Tampere
02 May, Thursday
2° C

Proakatemian esseepankki

Menestyvän yrittäjän mindset



Kirjoittanut: Marika Tuominen - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Mindset

Mindset eli menestyksen psykologia on teoria, joka on syntynyt kymmeniä vuosia kestäneiden tutkimusten tuloksena. Mindsetissa korostuu mielentilan ja asennoitumisen vaikutus mahdollisuuksiin elämässä sisäänrakennetun lahjakkuuden tai luonteenpiirteiden sijaan. Mindsetin merkitys yrittäjyydessä on nostaa oma henkinen suorituskyky uudelle tasolle siten, että se mahdollistaa kasvun yrittäjänä. Omaa mindsetia muokkaamalla voi lopulta saavuttaa bisneksen, jota sisimmässään haluaa.

Katri Syvärinen on pitkän yritystaustan omaava henkisen hyvinvoinnin valmentaja, joogaohjaaja ja kirjailija. Hänen mindsetiaan voisi kuvata sanalla soulset. Ajattelen soulsetin ammentavan vahvasti vaikutteita henkisen hyvinvoinnin tavoittelusta sekä empaattisesta näkökulmasta omaa itseä kohtaan. Soulset kumpuaa tietoisen mielenmuokkaamisen lisäksi syvältä ihmisen sisimmästä persoonan ja kokemuksien muokkaamana.

Käsittelen esseessä yrittäjän mindsetia Katri Syvärisen haastatteluun pohjautuen merkityksellisyyden, unelmien toteuttamisen, arjen tasapainon, motivaation, menestyksen, sitkeyden, rohkeuden ja aitouden kautta.

 

Merkityksen kokeminen yrittäjyydessä

Katri Syvärisen mindsetissa merkityksen kokeminen on keskeisessä roolissa. Merkityksellinen työ motivoi ja palkitsee. Katri Syväriselle yrittäjyys on kutsumus, jossa merkityksen kokeminen on avainasemassa. Yrittäjyys mahdollistaa hänelle omien unelmien toteuttamisen, oman itsensä näköisen toimenkuvan rakentamisen ja sitä kautta merkityksen tunteen kokemisen. Yrittäjyyteen Syvärinen päätyi näennäisesti unelmiensa työpaikan kautta. Palkkatyössä kaikki oli periaatteessa kohdillaan, mutta jotain kuitenkin puuttui. Yrittäjyyden tarjoama mahdollisuus toteuttaa itseä aidosti tuntui rohkean hypyn arvoiselta.

Itse olen päätynyt opiskelemaan yrittäjyyttä pitkälti niistä samoista syistä, jotka ajoivat Katri Syvärisen yrittäjyyden tielle. Aiempi ammattini graafisena suunnittelijana tuntui unelmalta, jossa kaikki oli periaatteessa täydellistä: mahdollisuus tehdä luovaa työtä, lahjakkuuden ansiosta hiljalleen käynnistymässä ollut ura, itselleni erittäin hyvin soveltuva projektilähtöinen työskentelytapa sekä riittävän hyvä palkka. Siitä huolimatta tulevaisuus tuntui pelottavalta. Ajatus siitä, että vielä 30 vuoden kuluttua istun mainostoimistossa toteuttamassa pääasiassa muiden ihmisten visioita ja visuaalisia näkemyksiä, tuntui omien lahjojen ja potentiaalin hukkaamiselta. Halu luoda ei täyttynyt toisten ihmisten visioiden luomisesta. Halusin itse päästä luomaan jotakin uutta, jotakin omaa, jotakin aidosti omasta sisimmästä kumpuavaa. Persoonalleni tyypillinen piirre, perfektionismi, tuntui myös hankaloittavan alalle sopeutumista. Omaan mentaliteettiini kuuluu tehdä poikkeuksetta huippulaatua. Laadusta tinkiminen jatkuvan paineen ja epärealististen aikataulujen vuoksi tuntui vaikealta. Tiesin tuottavani erinomaista ja asiakkaan tarpeet tyydyttävää jälkeä, mutta itselleni se ei riittänyt – oma luovuuteni ei päässyt täysin oikeuksiinsa ja koin, että en täyttämään omia vaativia odotuksiani parhaalla mahdollisella tavalla. Nautin työstä todella paljon, mutta toisaalta jatkuva mieltäni vaivannut ajatus oli se, että en voi jäädä tähän loppuelämäkseni. Toisaalta myös alan suhdanneherkkyys ja jatkuva muutos digitalisaation myötä aiheuttivat mieltä kaihertavaa epävarmuutta. Markkinointiviestinnän alalla osaajien tarjontaa on enemmän kuin kysyntää, eikä vakituisen työsuhteen löytäminen ole helppoa. Minulla itselläni oli kaksi lupaavaa työnantajatahoa käsillä, mutta epävarmuus töiden jatkumisesta oli kuitenkin jatkuvasti läsnä. Välillä töitä oli niin paljon, että kalenterista loppuivat tunnit kesken ja välillä taas painoin hommia kaupan kassalla turvatakseni toimeentuloni. Ymmärsin, että tulevaisuudella on tarjottavanaan minulle paljon enemmänkin, jos vain uskallan tarttua mahdollisuuksiin ja hypätä haasteisiin. En vielä tiedä, mikä tulee olemaan tieni. En tiedä edes sitä, mikä on tieni päämäärä. Uskon, että se selviää matkan, kokeilun ja opin kautta.

 

Arjen tasapaino tehokkuuden taustalla

 

Unelmien toteuttaminen menestyksen mittarina

Katri Syväriselle menestyminen yrittäjyydessä tarkoittaa kovien tulosarvojen sijaan omien unelmien toteuttamista yrittäjyyden kautta. Perinteinen uralla eteneminen tai raha eivät riitä motivoimaan Syväristä.

Olen samoilla linjoilla Syvärisen kanssa siinä, ettei pelkkä raha riitä itsellenikään motivaattoriksi. Voin kuitenkin rehellisesti myöntää taloudellisen toimeentulon olevan arvo, joka vaikuttaa toimintaani. Teen asioita myös rahan takia, varsinkin vielä tässä vaiheessa kun ”on pakko”. Toisaalta teen paljon asioita myös ilman rahallista palkkiota, koska ne tuntuvat muuten arvojeni mukaisilta valinnoilta. Raha ei riitä pohjimmaiseksi motivaattoriksi, mutta se on osa motivaatiokokonaisuutta, joka rakentuu oman itsen toteuttamisen ympärille. On naiivia ajatella, että yrittäjyys voisi olla pelkkää unelmien toteuttamista, sillä kylmä fakta on se, että yritystoimintaan tarvitaan rahaa. Rahalla mahdollistetaan unelmien toteuttaminen yritystoiminnan kautta. Tulostavoitteet eivät sulje pois unelmien toteuttamista, vaan mahdollistavat sen.

 

Kaaoksesta tasapainoon

Katri Syvärisen yrittäjyystarinan punaisena lankana on unelmien toteuttaminen. Omien unelmien toteuttamisesta tuli kuitenkin ensimmäisten yrittäjyysvuosien jälkeen Syväriselle pakonomaista suorittamista, joka oli vahvasti sidoksissa hänen omanarvontuntoonsa. Syvärinen koki olevansa arvokas vain, jos sai mahdollisimman paljon ja mahdollisimman tehokkaasti unelmiaan toteutettua. Lopulta unelmien toteuttaminen ei ollutkaan enää unelmien elämistä todeksi, vaan unelmien neuroottista suorittamista ilman riittävää lepoa ja palautumista. Ylisuorittamisen seurauksena Katri Syvärinen uupui vakavasti. Uupumisen johdosta Syvärinen alkoi pohtia yrittäjyyttä uudesta näkökulmasta ja mukauttaa mindsetiaan suorituskeskeisyyden sijaan omaa jaksamista tukevaksi. Voimien totaalinen loppuminen herätti Syvärisen hiljentymään ja löytämään tasapainon hetkestä nauttimisen ja unelmien toteuttamisen välille.

Olen tänä syksynä käynyt itse paljon läpi uupumiseen liittyviä ajatuksia. Elämän ylikontrolloiminen kääntyy väistämättä jossain vaiheessa itseään vastaan. Olen pohtinut paljon sitä, koska itse olen siinä pisteessä, että ymmärrän kontrollin hellittämisen olevan ainoa keino kontrollin säilyttämiseksi. Onko se siinä vaiheessa, kun todella putoan uupumuksesta pohjalle? Tuleeko jossain kohtaa vastaan raja, kun en enää jaksakaan? Entä jos en olekaan sellainen supersankari, kuin kuvittelen olevani? ”Kyllä minä pärjään” on kuulunut suustani vastauksena huolestuneille kysymyksille syksyn aikana varmasti kymmeniä kertoja. Entä jos jossain vaiheessa en enää pärjää?

Olen pitkään tiedostanut elämäni pyörivän ylikierroksilla. Syksyn edetessä oman hyvinvoinnin tukeminen on jäänyt työnteon jalkoihin ja pikkuhiljaa se on alkanut näkyä myös olossa; kroppa meinaa pettää stressin alla ja lepääminen on lähes mahdotonta, koska käyn niin kovilla kierroksilla. Hälytysmerkeistä huolimatta oman toiminnan muuttaminen on tuntunut hyvin haastavalta. En voi syyttää kalenterin ylibuukkaamisesta tai omien voimien yliarvioinnista ketään muuta kuin itseäni, mutta toisaalta kaikesta rankkuudestaan huolimatta suorittaminen saa minut tuntemaan itseni arvokkaaksi ja tärkeäksi. Omanarvontuntoni on hyvin vahvasti kytkeytynyt suorittamiseeni; sen määrään ja sen tasoon. Tuntuu ahdistavalta ajatellakin päiviä, jolloin en saisi mitään aikaiseksi. Voin olla tyytyväinen itseeni vain, kun olen ylittänyt oman, ankaran vaatimustasoni. Olen jollain tasolla riippuvainen suorittamisesta ja tarpeeksi hyvistä suorituksista, koska ilman sen mukanaan tuomia onnistumisentunteita en koe olevani riittävä. Uupumus on todellinen pelko. Mutta tarvitseeko minun mennä pohjalle asti? Voisinko muuttaa suuntaa nyt, kun vielä voin? Olen hiljalleen yrittänyt haastaa itseäni arkisissa tilanteissa toimimaan suoritushakuisuuttani vastaan. Olen esimerkiksi neuvotellut erään projektin aloitusajankohdan siirtämisestä, olen jättäytynyt kokonaan pois kiinnostavasta projektista sekä priorisoinut asioita tärkeys- ja suoritusjärjestykseen. En enää halua löytää itseäni pisteestä, jossa teen töitä aikataulullisesti täysin epärealistisen projektin eteen aamuyöllä itkien 18 tunnin koulu- ja työpäivän jälkeen, treeneissä tanssisalin nurkassa istuen tai toiseen projektiin liittyvän palaverin aikana. En enää halua menettää yöuniani stressin vuoksi. En halua miettiä jokaisen viikon jälkeen sitä, kuinka taaskaan en ehtinyt nähdä ystäviäni tai perhettäni, harrastaa minulle rakkaita urheilulajeja tai siivota kotiani töiden vuoksi. Katri Syvärisen tarina uupumuksesta pysäytti entistä enemmän ajattelemaan uupumusta todellisena riskinä urbaanin legendan sijaan. Omalla kohdallani riski on selvästi koholla, ja elämän tasapainottaminen oman jaksamisen tukemiseksi vaatii toimenpiteitä ja konkreettisia päätöksiä.

 

Sisäinen motivaatio kestävän menestyksen taustalla

Katri Syvärisen mukaan motivaatio syntyy merkityksen kokemisesta ja sisäisestä intohimosta. Motivaatio johtaa menestykseen. Oman intohimon kautta yrittäminen tuottaa parhaat tuotokset ja syvimmän asiantuntijuuden. Uskon Syvärisen tavoin intohimon ja aidon kiinnostuksen tuottavan parhaimpia tuloksia. Oman tiimini keskusteluissa motivaation merkitys tulokseen on noussut vahvasti esiin esimerkiksi myyntiprojektien kohdalla. Olemme myyneet provisiopalkalla muiden yritysten tuotteita, mutta tiimissä on koettu muiden tahojen luomien tuotteiden myymisen olevan heikommin motivoivaa kuin omien, intohimosta syntyneiden tuotteiden myymisen. Jos myynnissä on oma luomus, johon uskoo sataprosenttisesti, sen myymiseksi laitetaan kaikki peliin ja omat voimat likoon. Toisten tuotteista motivoituminen on haastavampaa – varsinkin siinä tapauksessa, jos tuotteeseen ei pysty täysillä uskomaan. Sisäinen palo on tie menestyksen ilmiliekkeihin.

Kestävä menestys syntyy sisältäpäin, eikä ulkoisista asioista. Katri Syväriselle ulkoinen menestys tai statussymbolit eivät tuo tyydytystä. Hänelle tärkeintä on sisäisen menestyksen kokeminen yrittäjyydessä. Sisäinen menestyminen voi kovan tuloksen sijaan olla esimerkiksi onnistumisen ja onnellisuuden kokemuksia, uuden oppimista, kasvua ja kehitystä. Nykyään Syvärinen ei enää tavoittele mitään vain tavoittelemisen vuoksi tai vain siksi, ettei ilman tavoitteiden toteutumista kokisi olevansa riittävä ja arvokas. Tänä päivänä hän kokee olevansa arvokas, vaikka ei tekisi yhtään mitään tai tavoittaisi raadollisesti omaa hyvinvointia uhmaten määränpäitään. Toivon, että jonain päivänä löydän keinot irrottaa omanarvontuntoni suorituskeskeisyydestäni ja ajatella Syvärisen tavoin olevani arvokas, vaikken tekisi mitään. Miksi en ajattelisi itsestäni, kuten ajattelen muistakin ihmisistä? Jokainen ihminen on arvokas, eikä ihmisarvo ole sidoksissa perinteisillä mittareilla mitattavaan menestykseen – minunkaan tapauksessani.

 

Hidastaminen tehostaa työntekoa

Loppuun palamisesta toipumisen jälkeen Katri Syväriselle paine tekemiseen ei tule enää ulkoapäin, vaan sisäisestä motivaatiosta. Syvärinen ei tee nykyään töitä pakon ja kovan paineen ohjaamana, vaan ajan ja tilan kautta hetkestä nauttien. Rauha ja tasapaino elämässä näkyyvät Syvärisen arjen aikataulutuksessa ja tekemisten suhteessa toisiinsa. Hän pyrkiikin järjestämään jokaiseen päivään tilaa ja tyhjyyttä puhtaalle olemiselle. Arjen selkeys syntyy olemisen tilasta.

Elämän tietoinen rauhoittaminen ja hektisestä oravanpyörästä irrottautuminen on itse asiassa tehostanut Katri Syvärisen työskentelyä. Kun asioita ensin pureskelee rauhassa, valmis ratkaisu tai idea syntyy kuin itsestään. Mitä kypsempi idea on toteuttamisvaiheessa, sitä nopeampaa on sen työstäminen valmiiksi tuotokseksi. Kun mieli on selkeä, voi saada lyhyessä ajassa aikaiseksi paljon ja valmista. Intuition ja luovuuden syntymisen kannalta on oleellista, että pää ei ole ”tukossa”. Yhteen asiaan keskittyminen kerrallaan lisää asian käsittelyyn tarvittavaa ajattelukapasiteettia. Projektien porrastaminen eri päiville onkin ajankäytön tehostamisen kannalta keskeistä. Jos jokin asia takkuaa, omalle ajatustyölle kannattaa antaa aikaa ja tilaa tekemällä hetken aikaa jotain aivan muuta. Pienet irrottautumiset tuovat uudenlaisia näkökulmia ja ratkaisuja ongelmien ratkaisemiseksi.

Elämän kokonaisvaltainen tasapainottaminen on keskeisin ja ajankohtaisin tavoitteeni tällä hetkellä. Katri Syvärisen tarina uupumuksesta kirkasti tavoitettani entisestään. Vaikka asiaa kuinka kääntelisi ja vääntelisi, oleellista tasapainon löytymiseksi on hidastaa vauhtia ja raivata tilaa omalle ajalle, puhtaalle olemiselle sekä itselle tärkeille asioille. Tavoitteen toteutumiseksi minun on poistuttava turvallisesta suorittamisen tilasta epämukavuusalueelleni tyhjiin hetkiin. Jotta tyhjät hetket toteutuvat, minun täytyy oppia karsimaan kiirettä; tehdä ja suorittaa vähemmän, priorisoida asioita ja aikatauluttaa kalenteriin vapaata. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta minulta se vaatii pitkäjänteistä työstämistä ja oppimista. Suorittamisen sijasta minun täytyy rakentaa omanarvontuntoni itseisarvoisen ihmisarvon pohjalle ja päästä eroon ajattelumallista, jossa arvoni kasvaa eksponentiaalisessa suhteessa suorittamisen kanssa.

Tekemisen meininki ja täyttä höyryä eteenpäin puskeminen saattaa toimia hetkellisesti työntekoa tehostavasti, mutta ajan kanssa se kääntyy itseään vastaan. Kun liian kauan painaa liian lujaa, tehokkuus saavuttaa lakipisteensä ja alkaa putoamaan. Työhön käytetty aika ei korreloi suoraan verrannollisesti työn tuloksen kanssa. Pahimmassa tapauksessa liian kova tempo voi johtaa uupumiseen ja työkyvyttömyyteen. Elämän rauhoittaminen paitsi tehostaa työntekoa, myös mahdollistaa sen jatkumisen mahdollisimman pitkään. On parempi tehdä töitä tasaista tahtia ja omasta hyvinvoinnista huolehtien, kuin polttaa itsensä ylisuorittamisella loppuun ja toipua pudotuksesta mahdollisesti pitkänkin aikaa. Katri Syvärisellä loppuun palamisesta toipuminen oli vuosien prosessi, joka ei välttämättä tule koskaan täysin valmiiksi. Kaikki tai ei mitään -asenteella ei päästä kestävään ja vahvaan yrittäjän mindsetiin. Olen sitä mieltä, että yrityksen tärkein resurssi ovat ihmiset sen takana – sen vuoksi ihmisten hyvinvoinnin tulisi olla etusijalla. Kukaan meistä ei ole lakkaamatta toimiva ja täydellä suorituskyvyllä läpi harmaan kiven puskeva robotti. Tarvitsemme latausta vastapainoksi suorittamiselle.

Yrittäjyydessä oleellista on vastuun ja vapauden suhde. Vastuu tuo mukanaan vapautta ja vapaus tuo mukanaan vastuuta. Kumpaakaan osa-aluetta ei voi jättää toisen varjoon. Maksimitehoilla kaukaisuudessa siintävää eläkeikää kohti puskiessa elämä jää elämättä. Yrittäjällä on vapaus järjestää minieläkkeitä myös työuralle. Itse asiassa yrittäjän vastuun ollessa tavallista rivityöntekijää merkittävästi suurempi, voisi myös tasapainottavaa lomailua olla hyvällä omallatunnolla normaalia enemmän.

Nykymaailmassa altistumme jatkuvalle informaatiotulvalle. Jos koko ajan pitää kanavat auki joka suuntaan, jatkuva ulkoisten ärsykkeiden määrä vie huomion omasta hyvinvoinnista sekä luovuudesta ärsykkeisiin. Informaatiotulvaa säännöstelemällä fokus pysyy omassa itsessä. Jokaisesta asiasta ei tarvitse olla jatkuvasti kartalla, eikä esimerkiksi jokaista työtarjousta kannata käydä läpi syväluotaavan tarkasti. Välillä on täysin sallittavaa sulkea kanavat ja keskittyä itseen ja itselle iloa tuottaviin asioihin.

 

Priorisointi tehokkuuden työvälineenä

Asioiden asettaminen tärkeys- ja kiireellisyysjärjestykseen helpottaa ajankäytön hallintaa. Mikä on oleellista juuri tänään? Millaisista asioista haluan päivieni rakentuvan? Elämän tulisi koostua tasapainoisesti sekä työstä että vapaa-ajasta. Kaikkea mielekästäkään tekemistä ei kannata haalia itselleen. Inspiroivien ja kiinnostavien asioiden jättäminen pois omalta to do -listalta voi tuntua hetkellisesti menetykseltä, mutta se takaa arjen jaksamisen pitkällä tähtäimellä. ”Ei” on oman jaksamisen kannalta yrittäjän sanavaraston tärkein sana. Kaikkea ei voi mitenkään tehdä oman hyvinvoinnin kustannuksella. Oman elämänlaadun uhraaminen velvollisuudentunnosta ei ole kestävä toimintamalli. Omaa tekemistä kannattaa peilata omien arvojen kautta. Minkälaiset projektit ja millainen työskentely tai työtahti tukee omaa arvomaailmaa? Jääkö arkeen tarpeeksi aikaa toteuttaa työhön liittymättömiä arvoja? Arvot ovat omia tienviittojamme, joiden mukaan toimimme kohti tavoitteitamme. Jos arvot eivät toteudu arkielämässä, ovat ne pelkkää sanahelinää. Arvojen mukaan toimimisen tulisi olla tasapainoista; yksi arvo ei saa jyrätä kaikkia muita arvoja.

 

Sitkeys ja rohkeus yrittäjän mindsetissa

Rohkeus tarkoittaa Katri Syväriselle sitä, että omassa tekemisessä on aina uusia vivahteita. Uusille alueille astuminen saattaa tuntua pelottavalta, mutta se on yrittäjän kasvun kannalta välttämätöntä. Yrittäjyyteen sitoutuu mahdollisuuksien lisäksi vahvasti myös riskinotto. Yrittäjyys itsessään sisältää riskin, yritystoiminnan uudelleensuuntaaminen ja kehittäminen sisältävät riskejä, yrityksen kasvattaminen sisältää riskejä… riskit ovat yrittäjän arkipäivää, mutta todellista rohkeutta on yrittää riskeistä huolimatta.

Katri Syvärisen mukaan kestävää sitkeyttä ei ole tahdonvoimalla ja sinnikkyydellä asioiden puskeminen äärirajojen läpi. Sisäinen luottamus asioiden järjestymiseen on sitkeyttä. Perinteisen sanonnankin mukaan ”se mikä ei tapa, vahvistaa”. Vastoinkäymisten kohtaamisessa sitkeydellä on merkittävä rooli. Vastoinkäymiset kannattaa epäonnistumisen sijaan ajatella oppimiskokemuksena – ne vahvistavat ja kasvattavat. Pettymyksistä palautuminen vaatii sinnikkyyttä ja uskoa omaan asiaan. Yrittäjyyttä on myös yrittäminen uudelleen.

Katri Syvärisen mukaan on hälyttävää, jos omaa tahdonvoimaa täytyy käyttää arjesta selviytymiseen jatkuvasti. Asiat rullaavat kevyesti, kun toimii intuition mukaan. Jokaisella on sisäänrakennettu luontainen voima, joka on tekemällä tehtyä sitkeyden suorittamista paljon vahvempaa. Sen valjastaminen hyötykäyttöön tuo rauhaa ja voimaa arkeen.

 

Autenttisuus ja aitous yrittäjyydessä

Suorituskeskeisessä ja yli-inhimillisyyttä korostavassa yhteiskunnassa on tärkeää säilyttää aito ja salliva yhteys omaan itseen. Suojakuorten riisuminen yrityselämässä ei ole lainkaan huono asia. Inhimillisyys tekee yrityksestä sekä yrittäjästä helpommin lähestyttäviä. Hiomalla hiottu ja teennäisesti kiillotettu yrityskuva tai henkilöbrändi ei kestä pienimpiäkään kolauksia. Asiakkaat näkevät pinnan alle, ja feikkiys paistaa jossain vaiheessa väistämättä läpi. Aito, rehellinen ja arvomaailmaa tukeva yrityskuva tai henkilöbrändi sietää virheitä sekä auttaa asiakaskuntaakin inhimillisyyden kautta hyväksymään pieniä säröjä. Yhteys asiakkaisiin rakentuu autenttisuuden ja tunteiden kautta.

 

Tärkeimmät opit

Omalla tarinalla ja omalla persoonalla on uskomaton voima. Olemme itse itsemme suurin voimavara. Oman itsen hyväksyminen on tie voimaantumiseen ja sisäisen voiman potentiaalin hyödyntämiseen. Heikkouskin voi olla lahja.

 

Lähteet:

Menestyvän yrittäjän mindset -verkkokurssi

Menestyvän yrittäjän mindset -verkkokurssilla Oivalluskoulun yrittäjä Annukka Pesonen haastattelee menestyviä yrittäjiä mindsetin voimasta yrittäjyydessä. Noin puolesta tunnista 45 minuuttiin kestävät haastatteluvideot ovat katsottavissa 48 tunnin ajan verkkokurssin materiaalipankissa. Haastattelujen teemoina ovat rohkeus, autenttisuus, intuitio, luovuus, sitkeys, merkityksen kokeminen ja yhteyden tunne.

 

Carol Dweck: Mindset – Menestyksen psykologia, Viisas Elämä 2016

Kommentoi