Johdanto

”Haluaisin treenata mutta en oikein tiedä, mitä tehdä.” Kyseisen lausahduksen kuulin avanneleikatun henkilön suusta jutellessamme liikuntatottumuksista.

Kyselin asiasta hieman lisää ja hän kertoi, että oli saanut ammattilaisilta hyvin epämääräisiä ohjeita liikkumiseen avanneleikkauksen jälkeen. Yksi fysioterapeutti oli sanonut hänelle, ettei hän saa nostaa yli 5 kg painavia taakkoja enää koskaan. Hänellä oli myös sellainen ajatus, että jos hän lähtisi tekemään istumaannousuja, hänen vatsansa repeäisi. Hänen avanneleikkauksestaan oli kulunut jo vuosia.

Ammattilaisten kommentit ja hänen omat uskomuksensa olivat kuitenkin hieman ristiriidassa sen kanssa, mitä hän oli kuullut muilta avanneleikatuilta liittyen liikuntaan. Kyseisen operaation läpi käyneiden henkilöiden joukossa oli nimittäin urheilijoita ja artisteja, jotka tekevät intensiivistä harjoittelua.

Keskustelu innosti minua tutustumaan aiheeseen lisää, toivottavasti tuoden lisää tietoutta avanneleikattujen liikunnasta sekä leikkauksen läpikäyneille henkilöille, että heitä auttaville terveydenhuollon ammattilaisille.

Avanneleikkaus

Avanteella tarkoitetaan vatsan alueelle kirurgisesti tehtyä aukkoa, josta johdetaan ihon pinnalle reitti pussiin, johon puolestaan kerätään syntynyt uloste. Avanne voi olla pysyvä tai väliaikainen ja avanne tehdään yleensä ohut- tai paksusuoleen, mutta se voidaan tehdä myös virtsateihin. (Katainen & Glingberg. 2020.) Euroopassa noin 700 000 ihmisellä on avanne, tehden siitä kohtalaisen yleisen operaation (Hubbard. ym. 2020).

Ohutsuoliavanneleikkauksen yleisimpiä syitä ovat Crohnin tauti ja haavainen koliitti (Katainen & GLingberg 2020). Paksusuolenavanne joudutaan tekemään yleisimmin peräsuolen- tai anaalikanavan syövän vuoksi (Finnilco ry. 2023a). Avanneleikkaukseen päädytään yleisimmin silloin, kun suoliston tai virtsateiden toiminta on häiriintynyttä tai niiden osia on vaurioitunut (Katainen & Glingberg. 2020).

Avanneleikatulla potilaalla on kohtalaisen suuri riski avannetyrän kehittymiselle vatsan alueelle. Tämä on usein potilasta jännittävä asia ja tyrän kehittyminen vähentää keskimäärin potilaan liikkumisen määrää. Pysyvän paksusuoliavanteen omaavilla henkilöillä on jopa 30–50 % riski avannetyrän kehittymiselle. Tyrästä ei usein ole haittaa muuten, kuin arkea häiritsevänä tekijänä. Jos tyrä on häiritsevä tai kipeä se voidaan poistaa leikkaamalla. (Finnilco ry. 2023b.)

Leikkauksen jälkeinen kuntoutus

Avanneleikkauksen jälkeen potilas viettää yleisesti n. 8–12 vuorokautta sairaalassa. Leikkauksen jälkeen tulisi välttää raskaiden taakkojen nostamista n. 6–12 viikon ajan. On kuitenkin tärkeää, että potilas saadaan liikkumaan kevyesti jo sairaalajakson aikana. Tässä vaiheessa fysioterapeutin rooli on tärkeä ja yleisesti fysioterapeutti ohjaa avanneleikatulle hengitysharjoitteita, verenkiertoa vilkastuttavia liikkeitä sekä vatsalihasharjoitteita. (Finnilco ry. 2023b.)

Kotiutumisen jälkeen on vielä jälkitarkastus ja potilaan on mahdollista osallistua Suomessa järjestettäville sopeutumisvalmennuskursseille, joissa moniammatillinen tiimi ja vertaistuki auttavat potilasta sopeutumaan avanneleikkauksen jälkeiseen elämään. (Finnilco ry. 2023b.)

Liikunta leikkauksen jälkeen

Avanneleikkaus vaikuttaa potilaiden liikkumistottumuksiin yleensä negatiivisesti. Potilaat eivät tiedä, millaista liikuntaa saa harrastaa ja monet pelkäävät tyrän kehittymistä. Mikäli tyrä kehittyy, liikunta vähenee entisestään. (Russel 2017).

Tyrän kehittymisen riskiä kartoitettiin vuonna 2023 julkaistussa artikkelissa. Riski tyrän kehittymiselle oli 443 vastaajan tietojen perusteella n. 30 %. Tutkimuksessa havaittiin myös tilastollisesti merkitsevä yhteys vähäisen liikunnan sekä tyrän kehittymisen välillä, joten avanneleikkauspotilaat tekevät itselleen karhunpalveluksen vähentämällä liikuntaa tyrän kehittymisen pelon vuoksi. (Park ym. 2023).

Ammattilaisten ohjeistukset, kuten nostorajoitukset sekä varovaisuuden painottaminen voivat jäädä potilaan mieleen ja vaikuttaa passivoivasti vielä pitkään leikkauksen jälkeen. Rajoitusten ja varovaisuuteen kannustamisen sijaan avanneleikattuja potilaita tulisi kannustaa liikuntaan sekä informoida turvallisista liikkumismuodoista elämänlaadun ja liikuntakyvyn parantamiseksi. Valitettavasti 2016 Iso-Britanniassa toteutetussa kyselytutkimuksessa (n = 2631) kuitenkin havaittiin, että suurin osa avanneleikkauksen läpikäyneistä henkilöistä ilmoittivat, että he eivät olleet saaneet minkäänlaista informaatiota fyysiseen aktiivisuuteen tai liikuntaan liittyen. (Russel 2017).

Liikunnan tasoa tulisi nostaa progressiivisesti avanneleikkauksen jälkeen. Ensimmäisinä päivinä voidaan tehdä esimerkiksi rauhallista kävelyä ja nostaa tehoa potilaan yksilöllisyys huomioiden. Malttia kuitenkin tarvitaan, sillä avanneleikkauksesta toipuminen voi viedä useita kuukausia. Avanneleikatuilla potilailla ei yleensä ole esteitä palata samoihin liikuntamuotoihin, joita he ovat harrastaneet ennen leikkausta. Myös kontaktilajeja harrastavat voivat palata suojaavan vatsapannan avulla harrastuksensa pariin. Poikkeuksena ovat kamppailulajit, joissa voi tulla vääntöä tai iskuja avanteen seudulle, mutta nämäkään lajit eivät ole täysin poissuljettuja. (Finnilco ry 2023b).

Avanneleikattuja potilaita ohjeistetaan yleisesti välttämään suurien painojen nostamista. Lihaskuntoharjoittelu on kuitenkin erittäin hyödyllistä myös heille ja kuntosaliharjoittelu kannattaa aloittaa sellaisista liikkeistä, jotka eivät nosta vatsaontelon painetta suuresti (esim. maastaveto tai kyykky suurilla painoilla). Avanneleikatun potilaan on myös tärkeää osata kuunnella omaa kehoaan ja edetä yksilöllisesti harjoitteissa. Yleinen ohjeistus on lopettaa harjoitteen tekeminen, mikäli se aiheuttaa kipua avanteen seudulle. (Finnilco ry 2023b).

Avanneleikattujen potilaiden lihaskuntoharjoittelua on kaikkiaan tutkittu vähäisesti eikä näyttöön perustuvia ohjeita ole. Yleisten ohjeistusten perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että mitkä tahansa liikkeet, jotka eivät aiheuta voimakasta vatsaontelon paineen nousua, iskuja tai kipua avanteen alueelle tai voimakasta kiertoa keskivartalon alueelle ovat turvallisia useimmille avanneleikatuille henkilöille.

Avanneleikattujen omassa Finnilco-lehdessä on fysioterapeutti Pia Mikkosen luoma kotiharjoitteluohjelma avanneleikatuille henkilöille. Mikkosen mukaan syvien vatsalihasten harjoittaminen on tärkeää avanneleikatuille henkilöille tyrän riskin välttämiseksi, vatsalihasten kunnon ylläpitämiseksi sekä siksi, että vatsalihasten harjoittaminen edistää vatsaontelon paineen jakautumista tasaisesti. Mikkonen suosittelee alkuun kevyttä kävelylenkkiä verenkiertoelimistön aktivoimiseksi. Tämän jälkeen harjoitetaan lantionpohjan lihaksia sekä tehdään erilaisia alaraajoja ja keskivartaloa vahvistavia sekä proprioseptiikkaa kehittäviä harjoitteita. Kotiharjoitusohjelma on saatavilla kokonaisuudessaan Finnilco -sivustolla. (Mikkonen 2021).

Elämänlaatua liikunnalla

Vuonna 2020 julkaistussa artikkelissa tutkittiin fyysisen aktiivisuuden lisäämisen vaikutusta avanneleikattujen elämänlaatuun. Koehenkilöitä oli 30, joista suurin osa oli naisia ja leikkauksesta oli kulunut keskimäärin kuusi kuukautta. Koehenkilöille annettiin konsultointia fyysisestä aktiivisuudesta viikoittain 12 viikon ajan ja 18 henkilöä suoritti intervention loppuun saakka. (Hubbard 2020).

Konsultointikäynnit paransivat elämänlaatua kaikilla mittareilla. Kvalitatiivisissa haastatteluissa nousi esille kahdeksan avanteeseen liittyvää teemaa: pelko tyrän kehittymisestä, alas kurottaminen, kipu, prolapsi, leikkaushaavat, avanteen käyttö ja stigma. Tutkimuksessa tehty interventio pystyi kaiketi vastaamaan näihin huoliin. Pelko tyrän kehittymisestä oli yleisin näistä teemoista. Haastatteluissa ilmeni myös, että kasvokkain tapahtunut konsultointi oli paras tapa suorittaa interventio, sillä tällöin ohjaaja pystyy näyttämään liikkeet itse. (Hubbard 2020).

Tutkimuksessa ilmeni, että interventio, joka keskittyi fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen, oli turvallinen, toteuttamiskelpoinen, käypä ja lupaava avanneleikattujen elämänlaadun parantamisessa. Jatkotutkimuksissa olisi tärkeää saada rekrytoitua suurempi joukko ihmisiä, jotta tutkimustulosten luotettavuus paranisi. (Hubbard 2020).

Tutkimuksen perusteella vaikuttaisi siltä, että avanneleikatuilla henkilöillä ei ole riittävästi tietämystä siitä, millaista liikuntaa on kannattavaa ja turvallista tehdä avanteen kanssa. Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi nähdä sairaalajaksosta eteenpäin ja toimia niin, että avanneleikatulla henkilöllä on riittävästi tietoa liikuntaan liittyvistä asioista.

Pohdinta

Avanneleikattuja henkilöitä ohjeistetaan leikkauksen jälkeen nostamaan liikunnan tasoa progressiivisesti, välttämään repiviä kiertoja vatsan alueelle sekä välttämään voimakasta painetta vatsaonteloon. Nämä ohjeet eivät mielestäni ole riittävän konkreettisia ja ne saattavat olla vaikeita muistaa tai ymmärtää. Olisi tärkeää, että avanneleikatulle henkilölle olisi mahdollisuus saada ammattilaisen ohjeistusta liikkumiseen ja fyysiseen harjoitteluun sen jälkeen, kun leikkauksesta toipumisen jälkeinen aika on ohi.

Lähteet

Katainen, J & Glingberg, M. Avanneleikatun potilaan vatsalihasharjoittelu. 2020. Opinnäytetyö. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/343833/Katainen_Jenniina%20%26%20Klingberg_Mikaela.pdf.pdf?sequence=2
Terveyskylä. Tietoa avanteesta. Luettu 12.9.2023. https://www.terveyskyla.fi/vatsatalo/suoliavanne/tietoa-avanteesta
Finnilco ry. Paksusuoliavanne. Luettu 12.9.2023a. https://www.finnilco.fi/paksusuoliavanne
Finnilco ry. Avanneopas. Luettu 12.9.2023b. https://www.finnilco.fi/_files/ugd/b24818_08cb661ab9e644ff8604f4934308ce1b.pdf
Hubbard, G., Taylor, C., Watson, A. J., Munro, J., Goodman, W., & Beeken, R. J. A physical activity intervention to improve the quality of life of patients with a stoma: a feasibility study. 2020. Pilot and Feasibility Studies, 6, 1-15.
Russell, S. Physical activity and exercise after stoma surgery: overcoming the barriers. 2017. British Journal of Nursing, 26(5), S20-S26.
Park, Jemin., Rivard, Samantha J., Maguire, Lillias., Varlamos, Christopher B., Duby, Ashley., Hendren, Samantha. Parastomal Hernia Rates and Exercise After Ostomy Surgery. Diseases of the Colon & Rectum 66(6):p 823-830, June 2023. | DOI: 10.1097/DCR.0000000000002395
Mikkonen, Pia. Avanneleikatun kotiharjoitteluohjelma. Finnilcolehti. 3/2021. https://www.finnilco.fi/post/avanneleikatun-kotiharjoitteluohjelma