Tampere
24 Jun, Monday
19° C

Proakatemian esseepankki

Kriittisen ajattelun ja argumentoinnin merkitys



Kirjoittanut: Niina Piirainen - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Päätöksenteko
Taktinen neuvottelu
Konflikti päivässä
Ari Riabacke
Mona Riabacke
Harri Gustafsberg & Sami Sallinen
Kirsi Piha
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Kriittisen ajattelun ja argumentoinnin merkitys

Kirjoittanut Marko Nevala ja Niina Piirainen

 

Johdanto

Opiskelu Proakatemialla on hyvin pitkälti yhteistyötä. Tiimiyritystä pyörittäessä täytyy olla tekemisissä asiakkaiden, valmentajien, muiden tiimiyritysten ja ennen kaikkea oman tiimiyrityksen jäsenten kanssa. Laajamittainen yhteistyö ja kommunikointi voi olla ajoittain hyvinkin raskasta. Toimivan ja hyvähenkisen yhteistyön edistämiseksi, eri toimijoiden välillä on tehtävä töitä ja on hallittava erilaisia kommunikoinnin ja päätöksenteon välineitä. Näistä työkaluista hyvä argumentointi ja oikein käytetty kriittinen ajattelu ovat tärkeimpien joukossa. Ollakseen liiketoiminnaltaan järkevä, tiimiyritykseltä täytyy löytyä kriittistä ajattelua ja hyvää argumentointia. Sujuvan yhteistyön takaamiseksi jäsenten on myös ymmärrettävä näitä ja niiden merkitystä.

Olemme tiimissämme puhuneet paljon ymmärryksen lisäämisestä ja siitä, kuinka se auttaa meitä eteenpäin vievässä dialogissa. Kun ymmärrämme, miksi joku ajattelee tai toimii niin kuin tekee, pystymme myös paremmin löytämään tapoja ymmärtämään hänen käyttäytymistään ja laajentamaan omaa näkemystämme ja ehkä jopa tietämystämme. On yhtä aikaa sekä haaste että hyöty toimia näin isossa tiimissä. Tiimissämme on paljon tietämystä ja useita erilaisia näkemyksiä, mutta niiden kuuluville saaminen on ajoittain työlästä. Tiimimme melko varhainen kehitysvaihe on myös syy sille, ettei argumentoinnin ja kriittisen ajattelun kulttuuri ole vielä lähtenyt kunnolla lentoon. Haluamme vielä miellyttää toisiamme ja pelkäämme tulevamme torjutuiksi tai nolatuiksi jos argumenttimme pystytään kumoamaan, emmekä osaa suhtautua asiaan yhteistä ajatteluprossia vaalien. Tähän suuntaan olemme kuitenkin menossa ja toivottavasti tämä essee onnistuu vauhdittamaan sitä prosessia.

 

Kriittisen ajattelun merkitys tiimiyrityksessä

Kriittinen ajattelu mielletään liian usein pessimisminä ja luovuuden tuhona. Kuitenkin esimerkiksi isoja päätöksiä tehdessä tai tiimiyrityksen suuntaa hakiessa kriittinen ajattelu on avainroolissa. Liiallisissa määrissä kriittinen ajattelu haittaakin luovuutta ja voi johtaa lamaantuneeseen tilaan, missä mikään vaihtoehto ei ole hyvä. Oikeissa mittasuhteissa kriittinen ajattelu kuitenkin pikemminkin tukee luovuutta ohjaamalla sitä oikeaan suuntaan, katkaisee siivet niiltä, ehkä liiankin lennokkailta ajatuksilta ja auttaa esimerkiksi tulevaan varautumisessa. Kriittistä ajattelua pidetään pessimistien ja tapavastustajien leipätyönä. Tätä ajatusmallia olisi syytä muuttaa suopeammaksi, sillä kriittinen ajattelu ei ole sama asia kuin pessimismi, vaan työkalu, jolla punnitaan hyvät ideat huonoista.

Kirsi Pihan kirjassa Konflikti päivässä (2017), verrataan luovuuden näkökulmasta argumentointiin perustuvaa keskustelua, vapaaseen ideointiin, eli 1950-luvulta tähän päivään jaksaneeseen brainstorming -menetelmää, jossa kaikkia esille tulleita ideoita kehitetään niiden toimivuudesta huolimatta. Brainstorming-menetelmän koetaan yhdistävän tiimin jäseniä ja heidän vahvuuksiaan, sekä tekevän ideoinnista sitouttavampaa ja demokraattisempaa. Menetelmää on kuitenkin kritisoitu sen negatiivisesta vaikutuksesta kollektiiviseen luovuuteen. Tämä johtuu mm. siitä, että jos työskentelemme ryhmässä niin, että jokaiseen ideaan tartutaan, me:

  • yritämme vähemmän, koska vastuu jakautuu useammalle ihmiselle
  • koemme sosiaalista painetta ja pelkäämme esittää ideaamme, kun pelkäämme miten muut siihen suhtautuvat
  • sopeudumme ryhmässä vallitsevaan keskivertotasoon, eli mikäli ryhmässä on tasoeroa, niin kehittyneemmän joustavat omassa tasossaan
  • jarrutamme ideointiprosessiamme, kun käsittelemme yhden idean kerrallaan

Luovuuden takaamiseksi Piha ehdottaa, että antaisimme mahdollisuuden konfliktointiin perustuvalle keskustelulle tiimin kesken. Mitä enemmän erilaisia näkökulmia meillä on, sitä monipuolisempaa ajattelua tiimi saa aikaan. Tällaisessa työskentelytyylissä on apua ”kulttuuriälystä”, eli kyvystä työskennellä monimuotoisessa ympäristössä. (Piha, 2017, 91-92)

Tiimiyrittämisessä erittäin hyödyllinen taito olisikin objektiivinen kriittinen ajattelu. Tarkoittaen, että kriittistä ajattelua osattaisiin harjoittaa myös omia mielipiteitä ja omasta mielestä hyviltä tuntuvia ideoita kohtaan.

 

Kriittinen ajattelu ja tunteet

Kriittinen ajattelu on kuitenkin ennen kaikkea taitolaji, eikä sieltä helpoimmasta päästä. Nimenomaan varsinkin omiin ajatuksiin ja ideoihin kohdistuva kriittinen ajattelu on vaikeaa. Itseltään on paljon vaikeampi kysyä, että ”olenko väärässä?  onko tämä hyvä idea?” kuin siltä samalta ärsyttävältä tyypiltä, jonka kanssa on aina eri mieltä asioista. Useimmiten itseen kohdistuvan kriittisen ajattelun eteen tulee tunteet. Kun on valtavan innoissaan, vaikka uudesta liikeideasta, jolla varmasti saa miljoonia ja helposti, voi ajautua tilaan, jossa ei edes kuule omia taikka muiden kriittisiä perusteluita sille, miksi suunnitelma ei olekaan täysin virheetön.

Halusimmepa tai emme, tunteet vaikuttavat meidän ajatteluumme, argumentointiin, päätöksenteon perusteisiin ja kykyymme ottaa palautetta vastaan. Vaikka pyrkisimme ajattelemaan rationaalisesti ja pohjaamaan päätöksentekomme faktoihin, tunteiden sivuuttaminen on miltei mahdotonta, varsinkin sitten kun asiaperusteiset argumentit loppuvat. Tunteiden rooli korostuu, mikäli aihe on itselle tärkeä tai tunnepitoinen. (Gustafsberg & Sallinen, 2021, 47–48) Siksi esimerkiksi omien ideoinen saama kriittinen tarkastelu, saattaa herättää arvioitua voimakkaamman tunnereaktion.

Vaikka saatamme yllättyä omaa tunnereaktiotamme keskustelussa, on tunteen heräämisen varoitusmerkkejä todennäköisesti ollut ilmassa jo aiemmin. Kirjassa Taktinen neuvottelu, avataan aivojen toimintaa vuorovaikutustilanteissa näin:

”Kun ennakko-odotuksemme tilanteesta osoittautuvat vääriksi tai kun keskustelukumppani käyttäytyy uhkaavalla tavalla, tapahtuu seuraavaa: aivomme tulkitsevat tilanteen uhaksi, limbinen järjestelmä aiheuttaa tunnereaktion ja kehossamme aktivoituu stressireaktio. ” (Gustafsberg & Sallinen, 2021, 51)

Kykenemme hallitsemaan tunnekuohuja keskusteluissa, kun opimme tunnistamaan nämä ensimmäiset ärsykkeet, ymmärrämme reaktiomme niihin ja pysäytämme toimintaketjun. Jos pystymme tällaisissa tilanteissa pysähtymään hetkeksi, pääsemme korjaamaan suhtautumistamme taas objektiivisemmaksi. (Gustafsberg & Sallinen, 2021, 51) Näin voimme palata takaisin faktaperusteiseen argumentointiin ja kriittiseen ajatteluun.

 

Kehittääkö kaikki kritiikki?

Haasteellista voi olla myös tunnistaa ja käsitellä ulkopuolelta tulevaa kriittistä ajattelua. Jos annat muiden mielipiteiden liiaksi vaikuttaa tekemiseesi, voi potentiaalinen idea jäädä toteuttamatta. Vilpitöntä kriittisyyttä voi olla myös hankala käsitellä ja se voi tuntua loukkaavalta tai alentavalta, vaikka tarkoitus olisikin vain hyvä. Toki tämäkin tilanne voi olla myös toisinpäin, mikä juuri hankaloittaa tilannetta. Miten erottaa vilpitön kriittisyys motiiviperäisestä kritiikistä tai vain yksinkertaisesti ihmisestä, joka yleisesti ottaen on muutosta ja uutta vastaan, sillä heitäkin joukossamme on. Tämän vuoksi tiimiyrityksessä keskinäinen luottamus onkin niin tärkeää.

Varmasti helpompaa sanoa, kuin tehdä näin, mutta kritiikkiä kohdatessasi koita muistaa, että palaute on lahja. Palaute mahdollistaa ajatuksen tai työn kehittämisen ja kriittisen tarkastelun. Jos näkemyksesi on varmalla pohjalla, se kestää kriittisen tarkastelun kyllä. Jos taas näkemyksestäsi löytyy aukkoja, tarjoaa niiden esiin tuominen mahdollisuuden tarkastella asiaa uudestaan tai löytää keinot idean kehittämiseen. Juuri kritiikkiä antaessa argumentointi on niin valtavan tärkeää, koska pystymme erottamaan rakentavan ja yhteiseen kehitykseen tähtäävän kritiikin, muunlaisesta vähemmän kehittävästä kritiikistä. Vasta kun perustelemme näkemyksemme, kritiikkimme tuo jotain arvoa.

Aina ei tarvitse antaa vilpittömällekään kritiikille painoarvoa. Sen lisäksi että kritiikki ja motiiviperäinen lyttääminen täytyy erottaa toisistaan, täytyy myös puntaroida kritiikin antajan meriittejä. Brené Brown kertoo valaisevasti dokumentissaan The Call to Courage (2019) ihmisten taipuvaisuudesta ajatella ensisijaisesti tapahtumien negatiivisia lopputulemia ja vaikutuksia. Negatiivisuus ja “entä jos” ajattelu tukahduttaa rohkeuden ja innostuksen tavoitella omia unelmia ja tavoitteita. Tästä syystä Brown kehottaa ottamaan palautetta vastaan vain ihmisiltä, jotka eivät pelkää riskejä. Tämä ei ehkä päde kaikkeen palautteeseen ja kritiikkiin, mutta ainakin niihin tärkeimpiin tavoitteisiin elämässä. Jos valitsemme aina sen pienemmän riskin ja pysymme turvallisella mukavuusalueellamme, voimme samalla tiedostamattamme riskeerata omien unelmiemme toteutumisen.

 

Argumentoinnin tärkeys tiimityöskentelyssä

Tiimityöskentelyssä yksi vaikeimpia osuuksia on päätöksenteko. Miten tehdään päätöksiä ja pysytään sovussa, kun ajatusmalleja ja suhtautumisia on tasan yhtä monta kuin tiimissä jäseniä. Tällöin päätöksenteossa avainasemaan nousee argumentointi. Satumaailmassa vaihtoehtoja punnitessa parhaiten argumentoitu päätös tulisi aina valituksi yksimielisesti hyvässä yhteisymmärryksessä. Näin ei tietenkään ole, kun jokaisen persoonan oma arvomaailma, näkemys ja kokemus vaikuttaa mielipiteeseen. Ideaalitilanteessa oltaisiin kuitenkin edes lähellä satumaailmaa, olettaen, että tiimissä argumentteja esittävät ihmiset ovat vilpittömiä ja faktoista tietoisia. Joka tapauksessa argumentointi on avaintyökalu päätösten teossa, ja jokaisen tiimin jäsenen olisi punnittava kaikkien argumentteja tasa-arvoisesti.

Päätöksentekoon erikoistuneet tohtorit Ari ja Mona Riabacke käyvät kirjassaan Päätöksenteko: Uskalla tehdä toisin, läpi päätöksenteon haasteita useasta eri näkökulmasta. Laumassa tehtävässä päätöksenteossa, tehokkuuteen vaikuttaa ryhmän koon lisäksi myös tiimin homogeenisyys, joka usein aiheuttaa ryhmäajattelua (groupthinking). Jos kaikki ajattelevat samalla tavalla, kriittiset äänet jäävät kuulumatta. Ja jos ryhmä pyrkii vielä pönkittämään yhtenäisyyden tunnettaan samanmielisellä ajattelulla, aletaan yleisestä mielipiteestä poikkeavia näkemyksiä pitää uhkina. Tämä taas kaventaa avarakatseisuutta ja tiimi hankaloittaa omaa päätöksentekoaan, koska rajaa vaihtoehtojensa määrää. (Riabacke & Riabacke, 2015, 48)

 

Proakatemialla opiskellessa, hyvän argumentoinnin tulisi aina olla oleellinen osa tiimiyrityksen päätöksentekoa. Päätöksenteko ei ole objektiivista ja faktoihin perustuvaa, jos se ei pohjaudu argumentointiin. Jokaisen tiimiläisen argumentointia tulisi tarkastella puolueettomasti ja samalla painoarvolla, mutta yksilöiden väliset argumentointitaidot tietenkin vaikuttavat. Tästä syystä jokaisen olisi pohdittava omia kykyjään argumentoida ja tarpeen tullen opetella ja harjoittaa taitoa, jotta kaikki saisivat tasapuolisesti äänensä kuuluviin.

Niin kuin kaikessa kehittymisessä, avain menestykseen on harjoitus. Sama pätee myös argumentoinnissa. Kun altistamme itsemme tilanteisiin, joissa tarvitsemme kriittisen ajattelun ja argumentoinnin taitoja, pääsemme harjoittelemaan niitä ja väistämättä kehitymme. Toinen tukijalka tavoitteellisessa kehittymisessä on oman toiminnan reflektointi.  Jos tavoitteenasi on kehittyä argumentoinnissa, voit hyödyntää reflektointia pistämällä merkille tilanteet, joissa omasi tai jonkun muun argumentointi teki vaikutuksen ja pohtia mikä siitä teki vakuuttavaa. Yhtä lailla voit kiinnittää huomiosi myös tilanteisiin, joissa tällä saralla olisi parannettavaa, ja pohtia, miten tilanteessa olisi voinut toimia toisin, jotta kriittinen ajattelu olisi toteutunut tai argumentointi ollut laadukkaampaa. Tiimiyrittäjyys tarjoaa meille jatkuvasti mahdollisuuksia harjoitella omia taitojamme ja objektiivista suhtautumista, joten kyse onkin enää siitä, haluammeko kehittyä argumentoinnissa. Ensimmäinen askel on ymmärtää kriittisen ajattelun ja argumentoinnin hyödyt, ja sitten omalta osaltaan alkaa rakentaa tiimissä argumentointiin ja kriittiseen ajatteluun perustuvaa toimintakulttuuria. Kun pidämme kirkkaana yhteisen tavoitteen tiimin kehittämisestä, nämä taidot toimivat työkaluina yhteiseen hyvään. Tämä näkökulma myös toivottavasti auttaa meitä päästämään irti ajatteluamme rajoittavasta miellyttämisenhalusta.

 

Pohdinta

Näiden taitojen oppiminen ei auta meitä pelkästään tiimityössä ja opinnoissa vaan elämässä ylipäätään, koska kun jatkamme työelämään Proakatemian jälkeen, meidän tulevat yhteistyökumppanit ja kollegat eivät ehkä ole opetelleet dialogin saloja kolmen vuoden ajan. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että meidän tulee panostaa vuorovaikutukseen taas aivan uudella tavalla. Ikävä kyllä on hyvin todennäköistä, että rakentavien dialogien sijaan toteutammekin päätöksentekoa enemmän debattien kautta. Mitä terävämpään kärkeen meidän argumentointitaitomme on hiottu, sitä todennäköisemmin pystymme käymään myös tulevaisuudessa tärkeitä keskusteluja ja neuvotteluja siten, että saamme tarkoitusperämme selkeästi ja aidosti ilmaistua. Proakatemia on kuitenkin tähän hetkeen mitä mainioin ympäristö harjoitella meidän vuorovaikutustaitojamme ja myös sitä millä perustein teemme päätöksiä. Jos nyt ehdimme harjoitella tunnetoimintaketjun katkaisemista, voimme harjaantua faktapohjaisessa päätöksenteossa ja tulevaisuuden neuvottelutilanteita silmällä pitäen, omien tunteiden erottaminen päätöksenteosta tulee olemaan suuri neuvotteluvaltti ja työkalu sujuvaan yhteistyöhön erilaisten ihmisten kanssa.

 

LÄHTEET

Gustafsberg, H & Sallinen, S. 2021, Taktinen neuvottelu: Hallitse haastavat kohtaamiset. Otava; Helsinki

Piha, K. 2017. Konflikti päivässä. Alma Talent; Helsinki

Riabacke, A. & Riabacke, M. 2015. Päätöksenteko: Uskalla tehdä toisin. Alma Talent; Helsinki

Brown, B. 2019. Brené Brown: The Call to Courage. Katsottu: 8.11.2022. Netflix

 

Kahden lapsen äiti, ex-myyntitykki, nykyinen tiimiyrittäjä ja oppija läpi elämän. Suuntana valmennustyö ja se mystinen balanssi työn ja perheen välillä.

Kommentoi