Markkinatalous on talousjärjestelmä ja teoria siitä, tuotteiden hinnat muodostuvat vapaan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Markkinatalouden unelmatilanne on silloin, kun kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa. Kysynnän ja tarjonnan tasapainoon vaikuttavat paljonko ihmiset ovat valmiita maksamaan tuotteista, sekä se millä hinnalla tuottajat ovat valmiita myymään tuotteensa. (Kohi, Liuskari, Päivärinta, Vihervä, 2019.)

Täydellinen kilpailu on tilanne, jossa kaikki samanlaiset tuotteet ovat myynnissä samalla hinnalla, sekä kaikki kuluttajat ovat valmiita maksamaan tuotteista saman hinnan. Tilanne on optimaalinen etenkin ostajalle, mutta myös myyjä hyötyy tästä. Tilanteessa myyjät myyvät kaikki samalla hinnalla, mikä mahdollistaa uusien yritysten nousun ja mahdollistaa markkinoilta vetäytymisen. Täydellinen kilpailu on malli, johon mallinnetaan teoreettisesti yritysten välistä kilpailua, mutta käytännössä täydellinen kilpailu ei voi koskaan toteutua. Kuluttajat voivat ostaa tuotteita hetken mielijohteesta ja hintojen laatu ei ole kuluttajien tiedossa ennen ostoa. (Kohi ym. 2019.)

Oligopolisessa kilpailussa markkinoilla on vain muutamia yrityksiä, jotka hallinnoivat tiettyjen tuotteiden markkinoita. Yritykset kilpailevat keskenään, mutta kilpailu ei ole yhtä voimakasta kuin jos yrityksiä olisi monia. Oligopolisessa kilpailussa suuret yritykset saavat itse vaikuttaa tuotteiden hintaan ja uusien pienenpien yritysten on vaikea päästä mukaan kilpailuihin. Isot yritykset voivat laskee hintoja uusien yrityksien noustessa, jolloin uudet yritykset eivät saa tarpeeksi tuottoa. Suurilla yrityksillä on myös tehokkaat jakeluverkot. Yrityksen päästessä oligopoliseen tilanteeseen tuotanto on varmempaa. (Kohi ym. 2019.)

Kartelli on oligopolisen tilanteen huomattavin muoto. Kilpailevat yritykset sopivat keskenään tuotteiden hinnat ja tuotteiden määrät. Tällä tavalla kaikki myyvät tuotteita usein kalliimmalla kuin aiemmin ja yritykset saavat suuremmat tuotot. Läntisissä markkinatalousmaissa kartellit ovat kiellettyjä. Kartellissa yritykset luopuvat kilpailusta. (Kohi ym. 2019.)

Monopolistisessa kilpailussa yritykset valmistavat erikoistuotteita tai merkkituotteita. Yritykset saattavat määrittää hinnat vapaammin kuin normaalissa kilpailutilanteessa. Usein tuotteet saavat erityisen statuksen, joka helposti voi nostaa hintoja lisää. Hintojen nousun takia, tuotteiden kuluttajat valikoituvat sellaisiin, joilla on varaa kalliisiin luksustuotteisiin. (Kohi ym. 2019.)

Monopoli on monopolistisen kilpailun huomattavin muoto. Monopolissa yksi yritys pääsee hallitsemaan markkinoita. Yritys pystyy hallitsemaan hinnoittelua kilpailun puuttumisen vuoksi. Yritykset voivat nostaa hintoja sen verran kuin kuluttajat ovat maksimillaan tuotteista valmiita maksamaan, jotta kulutus pysyy tehokkaana. Monopoliyritykset saavat suuret tuotot toiminnastaan, jota voi käyttää hyväksi tilanteissa, joissa uudet yritykset yrittävät mukaan kilpailuun. Monopoli yritykset voivat myydä tuotteita halvalla tai alihinnoin, jos uusia yrityksiä on tulossa mukaan kilpailuihin, joka vaikeuttaa uusien yrityksien tuottoa. (Kohi ym. 2019.)

Markkinatalouden hyvinvoinnin vuoksi tarjonnan tasapuolisuuden, tuotteiden laadun ja määrän sekä hinnan tulisi olla mahdollisimman rehellinen ja kuluttajien puolella oleva. Ilman kuluttajia ei rahan kiertokulku ei mahdollistu täysin. Yrityksien täytyy saada kulunsa pois tuotteiden tuotannosta, mutta erilaiset lainvastaiset tai muut täydellistä kilpailua vastaan olevat metodit vaikuttavat markkinatalouteen usein negatiivisesti. (Kohi ym. 2019.)

Miten markkinatalous näkyy tiimiyrityksessä?

Ennen tuotteen lanseeraamista, täytyy yrityksen miettiä, onko tuotteelle markkinarakoa; löytyykö tuotteelle kysyntää, paljonko tuotteelle on kilpailijoita, millaisia kilpailijat ovat ja miten oma tuote erottautuu markkinoilla olevista tuotteista. Esimerkiksi, jos kilpailijalla on monopoliasema markkinoilla, voi jo lainsäädännöllisesti olla hankalaa päästä markkinoille. Tällaisista tapaukista esimerkkejä ovat mm. Alko ja alkoholin myynnin lainsäädäntö. Tuotantokustannukset heijastuvat kuluttajille tuotteen hinnassa. Jos esimerkiksi tuotteet valmistetaan halvalla työvoimalla, voi yritys myydä tuotettaan halvemmalla, saaden silti katteet tuotteestaan. Tästä päästäänkin eettisiin kysymyksiin, millaiseksi tuote halutaan brändätä ja mitkä asiat ovat tärkeitä firmalle. Menevätkö tuotto ja sen tärkeys humanististen asioiden edelle vai pystyykö, tuotanko vähentämään vaihtoehtoisesti joistain muista kuluista tai ovatko kuluttajat valmiita maksamaan tuotteesta hieman kalliimman hinnan. Jos esimerkiksi kaikki kilpailijat kiinnittävät vähemmän huomiota työolosuhteisiin ja eettisiin asioihin, voi hieman kalliimmalla ja eettisellä tuotteella olla hyvä rako markkinoilla. Kun pohjatyöt ovat tehty huolellisesti, on yrityksellä mahdollisuus saavuttaa kriittinen piste aiemmin. Kustannuslaskelmat ja todellinen kysyntä tuotteelle ovat ehto tuotteen tulevaisuudennäkymille.

Lähteet:

Kohi A., Liuskari M., Päivärinta K., Vihervä V. 2019. Forum2:Taloustieto. Otava. Helsinki.