Tampere
26 May, Sunday
18° C

Proakatemian esseepankki

Koira-avusteinen fysioterapia – koiran merkitys terapiassa



Kirjoittanut: Iina Klemi - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Tutkimuksissa on osoitettu koiran läsnäolon vaikuttavan positiivisesti ihmisten mielialaan. Koira esimerkiksi vähentää masennus- sekä ahdistusoireita, alentaa ihmisen verenpainetta ja sykettä, helpottaa yksinäisyyden tunnetta, edistää vuorovaikutusta ja motivoi liikkumaan. Koira toimii ihmisten hyvinvoinnin tukena jokapäiväisessä arjessa. Ulkoilu koiran kanssa edistää sekä psyykkistä että fyysistä terveyttä, ja koiran silittäminen vapauttaa mielihyvähormoneja. Koira myös opettaa ihmisille paljon muun muassa itseilmaisusta. Elävän olennon kanssa vuorovaikuttamalla opitaan omista tunteista ja vuorovaikutustaidoista. Olen itsekin oppinut omita koiriltani esimerkiksi rauhoittumista ja vireyden säätelyä sekä tunteiden ilmaisemista.

Mitä koiran kanssa tehdään fysioterapiassa?

Eläinavusteinen toiminta tarkoittaa esimerkiksi kaverikoiratoimintaa, jossa koiran kanssa käydään vierailemassa ja ilahduttamassa ihmisiä vanhainkodeissa, kouluissa, sairaaloissa tai kirjastoissa lukukoirina. Eläinavusteisesta terapiasta puolestaan puhutaan silloin, kun koira toimii kasvatus-, kuntoutus- tai sosiaalialan ammattilaisen työparina ja toiminnalle on selkeät tavoitteet, joita seurataan. Koira-avusteinen terapia perustuu aina alkukartoitukseen, jossa voidaan asiakkaan lisäksi hyödyntää läheisiltä saatuja tietoja. Terapiamenetelmän tulee tukea tavoitetta ja olla tarkoituksenmukaista. Koira-avusteisessa toiminnassa pyritään aina asiakkaan yksilöllisyyden, osallisuuden ja vahvuuksien tukemiseen sekä luottamuksen lisääntymiseen.

Joskus pelkästään koiran silittäminen voi olla terapeuttista, jos tavoitteena on esimerkiksi saada ajatukset pois asiakkaan kivusta ja lievittää kipua. Koira toimii fysioterapiassa ensisijaisesti työvälineenä, kuten vaikkapa jumppapallo tai kuminauha. Koiraa voi hyödyntää toiminnallisissa harjoituksissa monella tavalla. Esimerkiksi seisontaharjoituksessa voidaan tasapainoa haastaa heittelemällä palloa koiralle ja koira palauttaa pallon kuntoutujalle. Koiran kanssa voidaan tehdä erilaisia temppuja, joissa sekä koiraa että kuntoutujaa haastetaan fyysisesti ja älyllisesti. Koira voi tuoda harjoitteiden tekemiseen paljon positiivisia tunnekokemuksia, lisätä asiakkaan motivaatiota sekä sitouttaa asiakasta kuntoutukseen. Koiran kanssa harjoitteita tehdessä itse harjoite ei tunnu suoritteelta, vaan vuorovaikutteiselta toiminnalta yhdessä koiran kanssa. Toistoja kertyy huomaamatta, kun huomio keskittyy koiraan.

Minkälainen koira soveltuu terapiakoiraksi?

Ennen koira-avusteisen fysioterapian aloittamista käydään 10 op täydennyskoulutus, koiran tulee läpäistä soveltuvuustesti ja työn edetessä tulee koirakon yhdessä antaa työnäyttö pätevöityäkseen. Koulutusta järjestää Suomessa Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä Ry ja Jyväskylä ammattikorkeakoulu yhteistyössä. Koiran tulee olla luonteeltaan rauhallinen ja itsevarma, mutta koiran rodulla ei ole merkitystä. Pelokas, liian vilkas tai aggressiivinen koira ei kuitenkaan sovellu terapiassa käytettäväksi. Koiran tulee olla myös peruskoulutettu ja terve sekä asianmukaisesti rokotettu. Myös koiran hyvinvoinnista pitää huolehtia, arvioida sen työkykyä sekä antaa mahdollisuus poistua tilanteesta ja levätä välillä turvallisessa paikassa. Muista fysioterapeutin työvälineistä tai asiakkaan käytöksestä ei myöskään saa koitua haittaa tai vaaraa koiralle.

Tutkimuksia eläinavusteisesta terapiasta

Koira-avusteinen fysioterapia tulee englanninkielisestä termistä Animal-Assisted Therapy (AAT). Tutkimusnäyttöä suoraan koira-avusteisesta fysioterapiasta on vielä hyvin niukasti, mutta AAT:sta löytyy jonkin verran luotettaviakin tutkimuksia. AAT-interventioiden tutkimuksia voidaan kuitenkin soveltaa koira-avusteiseen fysioterapiaan, koska näistä löytyy paljon yhteisiä piirteitä.

Neurologisessa kuntoutuksessa AAT on todettu vaikuttavaksi terapiamuodoksi ja esimerkiksi Hedidgerin ym. 2019 tehdyssä RCT-tutkimuksessa aivovammakuntoutujilla (n= 19) eläinavusteinen toiminta lisäsi merkitsevästi sosiaalisuutta ja motivaatiota kuntoutukseen. ATT myös lisäsi positiivisia tunnekokemuksia sekä verbaalista ja nonverbaalista viestintää, kohotti mielialaa ja nosti tyytyväisyyttä hoitoon. Kyseisen tutkimuksen eläinavusteisessa interventiossa tosin ei ollut mukana koiria, vaan paljon muita lemmikkieläimiä (mm. hevosia, kissoja, kanoja ja lampaita).

Jainin ym. 2020 meta-analyysissä puolestaan selvitettiin koira-avusteisen intervention vaikutusta ikääntyneiden asumispalveluissa. Merkittävimmät vaikutukset löydettiin sosiaalisen toimintakyvyn paranemisesta, masennusoireiden sekä yksinäisyyden tunteen vähenemisestä. Monissa meta-analyysiin valituissa tutkimuksissa ei kuitenkaan löydetty merkitsevää vaikutusta tai ne eivät olleet luotettavia. Interventioiden vaikutuksen mittaaminen on hankalaa, jonka takia vahvaa näyttöä ei ole.

Suomessa on tehty joitakin opinnäytetöitä koira-avusteisesta fysioterapiasta. Pärnäsen vuonna 2019 tehdyssä haastattelututkimuksessa selvitettiin koira-avusteisuuden vaikutuksia niin ikään ikäihmisten kuntoutuksessa. Kaikkien kuntoutujien (n=6) kohdalla huomattiin, että koiran läsnäolo toi iloa ja lisäsi vuorovaikutusta. Kuntoutujat myös intoutuivat juttelemaan omista kokemuksistaan ja omista entisistä koiristaan, joten vuorovaikutus myös fysioterapeutin kanssa lisääntyi ja se jatkui terapiatilanteen jälkeenkin. Vuorovaikutuksen lisääntyminen taas parantaa elämänlaatua ja vähentää yksinäisyyden tunnetta. Harjoittelun kerrottiin olleen niin motivoivaa koiran kanssa, että harjoitteita ei ollut tarvinnut edes perustella tai erikseen motivoida.

Koira motivoi, haastaa ja innostaa

Huonoja kokemuksia koira-avusteisesta fysioterapiasta ei ole tullut ainakaan itselleni vastaan missään, joten voidaan todeta sen olevan asiakkaan näkökulmasta myönteinen ja toivottu asia. Toki koiran mukaan tuomisesta keskustellaan ja sovitaan aina yhdessä asiakkaan kanssa, ja koira on aina koulutettu tehtävään. Koiran läsnäolo ja sen kanssa tekeminen haastaa asiakkaita kokeilemaan ja oppimaan uutta sekä monipuolistaa kuntoutusta. Koen, että etenkin ikäihmisten ja lasten kanssa työskennellessä koira-avusteisuus tuo todellakin lisäarvoa fysioterapialla. Kun puhutaan ihmisen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja sen tukemisesta, mielestäni koira tuo terapiatilanteisiin paljon erilaisia ulottuvuuksia (mm. vuorovaikutus, ilo, itseilmaisu), joita ei ilman koiraa välttämättä syntyisi.

Lähteet:

 

Hamunen, H. 2018. Koira tehostaa fysioterapeutin työtä – ”Kukaan ei ole nyrpistänyt nenäänsä”. Tehy-lehti. Julkaistu 11.9.2018. https://www.tehylehti.fi/fi/tyoelama/koira-tehostaa-fysioterapeutin-tyota-kukaan-ei-ole-nyrpistanyt-nenaansa

Hediger K, Thommen S, Wagner C, Gaab J, Hund-Georgiadis M. 2019. Effects of animal-assisted therapy on social behaviour in patients with acquired brain injury: a randomised controlled trial. Sci Rep. 2019 Apr 9;9(1).

Jain B, Syed S, Hafford-Letchfield T, O’Farrell-Pearce S. 2020. Dog-assisted interventions and outcomes for older adults in residential long-term care facilities: A systematic review and meta-analysis. Int J Older People Nurs. 2020 Sep;15(3).

Koira työparina. Koira hyvinvoinnin tukena. Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä Ry. n.d. Luettu 3.2.2023.http://www.kasvatus-kuntoutuskoirat.fi/koira-tyoparina/koira-hyvinvoinnin-tukena/

Pärnänen, J. E., Mämmelä, E., & Tuiskunen, M. (2019). Koira-avusteinen fysioterapia tukee ikäihmisten toimintakykyä. Gerontologia33(3), 141–143. https://journal.fi/gerontologia/article/view/82445

Kommentoi