafsbergin kirja Karhuryhmä, joka käsittelee poliisin erikoisjoukkojen johtamista sekä tehtäviin valmistautumista kiinnostavalla tavalla. Lukulistalleni menee myös Gustafsbergiltä ilmestynyt jatko-osa nimeltä Karhuryhmä 2, joka käsittelee ihmismieltä ja sen hallitsemista. Aihe resonoi siitäkin syystä, että johtamisen murros on parhaillaan käynnissä, vanhemmat sukupolvet siirtyvät syrjään ja uudet sukupolvet puolestaan juurruttavat valmentavampaa sekä keskustelevampaa johtajuuden kulttuuria työelämään.

Päivän aikana kouluttajana toiminut Gustafsberg avasi mielen suorituskyvyn tärkeimmät elementit työelämässä. Tilaisuudessa keskusteltiin henkisten voimavarojen juurisyistä, joiden käsitteleminen auttoi ymmärtämään vallitsevia olosuhteita sekä kuormittumisen ennalta ehkäisemistä. Stressaantunut ihminen kohdistaa usein ärtymystään läheisiinsä, kuten perheen jäseniin, ja työpaikoilla puolestaan vaateet kohdistuvat yleensä esihenkilöihin. Uupuneet ihmiset uskottelevat usein pitkään itselleen ja muille olevansa työkykyisiä, eivätkä ole oireiden ilmaantuessa vastaanottavaisia huomioille kuormittumisesta tai mahdollisesta uupumuksesta. Näissä tapauksissa yleensä ympärillä olevat ihmiset tunnistavat uupumuksen oireita jo ennen kuin ihminen itse on sitä valmis myöntämään. Kuormittuneen ihmisen käyttäytyminen muuttuu poissaolevaksi, äkkipikaiseksi, hän ärsyyntyy helposti, ei saa tehtyä päätöksiä, vierittää epäonnistumisistaan vastuuta muille ja väsyy hyvin nopeasti.

Ihmisen luonteelle ominaista on nauttia arvostuksesta ja tsemppaamisesta, siitä syystä julkinen tsemppaaminen esimerkiksi työpaikalla saattaa vaikuttaa uupumuksen kanssa kamppailevaan ihmiseen väärällä tavalla. Toisten tsemppaamana hän kokee voivansa hyvin ja saattaa ajaa päin seinää pitkänkin aikaa, vaikka todellisuudessa hänen tulisi pysähtyä ja jäädä pitkälle sairauslomalle. Ympäristön vaikutus tarttuu ja se myös vaikuttaa herkästi kaikkiin ympärillä oleviin ihmisiin sekä ilmapiiriin. On tutkittua, että hyvinvoiva henkilöstö saa asioita enemmän aikaan ja toimii tuotteliaammin.

On olemassa tiimin vahvuutta kuvaava sanonta, ”tiimi on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki”. Sanonta laittaa pohtimaan ilmapiirin ja ympäristön vaikutusta tiimin aktiivisuuteen sekä aikaansaavuuteen, vaikuttaako uupunut tai kuormittunut ihminen tiimityön tehokkuuteen ja innostavaan työilmapiiriin? Vaikuttaako jatkuva toisen ihmisen tsemppaaminen töiden sujumiseksi muiden työtovereiden henkiseen jaksamiseen? Voiko uupuminen uuvuttaa tiimin muut jäsenet? Miten jatkuva varpaillaan olo vaikuttaa psykologiseen turvallisuuteen, luottamukseen ja avoimuuteen?

Stressi on vireystila

Stressi on myös hyvästä, sillä se on vireystila, joka saa ihmisen toimimaan ja suorittamaan tehtäviä optimaalisella tasolla. Silloin kun vireystila menee yli ja alkaa syntyä painetta, muuttuu stressi huonoksi. Paineen syntyminen johtuu siitä, kun stressi ei löydä sopivaa väylää tai kanavaa purkautuakseen, jatkuva paineen kasautuminen puolestaan johtaa kuormittumiseen ja uupumukseen. Seuraavassa kuviossa (1) Gustafsberg luonnehtii erilaisia stressin muotoja, joita ovat kognitiivinen-, psyykkinen-, kemiallinen- ja fyysinen stressi.

KUVIO 1 Stressin eri muodot (Harri Gustafsberg 2023, mukaillen)

Kognitiivinen stressi on asioiden ulkoistamista mielestä, se ilmenee esimerkiksi kirjoittamisessa siten, että yhtäkkiä kognitiivinen kapasiteetti loppuu ja tekstin synnyttäminen lakkaa. Eli mieli ikään kuin tyhjentyy ajatuksista saavuttaen stressitilan, joka pakottaa lopettamaan kirjoittamisen. Kognitiivista stressiä voidaan poistaa mielihyvän avulla, eli annetaan aivoille uusi tehtävän, jota ne lähtevät suorittamaan.

Psyykkinen stressi on asioiden tulkitsemista hankalina tai uhkaavina, jolloin koetaan levottomuutta, jännittyneisyyttä, ärtyneisyyttä, unettomuutta ja silloin esimerkiksi päätöksenteossa koetaan vaikeuksia (Mattila 2022).

Kemiallinen stressi on ympärillä vallitsevista olosuhteista johtuvaa, kuten ilmansaasteet ja säteily. Myös alkoholi sekä sen käyttämisestä johtuvat haittavaikutukset rinnastetaan kemiallisen stressin aiheuttajiksi.

Fyysinen stressi on ihmisen toimintoihin liittyvää ja se voi oireilla päänsärkynä, huimauksena, sydämentykytysten tihenemisellä, pahoinvointina, vatsa- tai selkävaivoina, ja jatkuvana sairasteluna esimerkiksi flunssakierteenä (Mattila 2022).

Näiden edellä mainittujen stressimuotojen sekoittuessa ne vaikuttavat kehomielijärjestelmään. Esimerkiksi siten, että mieli pakottaa lopettamaan kirjoitustyön (kognitiivinen). Työn jatkaminen koetaan hankalana ja jollain tapaa ylitsepääsemättömänä, eikä työtä saada tästä syystä vietyä loppuun (psyykkinen). Viikonlopun tullen lähdetään radalle juhlimaan ja juomaan alkoholia (kemiallinen). Tämä synnyttää kehossa pahoinvointia, päänsärkyä, ja johtaa huonosti nukuttuihin öihin (fyysinen). Kuormituksen kierre syntyy pienistä valinnoista, joilla voidaan vaikuttaa omaan palautumiseen ja arjessa jaksamiseen.

Reaaliaikainen stressin hallinta

Koulutuksessa perehdyttiin Gustafsbergin kansainvälisen valmennus- ja tutkimustiimin kehittämään stressinhallinta- ja resilienssi-valmennusmenetelmään. Menetelmä on alun perin ääriolosuhteissa tieteellisesti testattu ja toimivaksi todistettu kokonaisuus, joka kehittää mielen suorituskykyä ja henkisiä voimavaroja. Taustan takia menetelmä toimii vielä paremmin tämän päivän stressaavassa työelämässä ja on erityisen tärkeä taito tulevaisuudessa. Reaaliaikaisen akuutin stressinhallinta työkalun (kuvio 2) avulla, voidaan tunnistaa oman kehon merkit ja reagoida niihin aikaisessa vaiheessa kehomielijärjestelmän kautta.

KUVIO 2 Reaaliaikainen akuutin stressinhallinnan työkalu (Harri Gustafsberg 2023, mukaillen)

Mielen on hyvä olla altis ja tietoinen kehon reaktioista, jolloin alkavat oireet voidaan tunnistaa reaaliaikaisesti. Varoitusmerkkejä ovat esimerkiksi ahdistus ja erilaiset fyysiset reaktiot, kuten äkilliset kiputilat päässä, hartioissa, selässä tai vatsassa. Kiireen tuntu alkaa muuttua häiriötilaksi, se aiheuttaa esimerkiksi ärtymystä tai äkkipikaisuutta.

Kiireen tuntua voidaan poistaa kehon vireystilaa säätämällä, ja vaikuttamalla autonomiseen hermostoon hengityksen avulla. Tähän hyvä tekniikka on rauhoittava hengitysharjoitus, jossa suljetaan silmät, tiputetaan hartiat rennoksi, hengitetään syvään sisään ja pitkään ulos. Harjoitusta toistamalla syke laskee ja hengitys alkaa kulkemaan sydämen tahdissa, rauhoittaen mielen ja kehon. Virkistävää hengitystä puolestaan käytetään silloin, kun tarvitaan vireystilaa nostattavaa energiaa. Silloin hengitetään syvään sisään ja vapautetaan hengitys poskien kautta voimakkaasti ulos, tätä voidaan toistaa muutaman kerran, jolloin autonominen hermosto virkistyy.

Toimivat mentaaliset strategiat ovat mielen voiman lujuutta ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Uskomuksilla on suuri voima, ne voivat joko rajoittaa minä pystyvyyttä tai työntää lähemmäksi tavoitteita (Sanz 2022). Tärkeintä on uskoa omaan itseensä, sillä usko tavoitteen saavuttamiseen, antaa motivaation toimia ja tavoitteeseen pääsy ruokkii palkkiojärjestelmää.

Motivaatio ja tavoitteet ohjaavat keskittymään oleelliseen sekä saavuttamaan flown kaltaisen syvän tilan, jossa työn tekeminen muuttuu tehokkaaksi.

Oman mielen muokkaaminen

• Tarkastele omaa tapaasi ajatella, positiivinen vai negatiivinen sävy?
• Mikä on oman elämän ja identiteetin kehittymisen kannalta olennaista?
• Mikä on itselle tärkeää ja miksi? (Arvot, eettisyys ja moraalisuus)
• Mihin on valmis laittamaan itsensä likoon?
• Ollaanko kiitollisia? Osataanko olla?
• Ollaanko armollisia itselle? Osataanko olla sitä muille?
• Myönteinen itsekkyys on tervetullutta, aika palautumiselle palvelee omaa mieltä ja vaikuttaa sitä kautta myös läheisiin sekä työtovereihin
• Miten sisäisten ja ulkoisten tekijöiden annetaan vaikuttaa oman mielen käyttäytymiseen?

Lähteet:

Mattila, A. 2022. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00976. Viitattu 9.11.2023

Sanz, E. 2022. https://mielenihmeet.fi/henkinen-strategia-joka-auttaa-saavuttamaan-haluamasi/. Viitattu 9.11.2023

Tikkanen, K. 2023. Mielen taidot ja henkiset voimavarat koulutusmateriaalin muistiinpanot. Pajavihko syksy 2023.