Johtamisen merkitys tekee parhaillaan isoa muutosta. Nykyään tekemisessä korostuu entistä enemmän esimiehen ja johdettavan välinen luottamus. Sillä päästään parempaan kannattavuuteen ja parhaassa tapauksessa myös työurien pitenemiseen. Kun työntekijät saadaan toimimaan lujitettuna yhteisön tavoitteiden mukaisesti, tulokset paranevat. Tämä essee tulee käsittelemään nimenomaan luottamuksen merkitystä esimiestyössä.

Kalliomaa ja Kettunen kertovat kirjassaan, kuinka luottamuksesta on tullut kulmakivi esimiehen ja johdettavien välille. Heidän mukaansa tulevaisuudessa Suomen työpaikat tulevat rakentumaan ammattitaidon ja korkean koulutuksen varaan, koska nämä asiat omaavat tekijät osaavat myös vaatia koko ajan enemmän esimiestyöltä. Toisaalta he myös näkevät vastuun merkityksen ja osaavat sen kohdallaan kantaa. Mitä paremmin työntekijät pystyvät vaikuttamaan työhönsä, sitä sitoutuneempia he myös ovat, koska työn jälkeen luotetaan. Tätä kautta myös työhyvinvointi kasvaa, mikä taas vähentää sairauspoissaoloja. Tässä näkeekin konkreettisena sen, kuinka pienillä asioilla päästään pikkuhiljaa isoihin muutoksiin. Toisaalta myös kaikki vaikuttaa vähän kaikkeen. (Kalliomaa, Kettunen. 2010: 11.)

Asioiden vai ihmisten johtamista?

Johtajuus jaetaan perinteisesti kahteen eri tapaan: asioiden sekä ihmisten johtamiseen.

Asioita johtamalla pyritään järjestykseen ja johdonmukaisuuteen. Tässä tärkeiksi osiksi nousee esimerkiksi suunnittelu ja budjetointi. Suunnitelmia tehdään, aikatauluja asetetaan ja resurssit kohdennetaan tarkasti. Asioiden johtamisessa organisoinnilla pyritään sijoittamaan nimenomaan työn tekemiseen ja sääntöjen sekä erilaisten menettelyjen luomiseen. Tuloksia seurataan ja kontrolloidaan, ja väärältä tieltä palataan raiteilleen korjaavien liikkeiden avulla.

Ihmisten johtamista kuvataan johtajuutena. Järjestyksen ja johdonmukaisuuden sijaan johtajuudella pyritään tuottamaan muutoksia ja uusia suuntauksia. Organisaation suunta tehdään selkeäksi luomalla visio ja asettamalla strategioita. Näin saadaan kokonaisuus tekemiseen selvemmäksi. Tavoitteet asetetaan, mutta niistä myös viestitään ja niihin sitoudutaan aivan eri tavalla kuin asioiden johtamisessa.

Ehkä suurin ero asioiden ja ihmisten johtamisessa on motivoinnin ja inspiroinnin näkyminen selvästi enemmän johtajuudessa. Toisia kannustetaan ja erilaiset työhyvinvointia edistävät tarpeet pyritään hyödyntämään. Toisaalta asioiden johtamisessa iso ero on myös valtasuhteissa esimiehen ja johdettavien välillä. Johtajuudessa tämä on monisuuntaisempaa. (Kalliomaa, Kettunen. 2010: 24-25.)

Esimiehen ja johdettavan välinen suhde

Kuten aiemminkin on jo mainittu, esimies-johdettava -suhteessa luottamuksella on iso merkitys myönteisten kokemusten luomiseen työyhteisössä. Luottamusta ansainnut esimies on helpommin lähestyttävissä, mikä johtaa rakentavampaan ja avoimempaan kommunikointiin. Kun luottamusta on, molemmat osapuolet tietävät, mitä odottaa toinen toiseltaan vuorovaikutustilanteessa.

Luottamusta voidaan rakentaa esimerkiksi säännöllisillä henkilökohtaisilla tapaamisilla, joissa saavutetaan paras mahdollinen keskinäinen vuorovaikutus. Nämä yhteiset kokemukset ovat ne, joilla on suuri merkitys yhteistyön jatkuessa esimiehen ja johdettavan välillä. Pitää myös muistaa, että usein työsuhteen alussa tehdään isoin vaikutus sekä esimiehen että työntekijöiden muuttuessa. Toistaiseksi voidaan kuitenkin nähdä, että esimiehellä on aina isompi työ saada luottamusta itselleen, koska luottamus täytyy usein luoda koko työyhteisöön. Valitettavasti tässä myös korostuu ajatus siitä, että uutta esimiestä aina koetellaan pitkään etenkin, jos hän on astunut syystä tai toisesta isoihin saappaisiin edeltäjänsä tilalle. Toisaalta ääripäästä ajatellen murentuneen luottamuksen rakentuminen uudelleen on vähintään kaksinkertaisesti hankalampaa. (Kalliomaa, Kettunen. 2010: 40-44.)

Mitä enemmän johtaminen on ihmiskeskeistä eli johtajuutta, sitä enemmän korostuu myös johdettavan vastuu luottamuksen rakentamisessa ja yhtä lailla ylläpidossa. Tämä johtaakin siihen, että johdettavan rooli muuttuu tässä muuttuvassa maailmassa, eikä kaikki olekaan enää pelkän esimiehen vastuulla. (Kalliomaa, Kettunen. 2010: 46.)

Luottamus perustuu rehellisyyteen

Rehellisyys nousee isoon rooliin puhuttaessa luottamuksesta missä tahansa tilanteessa, mutta myös esimiehen ja johdettavan välillä. Se nähdään monessa tilanteessa myös suurimpana syynä luottamuksen murentumiseen juuri sen ison roolin vuoksi. Rehellisyys on yksinkertaisesti sitä, että toinen voi luottaa toiseen huoletta. Johtajuuteen, jossa halutaan rakentaa luottamusta, ei kuulu kilpailua työpaikoista, vaan nimenomaan avoimuus ja rehellisyys. Johdettavat pystyvät näin luottamaan siihen, että jokainen saa vuorollaan ansaitsemaansa kiitosta, ja kaikki ymmärtävät, että kaikki ylennykset ja isot päätökset tehdään yhteiseen suuntaan ja onnistumiseen tähdäten. Esimiehen tulee rehellisesti tiedottaa päätöksistä johdettaville, jolloin kaikki tietävät, missä mennään. (Kalliomaa, Kettunen. 2010: 48-50.)

Lopetus

Luottamus on siis karkeasti ajatellen osapuolten välillä olevaa riippuvuutta. Luottamuksessa on aina iso riski haavoittua, mutta se riski on otettava, jotta päästään parhaassa mahdollisessa tilanteessa parhaisiin mahdollisiin tuloksiin, joita luottamus voi luoda. Toisaalta vastapainona luottamukseen liittyy myös ajatus siitä, ettei toinen osapuoli halua toista haavoittaa tai käyttää mahdollista heikkoutta hyväkseen. Lopuksi todettakoon, että luottamusta ei voi pakottaa, mutta on hyvä muistaa, mitä kaikkia mahdollisuuksia sen rakentamisella voi olla sekä itselle että työyhteisölle. (Kalliomaa, Kettunen. 2010: 62.)

Kalliomaa, S. Kettunen, S. 2010. Luottamus esimiestyössä. 1. painos. Helsinki: WSOYpro Oy.