Tämän esseen on kirjoittanut Marko Nevala ja Rasmus Kautto.

Johdanto 

“Markkinoinnilla tarkoitetaan kaikkia yrityksen toimia, joilla se houkuttelee yleisöä tuotteensa tai palvelunsa pariin viestinnän avulla.” (Brändimanagerit) 

Googlesta hakemalla “mitä markkinointi on” ei saa yhtä yksiselitteistä vastausta. Edellä mainittu on Brändimanagerit nimisen mainostoimiston määritelmä sanalle. Vaikka kyseinen määritelmä on saatujen hakutulosten rajaavammasta päästä, ei sitä silti voi kovinkaan kapeana käsitteenä pitää. Miten markkinointi näkyy Proakatemialla? Pieneen tilaan on ahdattu yli kymmenen nuorta ja nälkäistä tiimiyritystä, joilla on, jos jonkinlaista projektia meneillään. Projektien ympärillä häärää samat ihmiset, jotka ovat se helpoimmin lähestyttävä yleisö sen oman tuotteen tai palvelun pariin. Eli paperilla katsottuna tilanne luulisi olevan se, että matkaa tiimitilasta keittiöön on mahdoton taittaa välttymättä markkinoinnin “uhriksi” joutumiselta ainakin viisi kertaa. Todellisuudessa tilanne on kuitenkin toinen. Muutama seinille teipattu A4 siellä täällä, ei juuri muuta. Harvoin kukaan tulee edes kertomaan omasta projektistaan vapaaehtoisesti. Herää kysymys, että jos omaa liiketoimea ei uskalleta tuoda kunnolla näkyväksi edes siinä kaikkein ymmärtäväisimmässä ympäristössä, uskalletaanko sitä tuoda näkyväksi isolle pahalle maailmallekaan?  

Proakatemialla projektit usein hyödyntävät sosiaalisen median markkinointia, joissa kanavina ovat usein Instagram, Facebook tai TikTok. Sosiaalisen median markkinointi on toimivaa sekä hyödyllistä, kun sen tekee oikein, emme lähde sitä tässä esseessä kieltämään. Tässä esseessä emme syvenny kuitenkaan digitaalisen markkinointiin, vaan siihen millaista markkinointia tai markkinointi tempauksia pystytään tekemään näiden yleisien keinojen ympärille.  Luovat ja mieleenpainuvat markkinointi tempaukset ovat, jotain sellaista mikä erottuu yleisistä markkinoinnin keinoista, jota toivoisimme näkevämme enemmän myös Proakatemialla. 

Perinteiset markkinointi tavat 

Projektia tai liiketoimintaa suunnitellessa tulee huomioida aina markkinoinnin ja – myynninnäkökulma. Näin luodaan käsitys siitä, kuinka projekti tulee saamaan asiakkaita sekä euroja yrityksen kassaan. Erityisesti markkinointia mietittäessä usein mieleen tulee ensimmäisenä digimarkkinointi tai muut perinteisemmät markkinoinninkeinot.  

Digitaalinen markkinointi pitää sisällään yrityksen verkkosivut, sisältömarkkinoinnin, sosiaalisen median markkinoinnin, hakukonemarkkinoinnin & verkkomarkkinoinnin ja asiakkuusmarkkinoinnin. (Karjaluoto ym. 2022, 160). Yrityksellä on tärkeää olla verkkosivut tai jokin digitaalinen alusta, josta asiakas löytää tietoa yrityksestä, sen tarjoamista palveluista/tuotteista, referenssit sekä yhteystiedot. Jokaisella yrityksellä tulisi olla tällainen kotisivusto tai sosiaalisen median sivusto, josta edeltävät asiat voi asiakas löytää. (Karjaluoto ym. 2022, 162).  

Perinteisiksi markkinointi keinoiksi voidaan luokitella esimerkiksi lehtimainokset, mainoskyltit, flaijerit, käyntikortit, televisio ja radio –mainokset. (Hakukonemestarit 2023). Näillä kaikilla on omat vahvuutensa. Lehtimainonnalla saa tarvittaessa tavoitettua hyvinkin kohdennetun tai paikallisen asiakasryhmän ja näkyvyyden ajankohta on helposti päätettävissä. Mainoskyltit ja muu ulkomainonta ovat varteenotettava vaihtoehto erityisesti isoissa taajamissa ja vilkkaitten kulkureittien varrella, joissa on paljon ohi meneviä silmäpareja. Flaijerit ja muu suoramainonta on mahdollista tehdä hyvinkin henkilökohtaiseksi vastaanottajalle. Televisiomainonta jättää tehokkaasti muistijäljen, koska siinä voidaan hyödyntää useampaa aistia kerralla. Radio mainonta toimii osalla ihmisistä tehokkaasti, koska jotkut muistavat parhaiten kuulemaansa informaatiota. Lisäksi kuultu mainos jättää tilaa mielikuvitukselle, jota osaava markkinoija voi hyödyntää. (osaavayrittaja.fi n.d.) 

Onnistunut markkinointi vaatii aina luovuutta. Oli käytössä mikä tahansa yllä mainituista keinoista, täytyy keksiä tapoja erottautua kilpailijoista ja tehdä vaikutus. Yllä mainituilla tavoilla on kuitenkin kaksi kroonista vaivaa. Ensimmäinen vaiva on se, että jokainen eri tapa rajoittaa markkinoijan keinoja jollain tavalla. Lehtimainoksen on mahdoton välittää hajua. Televisio mainos ei ole käsin kosketeltava. Vaikka some kampanja olisi kuinka hyvä tahansa, ei se maistu asiakkaan suussa. Toinen krooninen vaiva on se, että jokainen edellä mainittu markkinointi keino toimii, siksi niissä joutuu aina taistelemaan huomiosta. Vaikka löytyisikin markkinointi kanava, jota suoranaiset kilpailijat eivät käytä, mainos kilpailee aina huomiosta jonkin toisen kanssa. Jos markkinoinnissa halutaan välttää näitä kahta vaivaa, on turvauduttava PR-tempauksiin tai hyödynnettävä sissimarkkinoinnin elementtejä. 

PR- temput 

PR-temput tai markkinointi tempaukset tarkoittavat tapahtumia, joiden tarkoituksena on herättää yleisön huomio tai saada aikaan medianäkyvyyttä. (PRlab 2023). Tällaisien tempauksien tarkoituksena on lisätä tietoisuutta yrityksestä tai henkilöstä. PR-temppu voi olla, melkein mitä vain, eikä se rajoitu perinteisiin markkinointikampanjoihin. Omaperäisyys on näissä avainsana. (PRlab 2023). Onnistuneesti toteutettu julkisuustemppu voi lisätä merkittävästi brändin tunnettuutta ja nostaa yrityksen yleiseksi puheenaiheeksi. Tällaiset temput herättävät usein perinteisen median kiinnostuksen, jolloin yritykset voivat tavoittaa kohderyhmiä, joista ei olisi ehkä muuten tiennyt. PR-tempaukset voivat olla erittäin tehokkaita ja positiivisesti huomiota herättäviä, kun ne toteutetaan oikein ja ammattimaisesti. Tällaisiin tempauksiin liittyy tietysti aina monenlaisia riskejä, koska tapahtumat ovat arvaamattomia sekä tempauksen vaikutusta/seurauksia voi olla vaikea ennustaa. (PRlab 2023).  

Hyvä markkinointi tempaus on luova, harkittu ja hyvin ajoitettu. Ihmisten huomion saamiseksi, on ajateltava laatikon ulkopuolelta ja keksittävä ainutlaatuinen idea. Mittarina tempauksen onnistumiselle toimii se, kuinka paljon verkkosivujen kävijämäärät, some kävijämäärät sekä myynti kasvaa. Lisäksi toisena mittarina voidaan pitää, sitä millaisen kannan media ja lehdistö ottaa tempauksesta sekä millainen on ihmisten yleinen mielipide tempauksestasi. Julkkikset, urheilijat ja poliitikot käyttävät usein julkisuustemppuja, mutta myös mainostajat. Parhaiten toimivat PR-temput ovat yleensä osa laajempaa markkinointikampanjaa, joka on linjassa brändin tarinan kanssa. Yrityksen tehdessä jotain, joka saa aikaan “shokkitekijän”, saadaan yleisön huomio varmasti. (Artlist 2024).  

Miten luodaan onnistunut PR-temppu/markkinointi tempaus? Artlist:n kirjoittamassa blogissa listataan vinkkejä markkinointi tempauksen suunnitteluun: 

1. Määrittele tavoitteesi ja tunnista yleisösi: Mieti, mitä haluat saavuttaa PR-tempulla, ja varmista, että sillä on mahdollisuus onnistua. 

2. Laadi ainutlaatuinen idea, joka liittyy brändiisi: Ideasi tulisi olla omaperäinen, aito ja sellainen, joka tekee pysyvän vaikutuksen. 

3. Valitse, mitä verkko- tai sosiaalista alustaa (alustoja) haluat käyttää: Alustan, jota käytät, tulisi olla erittäin visuaalinen ja sillä tulisi olla jo suuri kannattajakunta. TikTokin ja YouTuben kaltaiset videoalustat ovat ihanteellisia yrityksesi mainostamiseen. Oikean sosiaalisen median hallintatyökalun käyttäminen kampanjasi jakamiseen on myös avainasemassa. 

4. Tee tapahtumastasi visuaalinen, rohkea ja odottamaton: Jotta PR-temppu toimisi hyvin, kampanjan on oltava mieleenpainuva ja sellainen, josta puhutaan vielä vuosienkin päästä. 

5. Luo tavoitteita, joita voidaan arvioida: Aseta keskeiset tulosindikaattorit, kuten tavoittavuus ja sitoutuminen, jotta voit mitata kampanjan tuloksia. (Artlist 2024). 

Case esimerkit: 

Onnistuneet tempaukset: 

Carlsberg “Maailman paras juliste” 

Carslberg on panimoalalla suuri toimija. Carlsberg esitteli “maailman parhaaksi julisteeksi” kutsutun mainostaulun vuonna 2015 Brick Lanella Lontoossa. (The Guardian 2015). Mainostaulu oli varustettu Carlsbergin oluthanalla ja laseilla. Ohikulkijat pystyivät nauttimaan ilmaisesta oluesta, suoraan kyseisestä mainostaulusta. Yksinkertaisuudestaan huolimatta konsepti kuvasi täydellisesti tuotemerkin olemusta. Brick Lanella sijaitsevassa Trumanin panimossa ollut mainostaulu tarjosi kävijöille puolikkaan lagerin hanasta, joka sijaitsi iskulauseen “Luultavasti maailman paras juliste” alla. Juoda sai vain yhden oluen, sitä oli paikalla valvomassa siviilipukuinen turvamies. (The Guardian 2015).  Tempaus keräsi paljon huomiota sosiaalisessa mediassa. Heidän käyttämä hashtag keräsi Twitterissä yli 3 miljoonaa katselukertaa yhden päivän aikana. (PRlab 2023). 

Maailman suurin suklaapatukka 

Tammikuussa 2020 pidettävän Super Bowlin kunniaksi järjestettiin kilpailu maailman suurimman suklaapatukan luomiseksi. Snickers vei aluksi ennätyksen 4 700-kiloisella suklaapatukalla, mutta Hershey’s rikkoi ennätyksen kaksi viikkoa myöhemmin massiivisella 5 900-kiloisella Reese’s Take 5 -suklaapatukalla. Hersheyn ennätyksellisen suklaapatukan loi tutkimus- ja kehitysosastoon kuuluva Michael Nolt, joka työskenteli 40 muun työntekijän kanssa viiden päivän ajan patukan luomiseksi. (PRlab 2023). 

Taco Bell ostaa Liberty Bellin 

Taco Bell meksikolainen pikaruokaravintola –ketju teki vuonna 1997 markkinointitempun, jota pidetään yhä yhtenä Amerikan parhaista tempauksista. Taco Bell lähetti lehdistötiedotteita suurille uutistoimistoille, kuten The New York Times sekä USA Today, ja ilmoitti ostaneensa Liberty Bellin. Liberty Bell on Philadelphiasta löytyvä historiallinen tornikello, jota pidetään Yhdysvaltojen vapauden symbolina. Tempaus sai huomiota, sen humoristisen näkökulman takia. Taco Bell ilmoitti nimenneensä Liberty Bellin uudelleen “Taco Liberty Belliksi”. Taco Bell sai tempauksesta kuulemma noin 25 miljoonan dollarin edestä ilmaista näkyvyyttä. 

Epäonnistuneet tempaukset 

LG:n vaarallinen kuponki 

Vuonna 2013 LG järjesti tapahtuman, jonka yhdessä ohjelmanumerossa ilmaan päästettiin 100 heliumpalloa. Jokainen heliumpallo sisälsi kupongin, jolla kupongin haltija voisi lunastaa itselleen 850 dollarin arvoisen älypuhelimen. Ohjelmanumero ei ollut kuitenkaan loppuun asti mietitty, eikä osallistujia valvottu asianmukaisesti. Kun heliumpallot päästettiin vapaaksi, osa yleisöstä alkoi ampua palloja ilma-aseilla ja joillain oli keppejä, joiden päähän he olivat kiinnittäneet puukon päästäkseen kuponkeihin käsiksi. Tilanteesta syntyi kaaos ja 20 ihmistä loukkaantui. (PRlab 2023) 

Kaupungin “coolein” istumapaikka 

Vuonna 2001 Birminghamin paikallinen radiokanava, piti kilpailua, jota kutsuttiin nimellä “coolest seats in town”. Kisaan osallistuvat kilpailijat istuivat kilpaa kirjaimellisesti kaupungin viileimmällä istuimella, hiilidioksidijää- eli kuivajääköntin päällä, toiveissaan voittaa lippuja konsertteihin. Kisan suunnittelijat eivät tulleet ajatelleeksi, että ihmisten istuttaminen –78 celsius asteisen jääkalikan päällä voisi olla vaarallista. Kisailun jälkeen osallistujilla oli vakavia paleltuma oireita. Osalla lähti istumien vuoksi ihoa, rasvaa ja lihaskudosta. Kolmella kilpailijalla vammoista toipuminen kesti 10 viikkoa. Radioyhtiö sai kampanjasta kiitoksena 15 000 dollarin sakon. (PRlab 2023) 

Maailman suurin mehujää 

Snickers ja Hershey onnistuivat mittelöllään maailman suurimmasta suklaapatukasta, mutta onnistumisesta ei voi puhua samassa kontekstissa Snapplen vuoden 2005 maailman suurimman mehujää tempauksen kanssa. Snapplella oli ajatuksena herättää huomiota esittelemällä maailman suurinta eli 17 ja puoli tonnia painavaa, 7,5 metriä korkeaa mehujääpuikkoa New Yorkin keskustassa. Kuumana kesäpäivänä mehujää alkoi kuitenkin sulamaan odotettua nopeammin. Lopputulos oli se, että mehujäätä ei ikinä saatu edes asetettua suunnitellusti näytille nosturilla nostamalla, koska mehujään pelättiin hajoavan nostossa. New Yorkin Union Squarelle saatiin kuitenkin tulva aikaiseksi kiivi-mansikan makuisella nesteellä. Poliisi ja palokunta joutuivat puuttumaan asiaan ja useampi katu jouduttiin sulkemaan New Yorkin keskustasta. (PRlab 2023) 

Sissimarkkinointi (Parantainen 2005, s.13–14) 

Kaikki edellä mainitut niin positiiviset kuin negatiivisetkin esimerkit ovat isojen yritysten ja isolla budjetilla tehtyjä tempauksia. Mutta entä pienet yritykset, joilla ei ole resursseja tehdä valtavia investointeja temppujen toteuttamiseksi? Erilaiset kekseliäät tavat saada näkyvyyttä tai kasvattaa myyntiä eivät suinkaan ole vain suurien korporaatioiden heiniä. Pienillä resursseilla tehtyjä tempauksia saatetaan kutsua PR-tempausten sijaan sissimarkkinoinniksi.  

PR-tempaukset ja sissimarkkinointi eivät suinkaan ole sama asia, mutta niissä on samoja elementtejä isossa kuvassa katsottuna. Kumpiakin yhdistää luovuus ja kekseliäisyys, sekä perinteisestä poikkeavat tavat päästä tavoitteisiin. Mitä eroa PR-tempauksilla ja sissimarkkinoinnilla on? Merkittävin ero on se, että PR-tempauksissa yritykset saattavat käyttää valtavat määrät rahaa huomion saamiseksi. Sissimarkkinoija pyrkii rahan sijaan käyttämään ensisijaisesti aikaa, energiaa ja mielikuvitusta (Parantainen 2005, s.13). Oikeanlaisella sissimarkkinoinnilla ei myöskään tavoitella huomioita taikka näkyvyyttä, vaan ensisijainen tavoite on myynti, rahankäytön kannalta tehokkaasti (Parantainen 2005, s.27). 

“Sissimarkkinointi tarkoittaa epätyypillisiä markkinoinnin keinoja, jotka tuottavat maksimituloksia minimipanoksin.” -Jay Conrad Levinson (Parantainen 2005, s.21) 

Sissimarkkinoijan periaatteita: 

• Sissimarkkinoija investoi aikaansa, energiaansa ja mielikuvitustaan 
• Sissimarkkinoija opettelee ymmärtämään asiakkaiden ostokäyttäytymistä 
• Sissimarkkinoija määrittelee tarkasti liiketoimintansa ytimen ja pitäytyy siinä tiukasti 
• Sissimarkkinoijan arsenaaliin kuuluu lukuisia keinoja, joista suurin osa on täysin ilmaisia 
• Sissimarkkinoija yhdistää useita markkinoinnin menetelmiä tehokkaiksi kokonaisuuksiksi 
• Sissimarkkinoija ilmaisee asiansa selkeästi ja kaartelematta 
• Sissimarkkinoijan markkinointi hyödyttää asiakasta 

• Sissimarkkinoija tavoittelee voittoa liikevaihdon sijaan 
• Sissimarkkinoija hakee geometrista kasvua 
• Sissimarkkinoija suosii yhteistyötä kilpailijoidensa kanssa 
• Sissimarkkinoija ei laske tekemiensä kauppojen, vaan asiakassuhteidensa määrää 
• Sissimarkkinoija hyödyntää helppokäyttöistä ja edullista tekniikkaa monipuolisesti 
• Sissimarkkinoija työskentelee lähellä myyntiä 
• Sissimarkkinoija opettelee tuntemaan asiakkaansa, etsii näiden ongelmat ja pyrkii ratkaisemaan ne. 

(Parantainen 2005, s.20) 

Sissimarkkinoinnin käsitettä on hankala yksiselitteisesti avata tekstissä, parhaiten käsityksen saa, kun lukee Jari Parantaisen kirjassa Sissimarkkinointi olevia hyviä esimerkkejä. Alla poimittuna neljä erilaista onnistunutta sissimarkkinointi kampanjaa. 

Sissimarkkinointi case esimerkit 

Kasvua jalkautumalla 

Ruotsalaisen polkupyöräliikkeen Cykelspec hyödynsi hiljaisen ajan ennen kesän sesonkeja jalkauttamalla liikkeen työntekijät Göteborin kaduille tarkastamaan kaupungilla olevien pyörien kuntoa. Asiantuntijat tekivät pyörille kuntotarkastuksen, jonka tulokset he kirjasivat lomakkeelle. Tarkastuksen jälkeen lomake, johon oli kirjattu mahdolliset vaadittavat huoltotoimenpiteet, kiinnitettiin nippusiteellä pyörän ohjaustankoon. Lomakkeen yhteydessä oli myös 20 % alennus toteutetuista huolloista taikka varaosista, tai vaihtoehtoisesti 10 % alennus uuden pyörän ostajalle. Jalkautuskampanjan avulla Cykelspecin myynti nousi 24 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kampanja oli äärimmäisen yksinkertainen ja tehokas. (Parantainen 2005, s.13–14) 

Markkinointia tutkimalla 

Vuonna 2004 helsinkiläinen ohjelmistotalo Systems Garden kehitti web-sovelluksen, jolla yritykset voisivat pitää huolen, että asiakaspalautteeseen ja kysymyksiin reagoidaan tarpeeksi nopeasti. Uuden sovelluksen markkinointiin ei ollut rahaa käytettävissä paljoakaan, joten he valitsivat markkinointi tavaksi tutkimuksen. He valitsivat testiryhmäksi 100 tunnetuinta suomalaista järjestöä tai liittoa ja testasivat, miten hyvin heidän asiakaspalvelunsa toimii. Tässä tapauksessa mitattiin lähinnä reagointi nopeutta. Tutkimustapa oli yksinkertainen. Kaikkien järjestöjen asiakaspalveluun laitettiin kysymys ja kellotettiin kauanko vastauksen saamiseen kului aikaa tai tuliko sitä ollenkaan. Tutkimuksen tuloksista voitiin todeta, että asiakaspalvelu toimii luokattoman hitaasti tai ei laisinkaan noin puolella järjestöistä, joihin oli otettu yhteyttä. Tulokset tiivistettiin parin sivun mittaiselle raportille, josta kävi ilmi tutkimustulokset kokonaisuutena, sekä parhaiten testistä selvinneet. Raportti lähetettiin yli kahdellekymmenelle lehdelle lehdistötiedotteen mukana. Tutkimus sai mediassa huomiota ja pian järjestöt, joita ei mainittu parhaiten menestyneimpien joukossa alkoivat ottaa Systems Gardeniin yhteyttä tiedustellakseen omia tuloksiaan ja näin Systems Garden pääsi markkinointikampanjansa tavoitteeseen. Käyttämällä suhteellisen vähän aikaa tutkimukseen ja tulosten julkaisemiseen Systems Garden pääsi siis yritykselle ihanteelliseen asemaan. Asiakkaat, joiden ongelma oli jo todennettu ja johon Systems Gardenilla oli olemassa oleva ratkaisu, ottivat itse suoraan yhteyttä yritykseen. (Parantainen 2005, s.22–24) 

Denverin pitseria kamppailu 

Denverissä, aikana, jolloin puhelinluettelot olivat vielä kova juttu. Paikallinen pieni pitseria käytti pientä ilmoitusta puhelinluettelossa ravintolansa mainostamiseen. Asiakkaat löysivät pitserian hyvin ja kysyntää riitti, kunnes kaupunkiin saapui suuri pitsaketju Dominos. Dominos osti puhelinluettelosta kokonaisen sivun mainoksen, joka vei huomion pienen pitserian mainoksesta ja myynti alkoi sakata. Yrittäjä keksi kampanjan, jossa hän lupasi jokaiselle, joka tuo mukanaan puhelinluettelosta revityn Dominosin mainoksen kaksi pitsaa yhden hinnalla. Ei mennyt kauaa, kunnes Dominosin mainos oli revitty irti kaikista Denverin puhelinluetteloista. (Parantainen 2005, s.43) 

Asiakkaat myyvät toisilleen 

Vuonna 2005 General Motors Finland järjesti kampanjan, jonka pää tarkoitus oli nostaa Opelin imagoa varteenotettavana automerkkinä. Tätä varten kehiteltiin Opel Selected Driver kilpailu. Kilpailuun hankittiin osallistujia mainostamalla sitä “normaalin” mainonnan tapaan eri kanavissa. Ilmoittautujien joukosta Opelin jälleenmyyjät valitsivat 144 kilpailijaa, jotka kaikki saivat uuden Opelin kuukaudeksi käyttöön. Kuukauden aikana osallistujat kilpailivat siitä kuka pitää eniten koeajoja ihmisille. Kilpailun voittaja saisi auton omakseen. Kaikki koeajajat täyttivät sähköisen lomakkeen, jolla kartoitettiin heidän tyytyväisyyttään autoon ja kerättiin hyödyllistä täsmätietoa asiakaskunnasta. Lomake myös mahdollisti jälleenmyyjille potentiaalisten asiakkaiden kontaktoinnin jälkikäteen. Kampanjan tuloksena vajaa 3000 koeajajaa ilmoitti harkitsevansa Opelin ostamista seuraavan 12 kuukauden aikana. Koe ajattaminen ja auton esittely potentiaalisille asiakkaille oli vaikuttavampaa, koska sen teki automyyjän sijasta toinen asiakas. (Parantainen 2005, s.169–171) 

Roiman näkökulmat 

Roiman projektien näkökulmasta mietimme miten Naku taikka Puhdistustiimi voisi hyödyntää sissimarkkinoinnin elementtejä omassa markkinoinnissaan.  

Tällaisia luovia markkinointi tempauksia Nakulle voisi olla esimerkiksi, tapahtuma tai kampanja, jossa asiakkaat voivat tuoda vanhoja korujaan ja vaihtaa ne alennusta vastaan Naku Jewelleryn tuotteisiin. Tämä tempaus korostaisi brändin kestävyyttä ja kierrätysaspektia. Toinen idea markkinointi tempaukselle olisi korutyöpajat, joissa asiakkaat voivat itse osallistua korujen valmistukseen kierrätetyistä materiaaleista. Tämä ei ainoastaan edistäisi asiakasvuorovaikutusta vaan myös korostaisi brändin käsintehtyä ja kestävää lähestymistapaa.  

Puhdistustiimille keksittiin seuraavat markkinointi tempaukset. Ensimmäinen olisi kausittainen kampanja, esimerkiksi “Kevään Raikas Rännipäivä” tai “Syksyn Turvallinen Talo”, jossa tarjotaan erikoishintaisia rännien puhdistuksia tiettynä ajankohtana. Kampanjaa tulisi mainostaa paikallisissa medioissa ja sosiaalisessa mediassa. Toinen idea olisi ennätystapahtuma, jossa pyrittäisiin rikkomaan ennätys “nopeimmasta rännien puhdistuksesta” tapahtuma, jossa Puhdistustiimi yrittää puhdistaa rännit mahdollisimman tehokkaasti. Tämä voi herättää median huomion ja tarjota mahdollisuuden näyttää Puhdistustiimin ammattitaitoa. 

Pohdinta/tiivistelmä 

Proakatemialla havaitaan, että tiimiyritykset eivät hyödynnä kaikkia mahdollisuuksiaan markkinoinnissa, vaikka sosiaalisen median markkinointi on vakiintunut Proakatemialla, perinteisempien markkinointikeinojen, kuten lehtimainosten, mainoskylttien ja flaijerien, käyttö jää vähäiseksi. Proakatemialla on kyllä markkinointi osaamista. PR-tempauksiin ja sissimarkkinointiin tutustuessamme heräsi vain kysymys, että käytetäänkö osaamista samanlailla kuin muutkin markkinoijat sitä käyttävät? Yritetäänkö tehdä sitä samaa mitä “oikeat, isot yritykset” tekevät ja samalla vahingossa hukataan oma potentiaali. Ollaanko resurssien “uhreja” tajuamatta omia todellisia mahdollisuuksia? 

Miksi tiimiyritykset eivät ole aktiivisempia omien projektien markkinoimisessa edes omassa ympäristössään. Onko Proakatemialaiset kenties epävarmoja omista tuotteistaan/palveluistaan, jos niitä ei uskalleta tai haluta tuoda muille tiimeille esille. Vaihtoehtoisesti kyseessä voi olla tietysti vain ajattelemattomuus, eikä yhteisölle vain tajuta/muisteta markkinoida tarpeeksi.  

Case-esimerkit kuten Carlsbergin “Maailman paras juliste” osoittavat, miten yksinkertainen ja innovatiivinen idea voi saada aikaan suuren huomion ja sosiaalisen median näkyvyyden. Toisaalta epäonnistumiset, kuten LG:n vaarallinen kuponki, muistuttavat siitä, että tempaukset vaativat tarkkaa suunnittelua ja riskien arviointia. 

On tärkeää, että PR-tempaukset liittyvät olennaisesti yrityksen brändiin ja tarinaan. Ne voivat toimia parhaiten osana laajempaa markkinointikampanjaa. On myös tärkeää määritellä tavoitteet ja yleisö, valita oikeat alustat, tehdä tempauksesta visuaalinen ja odottamaton sekä asettaa mitattavat tavoitteet. Samalla on tärkeää oppia epäonnistumisista ja huolellisesti suunnitella tempaukset välttääkseen mahdolliset haitalliset seuraukset. 

Proakatemian tiimiyritykset voisivat hyötyä enemmän luovista markkinointitempauksista. Tiimeissä ei ehkä ole rahallisia resursseja rakentaa maailman suurinta ränni-imuria taikka jakaa hurjia määriä ilmaisia tuotteita. Mielikuvitus resursseja sen sijaan luulisi olevan. Parantaisen Sissimarkkinointi kirjassa olisi hurjasti oppeja hyödynnettäväksi. Tehokkaita sissimarkkinointi keinoja ei ehkä keksi ihan hetkessä, mutta niin kuin esimerkiksi yllä kerrottu Systems Gardenin toteuttama kampanja, usein keinot ovat jälkikäteen ajateltuna jopa idioottimaisen yksinkertaisia. Systems Gardenin esimerkki on ehkä tässä esseessä mainituista se nerokkain. Tehtiin tutkimus, jolla kasvatettiin asiakas- ja ongelmanymmärrystä, saatiin media näkyvyyttä ja asiakkaita. Kaikki samalla vaivalla. Rohkeammat ja omaperäisemmät lähestymistavat markkinointiin auttaisivat tiimiyrityksiä erottumaan kilpailijoista ja houkuttelemaan enemmän huomiota. 

Lähteet: 

Dugald Baird. The Guardian. Carlsberg poster: publicity pours in for free beer giveaway. 9.4.2015. Uutisartikkeli. Viitattu. 16.2.2024. https://www.theguardian.com/media/2015/apr/09/carlsberg-poster-free-beer-billboard  

Kim Wacker. How to create a killer publicity stunt. Blogi.  8.1.2024. Viitattu. 16.2.2024.  https://artlist.io/blog/publicity-stunts/  

PRlab. Unforgettable Publicity Stunts Examples: The Best & the Worst. Artikkeli. 23.3.2023. Viitattu. 16.2.2024. https://prlab.co/blog/publicity-stunts-examples-best-and-worst/  

Suomen Hakukonemestarit. Digitaalisen markkinoinnin ja perinteisen markkinoinnin erot. Blogi. 31.8.2023. Viitattu. 16.2.2024.   https://www.hakukonemestarit.fi/blogi/digitaalinen-markkinointi-vs-perinteinen-markkinointi/  

Digimarkkinointi N. Lahtinen, K. Pulkka, H. Karjaluoto & J. Mero 2022. Viitattu. 16.2.2024. 

Brändimanagerit. Rakenna markkinointi tukevalle pohjalle. Luettu. 23.2.2024. https://www.brandimanagerit.fi/markkinointi 

Osaavayrittäjä.fi. Mainonta. Luettu 25.2.2024. https://www.osaavayrittaja.fi/markkinointi/markkinointiviestint%C3%A4/mainonta 

Parantainen, J. 2005. Sissimarkkinointi. Talentum. Helsinki.