Tampere
20 May, Monday
13° C

Proakatemian esseepankki

Kuura Media



Kirjoittanut: Jenna Hyttinen - tiimistä Hurmos.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Tehokas markkina-analyysi
Lotti, L.
Esseen arvioitu lukuaika on 12 minuuttia.

Kuura Media

Julia Koski, Jenna Hyttinen ja Ilona Pankko

Tämä essee kokoaa yhteen meidän alkutaipaleemme Kuura Median luojina. Kuinka lähteä ”tyhjästä” perustamaan digimarkkinointitoimisto? Siinäpä vasta kysymys. Tällä esseellä tulette saamaan vastauksia yllä esittämäämme kysymykseen. Uskomme, että näiden kolmen kirjan opit auttavat meidän digimarkkinointitoimistoamme eteenpäin ja antavat näkökulmaa meidän työskentelyymme.

 

Yksin tällaisen toimiston perustaminen ei helppoa ole, mutta tiimissä on voimaa. Me kolme intohimoista tyttöä lähdimme tavoittelemaan yhteistä unelmaamme. Matkamme on vielä kesken, mutta välillä on hyvä pysähtyä keräämään tietoa ja keskittymään jo saavutettuihin asioihin ja kilistää niille.

 

Meistä on hauskaa, kuinka tämä essee on avannut meille silmiä ja saanut meidät tajuamaan omia ”virheitämme” sekä haasteita, tässä alkutaipaleella. Tästä lisää meidän esseessämme.

 

 

Meidän tarinamme

Kaikki lähtee intohimosta ja yhteisitä tavoitteista. Meidän suurin tavoitteemme on työskennellä intohimomme parissa. Olemme kolme nuorta yrittäjää, joita yhdistää kiinnostus markkinointiin ja sisällöntuottamiseen. Meistä se on niin upeaa, kun näet oman tuotoksesi tuloksen ja asiakas hymyilee. Se on sanoin kuvaamatonta.

Kaikki lähti, kun puhuimme Proakatemina keittiössä markkinoinnista. Olimme miettineet jokainen omilla tahoillamme, että olisi kiva idea perustaa oma toimisto. Kun päätimme jakaa ajatuksia yhteisellä kahvitauolla, syntyi jotain aivan uutta. Syntyi ajatus Kuura Mediasta. Tästä opimme, että yritysideat kehittyvät vain puhumalla.

Hitsi vieköön, eihän siinä auttanut kuin laittaa hynttyyt yhteen ja aloittaa suunnittelu. Aloitimme loka-marraskuuntienoilla kasaamaan oppejamme yhteen ja muodostamaan tätä projektia. Aloitimme ensin kilpailija-analyysilla. Alahan on kovin kilpailtu tällä hetkellä, joten tän kautta saimme tiedon, miten voimme erottua massasta. Sen jälkeen jatkoimme liiketoimintasuunnitelman kimppuun. Loimme

yritykselle arvot, vision ja mission. Näiden jälkeen muodostimme brändin ja konseptiomme palveluamme.

Nyt alkuvuodesta meillä on pystyssä Kuura Media. Teemme erilaisia digimarkkinoinnin ratkaisuja ja koulutuksia yrityksille. Meiltä löytyy melko valmis tuote sekä brändi. Seuraavaksi olisi myynnin aika. Saa ottaa yhteyttä, jos teidän yritykseltänne löytyisi meidän osaamisellemme käyttöä!

Tavoitteenamme on työllistää itsemme Kuura Median kautta, mutta se vaatii pitkiä työtunteja ja panostusta tulevaan. Uskomme, että jonakin päivän Kuura Media on meidän jokaisen täyspäivänen työpaikka. Sitä kohden on hyvä mennä yhdessä!

 

Kuure Media tuotteena

Luettuani Ryan Holiday:n kirjan Growth Hacker Marketing tajusin, että meillä on vielä suuresti tekemistä meidän palvelumme kanssa. Mikä oikeasti myy näillä markkinoilla? Tämä kirja auttaa meidän projektiamme suuresti. Meidän tulisi löytyy meidän tuotteellemme Product Market Fit ”PMF” eli markkinarako/kartoittaa ihmisiä ketkä olisivat oikeasti kiinnostuneita maksamaan meidän osaamisestamme (Holiday 2018, 79). Olemme projektia tehneet niin intohimoisesti eteenpäin, että olemme kokonaan unohtaneet kartoittaa teko vaiheella mahdollisia asiakkaita. Sparrailu olisi ollut luomisvaiheessa erittäin suotavaa. Minusta on jopa hupaisaa, että olemme markkinoinnin moniosaajia, mutta teimme samantein ensimmäisen ”virheen”. Huonoin markkinointi päätös Holiday:n mukaan on tehdä palvelu, jota kukaan ei halua. (Holiday 2018, 1).

Tällä hetkellä trendaa some osana ”perinteitstä markkinointia” suuresti, mutta koskaan ei saisi olettaa mitä asiakas haluaa. Aina tulee selvittää, kenelle tuote tai palvelu tehdään. Me emme voi tehdä palvelua, jota kukaan ei tarvitse tai ole valmis maksamaan. Seuraavana steppäni meidän tulee tehdä vielä tarkempaa asiakaskartoitusta. Palvelumme ei saa jatkossa enää muodostua meidän olettamuksillemme tai fantasioille, sen tulee osua juuri niihin maksaviin asiakkaisiin. (Holiday 2018, 19)

Asiakaskaroituksesta seuraa myös kohderyhmän kartoitus. Olemme kiinnostuneet muoti- ja urheilumarkkinoinnista. Joten meidän tulisi tavoittaa juuri nämä asiakkaat. ”They try to go everywhere and end up going nowhere.” (Holiday 2018, 25). Tämän lausahduksen myötä meidänkin on hyvä miettiä tarkemmin ketä haluamme tavoittaa.

Meistä loistava pointti osaksi arkemme on muuttaa meidän päivittäistä ajattelutapaamme. Kirjassa oli loistava esimerkki sanalle toivoa. Tällä hetkellä mekin toivomme, että jonain päivänä työllistymme tällä bisnesidealla. Päinvastoin meidän tulisi röyhkeästi todeta, että vuoden päästä me työllistymme tällä idealla. (Holiday 2018, 34).

 

Growth Hacking

Mitä se tarkoittaa? Growth Hacking = On bisnestrategia, jossa heitätään pois perus markkinoinnin oppikirja ja rakennetaan jotain aivan uutta ja ennen näkemätöntä. Kun onnistumme meidän, bisneksemme tulee kasvamaan ja palvelustamme on tullut haluttu. (Holiday 2018, 108)

Kuten aikaisemmin mainitsin, markkinointi on melko täynnä erialaisia tekijöitä ja osaajia. Millä erotumme joukosta ja mikä on meidän Growth Hacking strategia? Mikä on se meidän erottava tekijä? Jokainen markkinointitoimisto listaa: Olemme edelläkävijöitä. Niin ne kaikki muutkin, mikä on se juttu, mikä on Kuura Media? Mitä meidän tulisi luoda Kuura Medialle? Siinä vasta suuria kysymyksiä, joita ratkaista ensiviikon palaverissa. Nyt lähdemme rakentamaan omaa Growth Hackering strategiaa Kuura Medialle.

 

 

Kuura Media brändi

Kuura Median brändin rakentamiselle vaalittiin paljon aikaa, sillä meille oli tärkeää luoda brändi, joka sopii meihin, meidän kohderyhmällemme, sekä tärkeimpänä tietysti persoonallisuus ja erottautuvuus. Brändi ei ole yrityksille enää yksi hailea, vaan sen täytyy kertoa tarinaa, kulkea arvojen mukaisesti ja tietysti olla vetovoimainen. Brändin tarkoitus on vaikuttaa, luoda luottamusta ja vedota tunteisiin (Ruokolainen 2020, 14-16).

Kuura Median yksi lähtöaskelista kohti brändiä oli kilpailuanalyysi. Koimme sen vaikuttavan vahvasti meidän suuntaamme, sillä markkinointiala on todella kilpailtua. Meille oli tärkeää erottautua joukosta ja saada brändimme jokainen osa meidän ja kohderyhmämme näköisiksi, tämän vuoksi vaiheisiin käytettiin aikaa, eikä kiirehditty. Asiakkaan kokemukseen brändistä itse yritys ei määräänsä enempää voi vaikuttaa, mutta yritys voi tietoisesti kehittää brändiä haluamaansa suuntaan (Ruokolainen 2020, 18-19).

Brändin rakennuksessa Kuura Median seuraava askel oli, että mitä me haluamme viestiä asiakkaillemme ja mikä tulee ohjaamaan meidän yritystämme eli visio, missio ja arvot.

 

”Visio on yrityksen tavoite. Visio on määränpää, jota kohden kuljetaan. Ilman tavoitteita ei ole suuntaa. Ilman suuntaa yritys on hukassa” -Pekka Ruokolainen (2020)

 

Niin, visio on tavoite, joka kertoo määränpään ja suunnan. Meillä oli omissa päissämme heti alkuun tavoitteet, mitä me haluamme Kuura Medialta, jopa pitkällä tähtäimellä. Lähdimme vision kanssa liikenteeseen niin, että meidän jokaisen pään sisäiset visiot kasataan yhteen Kuura Median visioon. Meille vision luomisessa oli ensisijaista, että jokainen meistä pystyy seisomaan vision takana ja asiakkaamme pystyvät ymmärtämään meidän päämäärämme. Vision täytyy olla asiakkaiden mielissä saavutettava asema, mutta samalla kunnianhimoinen ja näin me loimme meille meidän näköisemme kunnianhimoisen vision (Ruokolainen 2020, 74).

 

”Yrityksen missio: Mitä yritys loppujen lopuksi tekee?” -Pekka Ruokolainen (2020)

 

Mission rakentamisessa on hyvä miettiä kysymyksiä: Mitä ominaisuuksia yrityksellä on? Mitä hyötyä se asiakkaalle tuottaa ja minkä ongelman se ratkaisee? Mikä merkitys hyödyillä on asiakkaalle? Mitä lisäarvoa yritys asiakkaalle tuottaa? Nämä kysymykset vastaavat yrityksen tehtävään, eli missio ideaan. (Ruokolainen 2020, 78)

Meille oli selkeät vastaukset kysymyksiin, kun lähdimme luomaan Kuura Median missiota. Ennen vision ja mission kasaamista yhteen, mietimme sanoja, jotka kuvaavat meidän mielestämme Kuura Mediaa ja meidän toimintatapojamme. Näiden sanojen pohjalta meidän oli helppo yhdistää kuvaavat sanat ja Kuura Median idea yhteen ja tästä syntyi meille missio. Missiomme kertoo tarkasti, mitä teemme ja miten me sen teemme. Se korostaa myös meidän toimintamme ja asiakkaidemme yhtäläisyyden tärkeyttä.

 

”Yrityksen toimintaa ohjaavat arvot. Ne ovat eräänlaisia ihanteita ja periaatteita, joihin koko työyhteisö sitoutuu. Ne luovat yhteisen arvopohjan, jonka päälle toiminta ja yrityskulttuuri rakentuvat.” Pekka Ruokolainen (2020)

 

Arvoista puhutaan Proakatemian yhteisössä, mutta myös tiimien työkulttuureissa varmasti paljon. Myös Kuura Media halusi arvot, johon meidän jokapäiväinen toimintamme pystyy nojautumaan. Projektimme alusta alkaen meidän äänessämme kuului tiettyjä sanoja toimintaamme liittyen

toistuvasti. Arvoja pohtiessa me palasimme aina vain näihin samoihin sanoihin uudestaan ja uudestaan. Mietimme kivoja ja hyviä sanoja, jotka kuvaavat meitä, mutta arvojen täytyy olla toimintaa ohjaavia ja todellisia, eikä vain listattuja sanoja (Ruokolainen 2020, 84). Sittenhän me hoksasimmekin, että meillähän oli ollut Kuura Median arvot koko ajan käsillä jo alusta alkaen.

Brändi kokonaisuudessa rakennettiin täysin edellä mainittujen asioiden ympärille ja se tulee näkymään Kuura Median jokaisessa kanavassa väreistä viestintään saakka. Brändi on mielikuva pään sisällä jokaiselle kuulijalle ja kokijalle, se on lupaus ja se on rahan arvoista pääomaa (Raussi 2019). Kuura Median brändi on siksi rakennettu hartaudella, että voimme olla yritysten ykkösvalinta ja luottamuksen arvoinen. Brändi rakennettiin miettien syvemmälle, ei pelkästään ajatellen kivoja tapoja markkinoida tai kivoja värejä.

 

”Brändi on kokemusten summa. Aina brändin ollessa jollakin tavalla kosketuksissa ihmisten kanssa mielikuva siitä vahvistuu, heikkenee tai muuttuu. Brändäys on siis hyvin paljon muutakin kuin pelkkä visuaalinen ilme tai markkinointitoimenpiteet.” – Henriikka Raussi (2019)

 

Kuura Media Markkina-analyysi

Markkina-analyysia aloimme tekemään lukemalla Leila Lotin Tehokas markkina-analyysi kirjan. Kirja antoi meille selkeät askeleet markkina-analyysin kokoamiseen. Lotin mukaan “(Markkina-analyysin) tarkoituksena on hankkia tietoa parempien päätöksien tekoon, edistää toimintaa ja parantaa omalta osaltaan kannattavuutta, parantaa tuotteita, tehostaa asiakastyötä … ja kasvattaa lopulta kaikkien asianomaisten osaamista” (Lotti 2001, 106). Markkina-analyysejä voidaan tehdä monesta eri näkökulmasta ja niillä voi olla monenlaisia eri tavoitteita. Me lähdimme tekemään markkina-analyysia kilpailijoiden kartoitus näkökulmasta.

Markkina-analyysin vaiheet ovat lyhyesti tavoitteiden määrittely, tiedon keruu, mittarien määrittäminen, otoksen tarkastelu, sekä datan esittäminen ja kokoaminen raportiksi. Tässä kohtaa esseetä tulemme käymään nämä kaikki vaiheet läpi Kuura Median näkökulmasta, sekä kertomaan mitä päätelmiä me teimme. (Lotti 2001)

 

Tavoitteiden määritteleminen

Jotta relevanttia tietoa olisi helpompi lähteä keräämään tulee aluksi määritellä keskeisiä osia. Kuura Medialle olennaisia näistä ovat tavoitteiden määritteleminen, tiedon tarve, olemassa olevat tiedot ja toteutuksen toimintasuunnitelma. (Lotti 2001, 107)

Tavoitteiden määrittely vaiheessa tulee miettiä mitä tietoa, mitä varten ja kenelle. Me halusimme rajata tutkimuksen tarkoitukseksi kilpailija-analyysin tuottamisen ja tähän tulemme tarvitsemaan tietoa kilpailijoistamme, heidän määrästänsä, kokoluokasta, asukkaiden määrästä, hinnoittelusta ja sijainnista. (Lotti 2001, 107)

Tarpeemme tälle tiedolle on jokseenkin jatkuvaa, koska kilpailijoiden keskuudessa tapahtuneista muutoksista meidän pitää olla koko ajan hereillä, jotta voimme muokata liiketoimintojamme paremmin markkinoiden tarpeita vastaaviksi. Esimerkiksi, jos jokin isokilpailijamme poistuu Tampereen tai Pirkanmaan alueelta, avaa se isomman mahdollisuuden meille saada heidän asiakkaansa, jotka arvostavat paikallista toimijaa. Kuitenkin suurin tarpeemme on kertaluontoiselle tutkimukselle, jotta tiedämme minkälainen kilpailija kenttä meitä odottaa ja osaamme suhteuttaa omat heikkoudet ja vahvuutemme heihin nähden. (Lotti 2001, 107)

Tiedon tarpeen kartoittamisessa täytyy myös miettiä tiedon tarkkuutta. Tähän täytyy miettiä, onko tutkimus kartoittava, kuvaileva vai selittävä. Kilpailijamarkkina-analyysimme pohjaavana ajatuksena on luoda meille laaja kuva kilpailija kentästämme, joten tutkimusotteemme on kartoittava. Lotin mukaan kartoittava tutkimus on vapaamuotoisempi ja pohjautuu olemassa olevaan tietoon tilastoista, internetistä ja toimialajärjestöistä. Tätä voidaan myös kutsua nimellä desk reasearch joka on esitutkimus luontoinen, eikä sitä olekaan tarkoitus toistaa. (Lotti 2001, 108)

Olemassa olevaa tietoa meillä ei vielä ollut, sillä olemme vasta aloittamassa liiketoimintaamme. Emme ole aikaisemmin tällaista kilpailija-analyysia suorittaneet ja ainoa tieto mitä meillä aikaisemmin oli hiljaista ja mututuntumatietoa. Tällainen tieto ei ole hyvää tietoa sillä se ei välttämättä ole validia, joten emme sitä tutkimuksessa käyttäneet. (Lotti 2001, 107)

 

Tiedonkeruu

Markkina-analyysin pohjana on vahvasti tiedon kerääminen, tulkitseminen ja lopussa kaiken muun pohjalta johtopäätösten tekeminen. Se syntyy siis tietoa yhdistämällä. Koska tietoa on rajattomasti maailmassa, on sitä hyvä rajata koskemaan ensisijaisesti yrityksen markkinoita, toimintaympäristöä, asiakkaita ja sidosryhmiä. Alla on kirjasta löytyvä kaavio missä tietoa on jaoteltu toimintaympäristö, markkinat, asiakkaat ja brändit kategorioihin. (Lotti 2001, 27)

(Lotti 2001, 27)

Desk researchin eli työpöytätutkimuksen lähteinä voidaan käyttää seuraavia: verkkosivustot ja julkiset asiakirjat, sosiaalinen media, alan raportit ja tutkimukset, verkkohaut ja tietokannat, sijoittajasuhteet ja rahoitustiedot ja asiakasarvioinnit ja arvostelut. (ChatGTP)

Aloitimme tiedon keruumme tutkimalla kilpailijoidemme verkkosivuja, sekä sosiaalisia medioita. Pyrimme poimimaan sieltä kaiken saatava tiedon esimerkiksi heidän palvelutarjonnastansa, hinnoittelusta, asiakassegmenteistä, isoista asiakkaista ja tuotteistamisestaan. Nämä tiedot kokosimme yhdelle OneNote dokumentille kirjaten huomiomme. Kilpailija-analyysista oli paljon hyötyä meille, sillä pystyimme miettimään omaa hinnoitteluamme ja brändiä. Kuinka me erotumme kilpailijoista.

 

Mittarit

Jotta tutkimuksella voidaan mitata mitään, täytyy asettaa mittarit. Mittarien määrittelyn pohjana toimivat tiedonkeruun- ja tutkimusvaiheen kysymykset. Mittareita miettiessä on hyvä pitää mielessä seuraavat Lotin pointit: Mistä kaikista kysymyksistä mittari koostuu, koska mittarin pitäisi mitata vain yhtä asiaa kerrallaan, mittaavatko aiotut kysymykset samaa vai eri asiaa, onko mitattava asia tarpeellista pilkkoa osiin ja luoda kullekin omat mittarinsa ja viimeisenä millä tavoin mittareita aiotaan analysoida. (Lotti 2001, 144)

Koska toteutamme desk researchin eli työpöytätutkimuksen valikoimme olennaisiksi mittareiksi markkinaosuuden, taloudelliset tunnusluvut, palveluvalikoiman, hintastrategian, brändimaineen ja tunnettavuuden, innovatiivisuuden, markkinointikanavat, sekä asiakaskunnan ja kohderyhmän.

Näillä mittareilla pystymme tuottamaan monenlaisia eri analyyseja, joihin tulemme pureutumaan seuraavaksi.

Mittari mitä emme vielä käyttäneet, mutta millä voisimme laajentaa tutkimustamme, on kilpailijoiden asiakkaiden analysointi kirjassa mainitun palvelunkäytön näkökulmasta. Kirjan mukaan tällaisen kohdalla tärkein tieto on käytön määrä erityisesti suurkäyttäjien kohdalla. Tässä voidaan miettiä, onko tuotteelle käyttöä erityisesti tiettynä ajankohtana ja miten tämä jakautuu pienien-, keskikokoisten-, suurien- ja ei-vielä-käyttäjien kohdalla. Tässä voidaan myös analysoida tuotteen äskettäin ostaneita, ostoa harkitsevia ja oston lopettaneita. Uskon, että tämä antaisi meille arvokasta tietoa kilpailijoiden kautta palvelumme kysynnän mahdollisista volyymi vaihteluista, sekä voisi auttaa meitä löytämään enemmän kilpailijoidemme kipupisteitä ja myyntivaltteja meille. (Lotti 2001, 176)

 

Datan kokoaminen ja analysointi

Dataa voidaan esittää monenlaisella visuaalisella tavalla mikä jäsentelee sen helposti ymmärrettävämpään muotoon. Ennen kuitenkin, kun dataa päästään hyödyntämään ja mallintamaan diagrammeilla ja kaavioilla täytyy se taulukoida ja ennen tätä täytyy päättää millaisessa muodossa dataa halutaan esitellä. (Lotti 2001, 178)

Kirjassa esitellyistä analyysityökaluista oikein mikään ei suoraan vastannut meidän tarpeisiimme, joten tutkimme internetistä vaihtoehtoja, jotka paremmin auttaisivat meitä pääsemään haluttuihin johtopäätöksiin.

Voimme käyttää Porterin viiden voiman analyysia, joka voisi auttaa ymmärtämään meidän asemaamme suhteessa kilpailijoihin ja toimialan dynamiikkaan. Analyysissa tarkastellaan viittä voimaa: kilpailijoiden uhka, uusien tulokkaiden uhka, korvaavien tuotteiden uhka, toimittajien neuvotteluvoima ja ostajien neuvotteluvoima. (ChatGTP)

Toinen analyysityökalu, jota voimme käyttää on Positioning Maps eli asemakartta. Se on graafinen esitys, joka auttaa visualisoimaan meidän ja kilpailijoiden asemaa markkinoilla suhteessa eri ulottuvuuksiin, kuten hinta-laatusuhteeseen tai palvelupakettiemme sisällön ja laajuuden suhteen. Tämä auttaa havainnollistamaan, missä kohdin markkinoita yritys sijoittuu suhteessa kilpailijoihin. (ChatGTP)

Kolmas asemaamme kilpailijoihin vertaava työkalu on Spider Charts. Se on monisakarainen kaavio, joissa jokainen sakara edustaa tiettyä mittaria tai ominaisuutta. Niitä voidaan käyttää vertaamaan yrityksen ja kilpailijoiden suorituskykyä eri alueilla, kuten palveluvalikoima, hinnoittelu, asiakastyytyväisyys jne. Meidän tapauksessamme voimme käyttää tätä määrittelemällä mittareiksi

niin meidän kun kilpailijoidenkin heikkouksia ja vahvuuksia. Tämä antaa meille selkeämpää kuvaa siitä mitkä ovat meidän kilpailuetumme. Näitä voimme nostaa kärjiksi markkinoinnissamme. Me emme ole ehkä ole toimineet alalla niin kauan, kun muut toimijat, mutta voimme kompensoida tätä innovatiivisuudellamme. (ChatGTP)

Viimeisenä analyysityökaluna, jota päätimme käyttää, on SWOT-analyysi. Se on monessa käytettävä ja monelle tuttu työkalu, mutta auttaa helposti tunnistamaan yrityksen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat suhteessa kilpailijoihin. SWOT-analyysi voidaan esittää nelikenttäkaaviona, jossa yrityksen vahvuudet ja heikkoudet sekä mahdollisuudet ja uhat verrataan kilpailijoihin. (ChatGTP)

Tässä seuraavaksi esimerkki Kuura Median SWOT-analyysista.

Tulemme hyödyntämään kaikkia edellä mainittuja analyysityökaluja kattavan kokonaiskuvan luomiseksi kilpailijoistamme.

 

Tulosten raportointi ja markkina-analyysin kokoaminen

Markkina-analyysin lopuksi kaiken aikaisemman perusteella kootaan yhteen kirjallinen yhteenveto, johon sisällytetään myös havainnollistavat taulukot ja kuvat. Lotin mukaan tekstisisällön on tässä hyvä olla taka-alla ja sitoa asioita toisiinsa. Kaavioita ei tarvitse välttämättä lähteä täysin selittämään auki, sillä hyvästä kaaviosta kaikki saatava informaatio tulisi olla helposti tulkittavissa. Raportin tulisi kuitenkin olla kattava ja siitä tulisi ilmetä mittauksen tavoitteet, mitä tutkittiin, tulokset pääkohdittain aiheen mukaisina kokonaisuuksina, asioiden keskinäiset suhteet ja mitkä mahdolliset tekijät vaikuttavat mihinkin tuloksiin. (Lotti 2001, 195)

Tehokas markkina-analyysi kirjana oli todella tehokas melkein kuin pikakurssi yleisestikin tutkimuksen tekemiseen ja mittaukseen sellaisille, jotka eivät ole ikinä tieteellisesti sitä tehneet. Opimme, kuinka perusteellisesti markkina-analyysi tehdään ja kuinka siihen voi hakea erilaisia kulmia. Tällä kertaa käytimme sitä vain kilpailija-analyysin tekoon, mutta jatkossa tulemme varmasti tekemään tällä samalla tekniikalla asiakasanalyysin, sekä tulevaisuudessa asiakastyytyväisyysanalyysin.

 

 

Meidän fiiliksemme nyt

Tulevaisuuden näkymämme ovat innostavat ja täynnä mahdollisuuksia. Tavoitteenamme on rakentaa vielä enemmän luottamusta herättävä ammattimainen brändi ja tulla tunnetuksi alalla. Meillä on energinen tiimi, joka on täynnä luovuutta, jatkuvan oppimisen asennetta ja asiantuntemusta. Uskomme todella siihen, että voimme tarjota asiakkaillemme ainutlaatuisia ja tehokkaita markkinointiratkaisuja, jotka lisäävät heidät näkyvyyttään ja myyntiä.

Fiiliksemme lähitulevaisuudesta ovat odottavaiset, sillä tähän mennessä olemme vasta päässeet tekemään perustamistyötä, emmekä tiiminä vielä yhtäkään maksavaa asiakas työtä. Odotamme innolla tositoimiin pääsemistä. Esimakua tähän saimme jo Mind Me-hankkeen kautta tehdystä työnantajabrändin uudistuksesta yhdelle tamperelaiselle yritykselle. Siinä emme kuitenkaan päässeet koko prosessia toteuttamaan asiakashankinnasta alkuneuvotteluihin, vaikka työstämään asiakas casea ja esittelemään tehdyn työn pääsimmekin tekemään.

Tällä hetkellä työpöydällämme on valmistelujen myynti- ja markkinointistrategioiden toimeksi paneminen. Brändimme olemme hioneet paperilla valmiiksi ja enää puuttuu sen julkistaminen ja ihmisten tietoisuuteen tuominen. Tämän toteutumiseksi olemme suunnitelleet markkinointisuunnitelmassamme uusiasiakas hankinta kampanjan, jonka tulemme aloittamaan heti Kuura Median virallisen julkistuksen jälkeen.

Tällä hetkellä meille ei ole vielä ajankohtaista erikoistua asiakkaisamme mihinkään tiettyihin toimialoihin, mutta tulevaisuuden suunnitelmissamme on keskittyä erityisesti urheilu- ja muotialaan. Näihin kahteen toimialaan olemme päätyneet omien osaamistaustojemme perusteella. Koemme sen tuovan hyvää vastakkain asettelua, koska urheilumarkkinointi mielletään usein särmäksi ja kovaksi, kun taas muotimarkkinointi mielletään pehmeäksi ja luovaksi. Uskomme tämän luovan brändistämme mielenkiintoisen ja moninaisen.

Tulevaisuuden tavoitteisiimme kuuluu myös mahdollisuus työllistää muita. Lopullinen tavoitteemme on työllistää työntekijät palkkalistoille, mutta tällä hetkellä se ei ole meille vielä kannattavaa. Näinpä olemmekin päättä aloittaa työllistämään muita freelancer sopimuksien kautta. Tänä keväänä olemme päässeet jo yhden tällaisen luomaan. Odotamme innolla mitä mahdollisuuksia tämä voi markkinointitoimistolle tuoda ja mahdollisia uusia liiketoiminnan muotoja.

Tavoitteenamme on ahkeran myyntityön ja onnistuneen markkinoinnin kautta saada Kuura Medialle pitkän sopimuksen jatkuvia asiakkaita useita ensi syksyyn mennessä. Näillä toivomme pystyvämme elättämään itsemme mahdollisesti jo kesänaikana ja mahdollistavan toimintamme skaalaamista.

 

Mihin taviimme apua?

Kuura Medialla on selkeät ja isot tavoitteet, johon tietysti kuuluu liiketoiminnan kasvu ja meidän osaamisemme laajentaminen. Tulevaisuudessa toivon mukaan olemme osakeyhtiö, joka osaa sisällöntuotannon lisäksi luoda alusta alkaen brändin isolla ammattitaidolla, johon tietysti kuuluu myös graafinen puoli, joka tällä hetkellä on vielä meillä pienemmässä osaamisessa. Lisäksi pienissä haaveissamme on ollut PR-toiminta eli tiedostus- ja suhdetoiminta. Haluamme olla markkinoinnin osaajia koko sen laajuudessa.

Tämä vaatii meiltä paljon opiskelua, kuten graafisten kurssien käymistä ja käytännön tason harjoittelua. Tämä vaatii myös isossa mittakaavassa räjähdysmäistä kasvua, eli aktiivista myyntiä ja markkinointia. Haluamme kasvattaa portfoliotamme isosti ja jossain kohden rajoittaa asiakkaitamme suoraan kohderyhmiimme.

Alkuun etenemme käymällä nyt, kun opiskelemme mahdollisimman paljon markkinoinnin kursseja. Näitä aiomme käydä laajasti, jotta voimme olla parhaita jokaisessa pienessäkin alueessa, jota markkinointiin tulee. Aiomme aloittaa Kuura Median markkinoinnin ja myynnin suurella teholla, jotta saamme meidät yritysten tietoisuuteen ja pienetkin asiakkaat kasvattavat meidän portfoliotamme. Tulemme tarvitsemaan tähän tiimin, sekä Proakatemian tukea, etenkin tiedonkeruun kannalta. Mistä tulemme löytämään parhaat opinnot tai kuinka voimme hyödyntää tiimimme tai Proakatemian verkostoja?

 

Mistä saimme apua meidän ideallemme?

Mistä saimme apua? Noh, tämähän on Proakatemian ja Hurmoksen yksi hienouksia, eli saimme/saamme apua, kun vain avaamme suumme. Hurmoksen tuki verkostojen ja ihan brändinkin suhteen on korvaamatonta. Muun muassa painiessamme Kuura Median nimen kanssa, tukeuduimme Hurmoksen mielipiteeseen. Lisäksi perustaessa monet monet ovat tulleet nykäisemään hihasta Proakatemialla, että ”Hei osaan tehdä tätä ja tätä, autan mielelläni!”

Tämä tuki on korvaamatonta ja ehdottomasti otamme avun vastaan ja aiomme hyödyntää sitä jatkossakin. Hurmoksella projektien kannattavuuden ja ulkopuolisen mielipiteen antaa taloustiimin päällikkö ja Bisnes Leader. Heiltä saimme isot avut asioihin, joita emme meidän putkinäöllämme olleet osanneet ottaa edes huomioon. Tämä apu on korvaamatonta, sillä Kuura Mediaa on kehitetty hitaasti ja varmasti, mutta tämä on välillä saanut meidät sokaistumaan tiettyyn linjaan ja tiettyihin ajatuksiin.

 

Kiitos

Kuura Median brändin rakentaminen on ollut pitkä ja perusteellinen prosessi, joka on ollut täynnä oppimista ja oivalluksia. Sitoutumisemme ja yhteistyö ovat olleet avaintekijöitä prosessissamme ja yhdessä olemme päässeet luomaan vahvan pohjan ja mahdollisuudet tulevalle menestykselle. Tämän esseen kirjoittaminen on auttanut meitä tuomaan yhteen kaiken mitä olemme markkinointitoimiston perustamisvaiheessa tehneet. Olemme myös esseen kirjoitusprosessissa päässeet syventämään oppimaamme, minkä kautta pääsemme ammentamaan niitä jatkossa projektimme kehittämiseen.

Olemme oppineet paljon brändäyksestä, tuotteistamisesta, sekä perusteellisen markkina-analyysin teosta. Näitä oppeja pääsemme käyttämään varmasti tulevissa projekteissamme. Tämä essee toimii myös hyvänä pohjana tuleville projekteillemme antaen suunnan, kuinka projektin kanssa kannatta lähteä etenemään.

Tulevaisuudessa odotamme innolla uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Aiomme jatkaa panostamista markkinoinnin ja myynnin tehostamiseen sekä asiakassuhteiden rakentamiseen. Haluamme laajentaa toimintaamme ja erikoistua tiettyihin toimialoihin, jotka resonoivat vahvasti arvojemme kanssa. Meidän on tärkeää jatkaa aktiivista oppimista ja kehittymistä, sekä hyödyntää Proakatemian ja Hurmoksen tarjoamaa tukea ja asiantuntemusta.

 

 

Lähteet:

 

ChatGTP. 2024. Tekstistä tuotettu 2% ChatCTP:tä apuna käyttäen. Kohdat on merkattu selkeästi tekstiin. https://chat.openai.com

 

Holiday. R. 2018. Growth Hacker Marketing. Penguin Random House LLC.

 

Lotti, L. 2001. Tehokas markkina-analyysi. WSOY.

 

Raussi, H. 2019. Mikä on brändi ja miksi se on tärkeä liiketoiminnalle. Hyplus. Verkkosivu. Viitattu 26.2.2024. https://hyplus.helsinki.fi/mika-on-brandi-ja-miksi-se-on-tarkea-liiketoiminnalle/

 

Ruokolainen, P. 2020. Brändikäsikirja. Näin teet yritysbrändistä vetovoimaisen. Helsingin seudun kauppakamari.

Kommentoi