Tampere
23 May, Thursday
21° C

Proakatemian esseepankki

Luin ensimmäistä kertaa verkostoitumisesta



Kirjoittanut: Jetro Sukkela - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Onko verkostoitumista opetettu kouluissa? En muista.

Sanotaan, että verkostoitumisesta on paljon hyötyä työnhaussa, työelämässä, kehittymismahdollisuuksissa, sparrauksessa. LinkedIniin ei kuitenkaan kannata kerätä satoja kontakteja, jos ne ovat tuntemattomia tai hyödyttömiä. Suomessa vain noin neljänosa työllistyy työpaikkailmoitusten kautta. Piilotyöpaikat löytyvät verkostoista. (Duunitori 2023) Olen lukenut ahkerista työnhakijoista, jotka ovat lähettäneet vuodessa yli sata työhakemusta, mitään saamatta.

En ole aiemmin perehtynyt verkostoitumiseen paljoakaan. Näytä naamaa siellä täällä ja yritä löpistä jollekin jotain. Tässä on lista löytämiäni vinkkejä verkostoitumiseen:

  • Pyri tutustumaan ihmiseen sen sijaan, että heität vain käyntikortin. Yhteistyöehdotus on hyvä katalyytti.
  • Hanki kontakteja, vaikka työnhaku tai yhteistyö ei ole ajankohtaista. Silloin on jatkossa helpompi
  • Käytä kaikkia väyliä: messut, seminaarit, some ja lähiverkostot, kuten oma työyhteisö. Sieltä voi löytyä merkittävää tukea.
  • Auta muita verkostoitumaan, niin saat hyvän maineen.
  • Kontaktoi ammattirekrytoijia, koska heillä on paljon yhteystietoja.
  • Keskity oppimiseen. Mieti miten kontakti auttaa sinua tiedoissa ja taidoissa, niin se alkaa vaikuttamaan mukavammalta.
  • Tunnista yhteiset kiinnostuksen kohteet. Tutkitusti vahvimmat yhteydet syntyvät, kun molemmat tarvitsevat toistensa panostusta.
  • Mieti laajasti mitä voit antaa. Se saa verkostoitumisen tuntumaan paremmalta.
  • Esitä suurempi tarkoitus. Tekemisesi kuulostaa kiinnostavammalta, kun kerrot sen tähtäävän johonkin suurempaan.
  • Mieti ketkä verkostoosi jo kuuluu. Siellä on jo ehkä vanhoja koulu- ja työkavereita.
  • Ylläpidä verkostoa kuulumisten vaihdolla.

(Duunitori 2023) (Gino ym. 2016) (Nybom 2018)

Lista näyttää kornilta. Tyhjiä sanoja ja dadaa sitä sen kummemmin ajattelematta.

VERKOSTOITUMISEN HAASTEET

Ei ole tavatonta, että ihmiset tuntevat itsensä verkostoiduttuaan likaiseksi. Kyse ei ole vain kiusallisuudesta vaan varsinaisesta moraalisen saastan tunteesta. Se voi hidastaa ja estää uralla etenemistä sekä heikentää työkykyä ja mahdollisuuksiin tarttumista. Ihmiset tuntevat, etteivät he kykene perustelemaan tekojaan, kun verkostoitumismuotojen motiivina on huoli muista ihmisistä. (Casciaro ym. 2014)

Vaikutusvaltaisemmille ihmisille on helpompi verkostoitua, kun he kokevat omaavansa enemmän tarjottavaa ja ovat enemmän verkostoitumisen vauhdissa. Voimattomuutta kokevat taas tarvitsevat enemmän verkostoitumista, mutta he kokevat verkostoitumisen enemmän likaiseksi. Likaisuuden tunteesta ylipääsemiseksi on hyvä olla aina jotain tarjottavaa, jotta se tuntuu vuorovaikutteisemmalta eikä vain omalta kiipeämiseltä. Verkostoituminen on tiedon jakamista. Luota siihen, mitä sinulla on tarjota. (Casciaro ym. 2014) Yritä tietty myös miettiä, mitä sinulla on tarjota.

VOIMATTOMUUS JA VAIKUTTAVUUS

Voimattomuutta tuntevilla on taipumusta tukea olemassa olevia yhteiskunnallisia olosuhteita, vaikka ne tekisivät kipeää, kun taas vaikutusvaltaisena itsensä kokevat ovat taipuvaisempia kritisoimaan sosiaalisia olosuhteita epäreiluiksi riippumatta heidän sosioekonomisesta asemastaan. (van der Toorn 2015) Toisin sanoen vaikutusvaltaisemmat ihmiset kehtaavat valittaa enemmän. Muistatteko, kun korona-aikana Hollywoodin multimiljonäärit vinkuivat someen kurjia olojaan heidän luksuskartanoissaan?

Voimattomuutta kokevat järkeistävät tilanteensa vähentääkseen kognitiivista dissonanssia, kun he vakuuttuvat, etteivät voi vaikuttaa tilanteeseensa mitenkään (van der Toorn 2015). Verkostoitumisen edessä voimattomuus saa tuntemaan yrityksen yhdentekeväksi.

Tutkimus viittaa enemmän voimattomuuden tunteeseen, joka dominoi sen sijaan voiko itse vaikuttaa tai ei (van der Toorn 2015). Hyvinkin kyvykkään tekijän saa muserrettua, jos hänet suljetaan ulos. Muihin ihmisiin riippuvaisuudesta syntyvä voimattomuus saa ihmisen hyväksymään vallitsevan tilan ja pitämään itseen kohdistuvia epäkohtia epäreiluina, kun taas itseensä vaikuttamattomat epäkohdat hän taipuu järkeistämään tai oikeuttamaan (van der Toorn 2015). Tällöin muita on helppo nähdä vastuussa asemastaan ja itselle heruu ymmärrystä.

Diktaattorien asemaa vahvistuu, kun he saavat muita kokemaan voimattomuutta, jonka takia he hyväksyvät tilanteen (van der Toorn 2015). Verkostot ja yhteisöt kaipaavat sisäistä regulointia, ettei kukaan lähde holtittomasti perseilemään. Johtajana on taas tärkeä huomioida tiimin jäsenten vaikuttavuuden ja voimattomuuden tila, koska voimattomuutta kokevana jäsenet välttävät konflikteja ja vaikuttavuutta kokevana jäsenten konfliktin hallinta toimii ja motivaatio menee katosta läpi.

ONNENPOTKUT

On sisäsiittoisia verkostoja ja verkostoja, joiden kontakteilla on valmiiksi hyvät yhteydet pidemmälle. Kun ei tiedä, mihin ottaa yhteyttä tieto alkaa kiertämään pienten piirien sisällä. (Dunlap & Uzzi 2005) Nykyään yhteydenotot sähköpostilla päätyy äkkiä roskapostiin, vaikka olisi kuinka hyvät kontaktit. Jos kontaktin huomiota ei saa, unohtuu koko yhteydenotto spämmin valtamereen.

Ennen kuin Microsoft löi itsensä läpi Bill Gates’ilä oli verkostoissaan yksi etulyöntiasema. Hänen äitinsä, Mary Gates, oli saman varainkeruujärjestön hallituksessa IBM:n korkean tason johtajan, John Akers’in, kanssa. Niihin aikoihin IBM oli juuri siirtymässä henkilökohtaisten tietokoneiden markkinoille. Mary ehdotti Akers’ille, että IBM lähtisi suurten yritysten sijaan tekemään yhteistyötä aliarvostettujen pienempien yritysten kanssa kehittäessä uutta käyttöjärjestelmää. Mary vakuutti Akers’in ottavan Microsoftin mukaan kelkkaan ja siinä kävi niin, että Microsoft lopulta syrjäytti IBM:n maailman suurimpana teknologiayrityksenä. (Dunlap & Uzzi 2005)

MONIPUOLINEN VERKOSTO

Verkostojen yksi merkittävä hyöty on yksityinen tieto, joka on kilpailukykyisempää kuin julkinen tieto. Yksityinen tieto kuten esimerkiksi julkaisemattomat tiedot tai haastattelijoiden preferenssit ovat ainutlaatuisempaa kuin julkinen tieto. Tehokkainta on luoda kontakteja erillisiin ”klustereihin”, jotka ovat useamman kontaktin ryhmiä. Niin saa kontaktoitua monta yhteyttä ja vieläpä kokonaisuuden kerralla. (Dunlap & Ussi 2005)

Mary Gates’in yhteyden merkitys IBM:n johtoon ei ollut vain höpöttelyä, vaan luottoa ja yksityisen tiedon vaihtoa. Heidän erilaiset tiedot ja taidot kohtasivat yhteisessä hallituksessa ja vastaavia kohtaamispaikkoja voivat olla vaikka urheiluseurat, vapaaehtoistoiminta, järjestöt yms. (Dunlap & Uzzi 2005)

Jos olet tutustunut verkostoosi yli 65 % omatoimisesti, voi olla, että verkostosi on liian sisäsiittoinen ja itsesi kaltainen. Jos kaikki kontaktisi ajattelevat samalla tavalla kuin sinä, mikä kyseenalaistaa päättelyäsi ja pakottaa laajentamaan näkökulmaasi, kun et saa vastaan ristiriitaista tietoa? (Dunlap & Uzzi 2005) Muiden esittelemillä kontakteilla voi kaikessa satunnaisuudessaan olla todennäköisemmin avartavia ja tuoreita näkemyksiä.

Yhteiset kiinnostuksen kohteet, kuten harrastukset ovat hyvä väylä tuoda yhteen ihmisiä, joilla ei ole keskenään samanlaista taustaa, mutta jakavat kuitenkin jotain. Harrastuksissa ilmenee luontaisia reaktioita ja odottamatonta käyttäytymistä, jota ei ennalta harjoitelluissa tapaamisissa ilmene. Harrastuksissa käyttäytyminen on spontaanimpaa, mikä nähdään todennäköisemmin aitona luonteenpiirteenä, joka ulottuu muille elämän osa-alueille, myös työhön. Luottamusta vaativat yhteistyöt harrastuksissa voivat luoda vakaita suhteita, joita ei välttämättä muuten olisi syntynyt. Yhteiset tekemiset erilaisten tekijöiden kesken altistavat tekijöitään myös uusille tavoille toimia. (Dunlap & Uzzi 2005)

LÄHIVERKOSTOT

Ei sovi unohtaa, mitä läheltä löytyy. Siellä voi olla työyhteisö, perhe, ystäviä, random tuttuja ja se erikoistyyppi. Kaikki tuntevat erikoistyypin, joka tekee jutut omalla tavallaan. Hänen verkostonsa on heikko, koska kukaan ei tiedä miten häntä ajetaan. Kuinka paljon sinulla on lähiverkostossa ihmisiä? Jos niitä on yli 1000 elät ähkyssä. Jos niitä on 10–30, cool! Jos niitä ei ole yhtäkään tai muutama häilyvä, ei hyvä heilu.

SOSIAALINEN VERKOSTO JA SEN TUKI

Ammatillista verkostoa tärkeämpi on sosiaalinen tuki. Sillä tarkoitetaan tukea, jota yksilö saa yhteydestä muihin yksilöihin, ryhmiin tai isompiin yhteisöihin. Siihen kuuluu sukua, ystäviä, naapureita ja yhteisön jäseniä, jotka ovat tavoitettavissa psykologisen, fyysisen ja taloudellisen tuen tarpeessa. (Ozbay ym. 2007)

Sosiaalisen tuen rooli fyysisen ja psyykkisen terveyden ylläpidossa on erityisen tärkeä. Positiivinen sosiaalinen tuki voi parantaa stressinsietokykyä aka sitä resilienssiä, jota käytetään sanana kuvaamaan milloin mitäkin taipuvaisuutta. Sosiaalinen tuki vähentää sairastuvuutta, masennusta, kuolleisuutta, trauman aiheuttamien häiriöiden toiminnallisia seurauksia ja auttaa suoajaamaan traumaan liittyvän psykopatologian kehittymiseltä. Vahvoista todisteita huolimatta psykiatrian ala on vaikuttanut suhteellisen vähän riskiryhmien sosiaalista tukea parantavien interventioiden kehittämiseen. (Ozbay ym. 2007)

Sosiaalisella eristyksellä on havaittu olevan verenpainetta ja sykettä kohottava vaikutus sekä kohonnut valtimotaudin riski. Sosiaalisen eristyksen on nähty olevan yhteydessä sairastuvuuteen ja sairauksista johtuvaan kuolleisuuteen. Sillä on elinajanodotteeseen yhtä merkittävä vaikutus, kuin tupakoinnilla, merkittävällä ylipainolla tai fyysisellä aktiivisuudella.

Sosiaalisella tuella on sen sijaan kohonneen oksitosiinitason kautta sosiaalista käyttäytymistä ja sosiaalisten vihjeiden tunnistamista edistävä vaikutus. (Ozbay ym. 2007) Muutenkin sosiaalinen aktiviteetti on harjoitusta kommunikointitaitojen ja -kyvyn ylläpitämiseen.

Kun tulee fudut tai konkurssi, ja naru on melkein kaulalla, sosiaalinen tukiverkosto on äärimmäisen tärkeä. Ilman sosiaalista tukea voimaantumisen ja selviämisen todennäköisyys on merkittävästi heikompi. Samasta syystä huomioidaan myös muut ihmiset. Ihmettelenkin, miten olen kuullut niin vähän siitä tai verkostoitumisesta ylipäänsä puhuttavan kouluissa. Sosiaalisten verkostojen eteen pitää todella tehdä töitä, koska siitä voi olla koko elämä kiinni.

 

LÄHTEET

Duunitori. 2023. Paljon muutakin kuin LinkedIn-kontaktien keräilyä – 5 vinkkiä parempaan verkostoitumiseen. Verkkosivu. Viitattu 20.11.2023. https://duunitori.fi/tyoelama/verkostojen-laatu-tyonhaussa

Gino, F., Kouchaki, M., Casciaro, T., 2016. Harvard Business Review: Learn to Love Networking. Verkkosivu. Viitattu 20.11.203. https://hbr.org/2016/05/learn-to-love-networking

Nybom, P. 2018. Jobly: 7 tapaa verkostoitua. Verkkosivu. Viitattu 20.11.2023. https://www.jobly.fi/en/node/5351

Casciaro, T., Gino, F., & Kouchaki, M. (2014). The Contaminating Effects of Building Instrumental Ties: How Networking Can Make Us Feel Dirty. Administrative Science Quarterly59(4), 705-735. https://doi.org/10.1177/0001839214554990

van der Toorn, J., Feinberg, M., Jost, J. T., Kay, A. C., Tyler, T. R., Willer, R., & Wilmuth, C. (2015). A sense of powerlessness fosters system justification: Implications for the legitimation of authority, hierarchy, and government. Political Psychology, 36(1), 93–110. https://doi.org/10.1111/pops.12183

Dunlap, S., Uzzi, B. 2005. Harvard Business Review: How to Build Your Network. Verkkosivu. Viitattu 27.11.2023. https://hbr.org/2005/12/how-to-build-your-network

Ozbay, F., Johnson, D. C., Dimoulas, E., Morgan, C. A., Charney, D., & Southwick, S. (2007). Social support and resilience to stress: from neurobiology to clinical practice. Psychiatry (Edgmont (Pa. : Township))4(5), 35–40.

 

eww… iu!

Kommentoi