Kuinka Roiman liikevaihto ampaisee pilviin?

Voisin kertoa tässä useita erilaisia tapoja tienata rahaa osuuskunnalle. Voisin myös luetella asioita, jotka ovat yksin minun toteutettavissani ja niin sanotusti ”katsoa peiliin” eli ottaa yksilön vastuun. Mutta niin kuin konditionaali antaa ennustaa, en aio tehdä näin. ”Miksi?”, he kysyvät suut ymmyrkäisinä kuin Ö:t aapisen laidassa. Minähän kerron, nyt lähtee.

Pilkotaanpa liikevaihdon kasvattaminen hieman pienempiin osiin.

1. Jotta saadaan muutosta liikevaihtoon, täytyy tehdä muutosta toimintaan
2. Jotta voidaan pysyvästi muuttaa toimintaa, täytyy luoda uusia rutiineja
3. Jotta voidaan luoda rutiineja, täytyy olla motivaatio
4. Jotta olisi motivaatio, täytyy tuntea työn merkitys
5. Jotta tuntisi merkityksen, täytyy nähdä kehitys
6. Jos lähdemme prosessiin, jossa kehitys numeroina näkyy myöhemmin, kuin mihin motivaatio kantaa, tarvitaan muunlaisia todisteita kehityksestä, eli kannustavaa palautetta
7. Ja nyt sitten käsi ylös, kuinka moni teistä on etevämpi kannustamaan itseään, kuin muita?

Minä en nostanut äsken kättäni. Minä tiedän sen, että jotta voimme pitkäjänteisesti pyrkiä kohti tavoitteitamme, tarvitsemme toisiamme ja ennen kaikkea tarvitsemme yhteisen tavoitteet, jossa kaikki tuntevat oman merkityksensä. Siksi haluan kirjoittaa siitä, miten voimme yhdistää voimamme ja kuinka hyödynnämme vipuvartta nimeltä tiimi. Tämähän ei tietenkään ole näin yksinkertaista, että nytpä yhdistetään tiimi ja kappas kun rahaa alkoi tulvia ovista ja ikkunoista. Eli lähdetäänpä tässäkin tapauksessa liikkeelle siitä, että pilkotaan tiimi pienempiin osiin. Meidän tiimiyrityksen sisältä löytyy seuraavanlaisia yksiköitä:

1. taloustiimi
2. markkinointitiimi
3. oppimistiimi
4. projektitiimit
5. tiimijohtajat

Jokainen näistä pienryhmistä on laatinut esimotorolan, jonka avulla voimme seurata ryhmän edistymistä heidän laatimiensa tavoitteiden mukaisesti ja antaa ajankohtaisesti palautetta heidän kehityksestään. Nyt olisi kuitenkin aika katsoa näiden pienryhmien laatimia tavoitteita ja toimintasuunnitelmia yhtenä kokonaisuutena, joka vie tiimiä eteenpäin. Jokainen pienryhmä on tehnyt hienoa työtä ja vauhdittaa osaltaan Roiman kehitystä. Tiimin palasten toimintaa ja tavoitteita yhdistämällä saamme toimintaan yhtenäisyyttä, jota liikevaihdon kasvattaminen nyt vaatii.

Käsittelimme viime johtoryhmän tapaamisessa pienryhmien toimintaa niin saavutettujen, kuin vielä edessäpäin olevien tavoitteidenkin osalta. Uskon, että juuri tämänkaltainen toiminta tukee meitä pitämään tavoitteet kirkkaana ja toiminnan keskittyneenä olennaiseen. Kuinka jokainen yksikkö voi osaltaan vaikuttaa koko yrityksen liiketoiminnan kasvattamiseen? Kuinka voimme toiminnallamme tukea jokaisen projektin mahdollisuutta onnistua? Avaan seuraavaksi ajatuksiani siitä, kuinka haluaisin Team Leaderinä lähteä kehittämään pienryhmien toimintaa yhdessä heidän kanssaan.

Pienryhmien tavoitteiden yhtenäistäminen

Tarkastellaan ensimmäiseksi taloustiimin roolia liikevaihdon kasvattamisessa. Mielestäni taloustiimin tulisi tuoda Roiman taloustilannetta näkyväksi, konkreettisesti ja toistuvasti. Jos ihan päivä- ja viikkotasolla näytämme visuaalisesti tiimiläisille, mitä rahaliikenteessämme tapahtuu, on väistämätöntä, että tiimiläiset muistavat unissaankin, kuinka lähellä olemme tavoitteitamme. Tämä taas kulkee täysin käsi kädessä sen kanssa, kuinka valmiita olemme puristamaan itsestämme extraa, kun näemme, minkä verran vääntöä se enää vaatii, että pääsemme tavoitteisiimme.

Tässä esimerkki väitteeni tueksi:

Kuvittele, että sinulla on tiukka myyntirutistus takana, olet tehnyt parhaasi ja tiedät, että tuloksena on tosi kovat myynnit. Olet antanut itsestäsi kaiken, sen 100 %, ja olet täysin valmis vaihtamaan vapaalle, mutta tarkistat vielä lopulliset myyntilukemat, joka on huimat 149 990 €. Sairaan hieno juttu! MUTTA, et ole päässyt tavoitteeseesi. Mieti, miten motivaatioosi jatkaa myyntejä vielä tälle päivälle vaikuttaisi se, että tavoitteesi on:

1. 160 000 €, jolloin matkaa tavoitteeseen on 10 010 €
2. 150 000 €, jolloin matkaa tavoitteeseen on 10 €

Väitän kirkkain silmin, että jos tavoitteeseen pääseminen on kiinni vain 10 eurosta, niin harva lähtee hyvillä mielin after workille, ennen kuin on myynyt sillä kympillä, vaikka kokouspullat pakastimesta. Vaikka olisit antanut jo sen 100%, niin jostain löytyy vielä se 1%, jos se varmistaa sen, että pääset sen avulla maaliin.

Tämä toimii myös toisin päin. Jos näet, että tavoitteeseen on yli kymppitonni, niin tuskin vastustat huurteisen kutsua ja jäät tykittämään vielä myyntiä tietäen, ettei tavoitteeseen tänä päivänä päästä. Sen vuoksi on motivaation ylläpitämisen kannalta tärkeää, että harjoittelemme asettamaan haastavia, mutta realistisia tavoitteita. Näiden tavoitteiden asettamiseen meillä on apuna juuri taloustiimi, joka seuraa Roiman liikevaihtoennustetta ajantasaisesti. Olennaista on myös se, kuinka näiden välitavoitteiden saavuttamisesta palkitaan ja millaista huomiota extraponnistelut saavat muulta tiimiltä.

Näin ollen ehdotan, että taloustiimin tulisi (jatkossakin):

• tuoda Roiman rahaliikennettä konkreettisesti näkyville jatkuvasti, varmistaen, että jokainen tiimiläinen tietää missä vaiheessa olemme matkalla tavoitteeseen
• laatia tiimille realistiset välitavoitteet hyödyntäen projektien liikevaihtoennusteita ja muuta infoa
• suunnitella ja ehdottaa tiimille sopivia tavoitepalkintoja ja kannustimia, sekä kulttuuria kehityksen noteeraamiseen

Syventykäämme seuraavaksi markkinointitiimin edesottamuksiin. Markkinointitiimin tulisi mielestäni keskittyä tekemään Roimaa näkyväksi mahdollisille yhteistyökumppaneille ja asiakkaille. Markkinoinnin tarkoituksena on tehdä meidän palvelujemme ostamisesta mahdollisimman helppoa. Tähän pyrittäessä markkinointitiimi on koostanut Roimalle osaamisportfolion, jossa avataan yrityksemme tarjoamaa ammattitaitoa ja palveluita. Meidän omassa pöytälaatikossa tämä portfolio ei kuitenkaan tuota yritykselle kasvua, vaan se täytyy saada päivänvaloon. Roima voi kasvattaa näkyvyyttään ja ohjata asiakkaita ostopolulle mm. verkkosivujen, sosiaalisen median tai kasvokkain tapahtuvan verkostoitumisen kautta. Nämä ovat siis sellaisia kanavia, joiden toimivuuteen markkinointitiimin tulisi panostaa.

Käytännössä ehdotan siis sellaista, että:

• markkinointitiimi suunnittelee some-postauskalenterin tukemaan käynnissä olevien projektien ja palveluiden markkinointia sekä Roiman brändimielikuvaa
• markkinointitiimi päivittää aktiivisesti Roiman portfoliota, niin, että jokaisella yritysvierailulla tai muulla kohtaamisella meidän on mahdollista vaivattomasti, vaikka QR-koodia vilauttamalla ohjata potentiaalinen asiakas tutustumaan osaamiseemme
• markkinointitiimi harjoittelee tunnistamaan ja hyödyntämään Roimalle potentiaaliset tilaisuudet liikkua verkostoitumisesta yhteistyöhön, esimerkiksi postaamalla yritysvierailuista ja kohtaamisista jakamiseen soveltuvaa materiaalia.

Tästä päästään sujuvasti projektitiimien ja oppimistiimin mahdollisuuksiin Roiman liikevaihdon kasvattamisessa. Kaikki liikevaihtohan kulkee käytännössä projektien tai yksittäisten palvelujen kautta. Jotta liikevaihto ampaisee pilviin, meidän tulee luoda uutta ja tukea olemassa olevaa liiketoimintaa. Olemme keskustelleet tiimissä siitä, kuinka paljon todellisuudessa jää aikaa liiketoiminnan kehittämiselle kun viikkotunneista otetaan pois tiimin yhteiset palaverit, pajat ja esseet. Tämähän kertoo siitä, että edelleen erittelemme opinnot ja yrittämisen toisistaan.

Esseiden osalta olemme ilokseni jo päässeet lähemmäs sitä pistettä, jossa esseet palvelevat meille olennaista teoriaa ja linkittyvät siten käytännön työhömme. Pajojen osalta käytäntöön linkittämisessä on kuitenkin vielä tehostamisen varaa ja uskon, että vastaus siihen löytyy ”projektipajoista”. Jos vaikkapa joka toinen paja keskittyisi puhtaasti projektien kannalta ajankohtaisiin teemoihin, voisimme tuoda teoriaopin suoraan projektien työkaluksi. Projektipajan aiheen ollessa esimerkiksi brändäys, käsittelemme ensin brändäyksen teoriaa, jota sitten sovellamme muutamaan Roiman projektiin niin, että koko tiimi pääsee viemään brändäyksen opit heti käytäntöön.

Tässä on paitsi se hyöty, että edistämme yhdessä projekteja, myös sellainen hyöty, että tiimi tutustuu perin juurin toistensa projekteihin, mikä lisää omistajuuden tunnetta kaikesta liiketoiminnasta yhteisen yrityksemme alla. Uskon, että mitä tiiviimmin pystymme linkittämään oppimisen käytännön yrittäjyyteen, sitä tehokkaammin häivytämme myös niitä asenne-eroja, kuinka yksilöt identifioituvat joko opiskelijaksi tai yrittäjäksi. Vaikka pajojen opit pyritään nytkin viemään käytäntöön, koen, että edelleen erittelemme opinnot liiketoiminnan kehittämisestä, mikä näkyy mm. siinä kuinka laskemme pajoihin käytettävän ajan vähentävän liiketoiminnan kehittämiseen käytössä olevia tunteja. Lopulta on kuitenkin aika vähän oppimisen teemoja, jotka meille on hyödyllisiä ottaa paja-aiheiksi, mutta joita emme voisi viedä käytännön tasolle projekteissamme. Tämän vuoksi laitoin projektipajan aiemmin lainausmerkkeihin, koska loppujen lopuksi ero nykyiseen pajamalliin ei edes ole kovin suuri. Rakenteellista muutosta enemmän tässä muutettaisiin lähestymistapaa siihen, kuinka oppimisen teemat valitaan ja kuinka luodaan rutiini teeman käytäntöön viemiselle.

Siksi ehdotan oppimistiimille seuraavaa:

• Oppimistiimi ja projektitiimit kommunikoivat avoimesti ja ajankohtaisesti projektien tilanteesta ja tavoitteista
• Oppimistiimi hyödyntää pajakokonaisuuksien laatimisessa projektien kannalta olennaisia teemoja
• Uusien palvelujen luomisen kannalta on myös tärkeää, että oppimistiimi huomioi yksilöiden oppimissopimusten teemat ja voimme pajaopinnoilla tukea uutta liiketoimintaa syntymään

Projektitiimeiltä taas toivon, että:

• Projektitiimit kommunikoivat avoimesti ja aktiivisesti toiminnastaan, haasteistaan ja tulevista mahdollisuuksistaan
• Projektitiimit osallistuvat pajakokonaisuuksien luomiseen ja vuorotellen tuovat oman toimintansa pajoihin yhdessä työstettäväksi
• Projektitiimit pyrkivät luomaan kulttuurin, jossa yrityksen sisällä raaputellaan selkänahkoja vuorotellen ja luotetaan siihen, että käytetty aika ja työ tasoittuu ja vie meitä joka tapauksessa kohti yhteistä etua

Mitä minä voin tehdä?

Tällaisten kulttuurillisten muutosten luomiseen uudet rutiinit ovat avainasemassa. Meillä on hyvää näyttöä tiimilähtöisestä ajattelusta ja toiminnasta, mutta nämä kokemukset rajoittuvat harmillisen lyhyisiin projekteihin, kuten myynninharjoittelupäiviin tai Puhdistus Sanomien painamiseen. Pääasiassa kaikki tiimiläiset nauttivat yhdessä tekemisestä ja toistemme auttamisesta, emme vain ole saanet vielä luotua rutiineja sille, kuinka skaalaamme sen koskemaan kaikkea liiketoimintaa Roiman nimissä. Tässä vaiheessa nappaan sen käsipeilin ja alan tuijottaa itseäni syvälle silmiin. Haluan etsiä näitä rutiineja, joilla tuodaan liiketoiminnan aktiivinen kasvattaminen ja tiimin tehokas hyödyntäminen osaksi jokapäiväistä työtämme ja ajatusmaailmaamme. Siitähän rutiineissa on pitkälti kyse, että kun jotain toistetaan riittävän pitkäjänteisesti, se muuttuu normaaliksi toiminnaksi ja ikään kuin automatisoituu käyttäytymisessämme ja ajattelussamme. Esimerkiksi jos tehokas tiimin hyödyntäminen olisi meissä sisäänrakennettu ajatusmalli, kävisimme uuden bisnesmahdollisuuden vastaan tullessa läpi automaattisesti seuraavanlaisia kysymyksiä:

• Mitä tiimini voi oppia tästä? Minkä teeman pajaan projekti sopisi juuri nyt?
• Kuinka Roiman pienryhmät voisivat tukea tätä projektia?
• Kuinka tiimi voi yhdessä viedä tätä projektia eteenpäin?
• Voiko tämä projekti tukea muuta Roiman liiketoimintaa?

Olen nyt toista kautta Roiman Team Leaderinä ja minulla alkaa olla jo jonkin sortin hajua siitä, kuinka tiimimme toimii ja kehittyy. Seuraan tiimin kehitystä silmin nähden luottavaisempana ja levollisempana kuin viime kaudella, koska olen ehtinyt jo totutella prosessiin ja nähdä, että vaikka reitti olisi eri kuin mitä ehdotan, lopputulema voi siitä huolimatta olla about sama. Nyt näen kuitenkin tarpeelliseksi tehdä näitä muutamia perustavanlaatuisia muutoksia rutiineihimme, kuten pajakokonaisuuksien laatimiseen ja viikkopalaverikäytäntöön, josta aionkin avata teille ajatuksiani seuraavaksi.

Valtaosa tiimistä toivoo Roiman viikkopalaverikäytäntöön muutoksia. Palaverit ovat pääasiassa matalaenergistä läpikäyntiä napakan kellon napautuksen tahdissa. Toivottavin muutos tähän olisi tiimiläisten energisyyden ja aktiivisuuden lisääntyminen, ja viikkopalaverissa käsiteltävien aiheiden vieminen käytännön tasolle. Pajojen lailla myös viikkopalaverit on tähän mennessä laskettu ikään kuin niiden tuntien alle, jotka ovat pois liiketoiminnan kehittämisestä. Miksi? Henkilökohtainen mielipiteeni on, että viikkopalaveri on tuntunut erinäisten infojen läpilukutilaisuudelta, enkä ole kokenut riittävää vuorovaikutuksellisuutta kiinnostuakseni siitä, mitä näille asioille tapahtuu palaverin jälkeen. Tämähän saattaa olla taas omien korvien välissä ja aina voidaan palata yksilön vastuuseen ja asenteisiin, mutta eihän se estä meitä tekemästä olosuhteita asennoitumiselle miellyttävämmäksi, vaikka petraisimmekin samalla asenteemme kanssa.

Ehdotankin siis, että viikkopalaverien jäykkä ja minuuttisidonnainen runko vaihdetaan hieman kevyempään ja vuorovaikutukselle hedelmällisempään runkoon, joka toivottavasti ruokkii uteliaisuutta ja kannustamisen kulttuuria. Viikkopalaverin vuorovaikutuksellisuutta voitaisiin lisätä sillä, että palaverissa esiin tulleille asioille mietitään tiimitasolla jatkosuunnitelma. Tarvitseeko aihe huomiota, milloin ja ketkä voivat auttaa? Jotkin asiat voidaan viedä suoraan saman päivän projektipajaan. Näin kuuntelevan tiimiläisen mind set muuttuu pelkästä vastaanottavaisesta osallistuvaksi, koska oletusarvo on, että viemme kaikki aiheet loppuun yhdessä. Kun koko tiimi kokee omistajuutta, alamme ymmärtää, että yritys on meidän yhteinen ja haluamme kasvattaa jokaista projektia Roimassa.

Vaatimisen ja kannustamisen kulttuuri

Roimalla menee tiiminä ja yrityksenä pääasiassa hyvin. Se, että asiat menevät hyvin, ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kehitykselle olisi tilaa. Tämän voi ymmärtää kahdella tavalla:

1. Vaativa sävy: Vaikka menee hyvin, täytyy silti tehdä paremmin
2. Kannustava sävy: Voidaan kehua niistä asioista, mitkä menee jo hyvin luottaen siihen, että silti tähdätään tulevissa asioissa vielä korkeammalle

Tämän tyyppinen sävyero on ajankohtainen Roiman johdossa. Olen vaativa, standardini on korkea, mutta Business Leaderimme Marko on vielä vaativampi. Mitä tapahtuu, kun vaatimustasoltaan tiimin kireimmät edustajat laitetaan yhdessä johtamaan tiimiä? Tällä hetkellä uskon, että siinä on riski ampua itseään jalkaan, koska tiimiä ei voida johtaa onnistuneesti asenteella ”my way, or the highway”, vaan meidän on pystyttävä näkemään tiimin tilanne ja toimintakyky kokonaisuutena ja antaa suitsia ja pohkeita sen mukaan, mitä tiimi kykenee vastaanottamaan. Haastaa täytyy ja puskeakin, mutta sama ajatus, kun tavoitteissa yleensä, pätee tässäkin; täytyy olla realistinen mahdollisuus päästä toivottuun tulokseen, jotta se motivoi.

Aion seuraavaksi käyttää falskia lastenkasvatusmetaforaa kuvaamaan ajatuksiani tiimin ja johdon välisestä dynamiikasta. Toimituksen huomio, että tämä on täysin omasta kokemuksestani rakennettu karrikoitu yleistys, eikä anna sijaa yksilöiden asenteille tai muille nyansseille.

Business Leaderimme Marko Nevala on lempeä, mutta ankara faija. Hän pohjimmiltaan haluaa lastensa parasta ja lapsetkin tietävät sen. Lasten tämänhetkinen kehitysvaihe kuitenkin janoaa onnistumisen kokemuksia, jotka kasvattavat heidän itsevarmuuttaan ja kannustavat kokeilemaan uusia asioita. Vaikka faijan tarkoitus on osoittamalla kehittymisen paikat varmistaa lastensa menestyminen, on lopputulos valitettavasti toisenlainen. Viesti tuo vastaanottajan näkökulmasta esille enemmän haasteita, kuin mahdollisuuksia kehittymiselle, mikä lannistaa lapsia edes yrittämästä tai tunnustamasta epäkohtia jatkossa isälleen.

Tässä metaforassa minä näyttelen luonnollisesti äidin roolia. Haluan tukea faijaa hänen kasvatustyössään ja ymmärrän häntä vilpittömästi. Haluan myös osoittaa lapsille, että vanhemmilla on tässä yhtenäinen linja, vaikka samalla otteeni on kuitenkin piirun verran myötätuntoisempi. Lasten mentyä nukkumaan yritänkin ravistella faijasta lapsilähtöisempää otetta seuraavaan päivään. Vanhemmuushan on toki kovin eri konsepti kuin tiimiyrityksen johtaminen, mutta yhtä kaikki, kyse on vuorovaikutuksesta ja siitä, kuinka ihmiset kokevat tulevansa kuulluksi ja kunnioitetuiksi. Myös johtajalle on inhimillistä haluta tulla kuulluksi.

Siispä toivon koko tiimiltä (johto mukaan lukien):

• lasketaan hetkeksi puolustus, siirretään egot syrjään ja aidosti kuunnellaan mitä toinen yrittää kertoa
• ei anneta ilmaisun hämätä meitä, vaan pyritään näkemään sen läpi, mikä aito viesti ilmaisun takana on
• olemme menossa samaan suuntaan, mutta matkan teko vaatii meiltä kaikilta joustamista

Minulla on todella luottavainen olo tiimimme kehittymisen suhteen. Näen paljon orastavaa potentiaalia ja intoa lähteä oikeasti tekemään. Ei yhdessä yössä tule valmista ja siksi on todella tärkeää nähdä se, mitä on alullaan. Me ollaan aivan lähtökuopissa ampaisemassa vauhtiin, mutta jäimme vain hetkeksi arpomaan, että kummalla jalalla lähdetään liikkeelle. Haluan nyt vakuuttaa teille, että kummalla tahansa jalalla me päätämmekin lähteä, niin me joka tapauksessa kohta juostaan.