Yksi tarpeista, johon kuljetuspalveluamme käytetään on rikkinäisten tai tarpeettomien tavaroiden kierrätykseen vienti. Tavaroiden vastaanotto jäteasemilla maksaa varsinkin pääkaupunkiseudulla mielestäni yllättävän paljon. Esimerkiksi sohvan vieminen pk-seudun ”Sortti asemilla” (jätekeskukseen) maksaa 53€ (HSY 1.3.2021). Tämä saattaa parhaimmillaan tuplata asiakkaan maksaman hinnan sohvan poisviennistä. Olen jo jonkun aikaa pohtinut, että voisiko tavaroiden kierrätyksestä luoda jonkinlaisen tulovirran. Samalla asiakkaan ei tarvisi maksaa itse kierrätyksestä mitään. Saisiko kierrätyksestä jopa myyntiä, jos tavarat puretaan osiin ja osat lajitellaan materiaaleittain? Tässä esseessä tutkin kevyesti aihetta ja pyrin saamaan asialle selvennystä.

Keskityn tässä esseessä huonekalujen ja kodinkoneiden kierrätykseen. Pääasialliset materiaalit, jotka huonekaluista ja kodinkoneista voidaan lajitella ovat:

• Metalli
• Elektroniikka romu (johdot, moottorit jne)
• Muovi (eri laadut)
• Kankaat
• Puu (eri laadut)

Metallit ja elektroniikka romu

Löysin tarkan metallien ja elektroniikkaromun ostohinnaston Romukioskin nettisivuilta (22.2.2021). Kun kyseessä ei ole erityisen laadullinen tutkimus, käy yhden sivun tiedot hyvänä suunnannäyttäjänä. Romukioski.fi -sivulla on lajiteltu eri metallilaadut, jotka on jaettu kategorioihin kupari, messinki, alumiiniteräs, kaapeli, pellit ja raudat sekä muu romu. Näille kaikille on lajiteltu vielä omat alakategoriansa ja alakategorioiden tuotteille kilohinnat.

Ilman sen parempaa tuntemusta kokisin, että listatuista materiaaleista kupari käämi (4,60€/kg), valualumiini (0,35€/kg), ruostumaton teräs (0,5€/kg), syöttökaapeli (1,90€/kg), Pellit ja raudat (0,01€/kg) sekä sähkömoottorit ovat kodinkoneista ja huonekaluista yleisemmin irtoavat materiaalit. Jotta suuntaa antava tutkimus materiaalien myynnistä pysyy simppelinä, oletetaan kaiken metallin ja elektroniikkaromun myyntihinnan olevan valualumiinin hinta 0,35€/kg.

Otetaan käytännön arviointiin pesukone, sillä niitä kuljetetaan kierrätykseen eniten. Keskimääräisesti pesukoneet painavat n. 50kg. Vaikka pesukoneissa on myös muoviosia, oletetaan että paino koostuu täysin metalli ja elektroniikka romusta. Pesukoneen purusta ja metallien lajittelusta saisi siis hyvin karkeasti ja suuntaa antavasti n. 17,5€ / pesukone. Huonekaluissa metallia on arvioidusti pääsääntöisesti vain max 500g, joten yhden huonekalun metalliosista saattaisi kerryttää n. 0,15€.

Muovi

Tässä vaiheessa tutkimus alkaa vasta kääntyä mielenkiintoiseksi, sillä aiemmin käsitelty romumetallin osto on melko perinteistä. Toisinkuin muovin tai muiden huonekaluista irtoavien materiaalien. Lyhyehkön tutkimuksen perusteella en löytänyt minkäänlaista ostohinnoittelua muoveille. Tosin muovien uusiokäytön kohteista löytyy paljon tietoa, onkohan muovin uudelleen käsittely niin kallista, ettei siitä kukaan ole valmis maksamaan? Maksu halukkuutta ei ainakaan vahvista se, että muovia on niin paljon tarjolla. Toki muovien keräys ja tarkkaan lajittelu olisi varmasti “kierrätysekosysteemiä” vaaliva ratkaisu. Suuria ongelmia lajitteluun syntyisi muovien laatueroista, joka tekisi keräyksestä ja lajittelusta melko raskaan sivuprosessin.

Löysin mielenkiintoisen opinnäytetyön auton muoviosien uudelleen käytöstä 3D-tulostuksen raaka-aineena (Talvensaari 2017). Ehkä tulevaisuudessa muovisia huonekaluja/niiden osia, voisi käyttää uusien huonekalujen valmistamiseen?

Kankaat

Kankaissa on hieman saman tyylinen ongelma kuin muovin uusiokäytössä. Esimerkiksi vanhoista sohvan päällisistä saisi työstettyä kangasta uusiin käyttökohteisiin. Lyhyessä tutkimuksessani en kuitenkaan löytänyt toimijoita, jotka ottaisivat vastaan saatika ostaisivat käytettyä kangasta. Uskoisin, että jostain päin maailmaa tällaisia toimijoita kuitenkin löytyy, sillä tekniikka uusiokäyttöön on olemassa. Toki kankaiden prosessointi on vielä melko kallista.

Kankaat voisi Sihvosen (2019) opinnäytetyön mukaan käsitellä niin, että ne lajitellaan laatujen ja värien mukaan, sitten revitään, murskataan ja jauhetaan mekaanisesti tai kemiallisesti liuottamalla uudestaan kuiduiksi, sitten kehrätäätän langoiksi ja kudotaan kankaiksi, joista valmistetaan uusia tuotteita. Kankaiden pohjalaadun tasalaatuisuus ja assesorien poisto tekee jo muuten työläästä prosessista entistä vaativamman.

Puu

Puujäte ohjautuu pääosin polttouuniin energianlähteeksi. Puun erilaiset muodot ja käyttökohteet (puu voi olla levymäisenä, pitkänä puutavarana, liimapuuna ja niin edelleen) aiheuttavat sen, että puun uusiokäyttö on esim. metallia haastavampaa (Yle 2017). ”Puun kohdalla tavoitelluin tapa on kierrättää sitä sellaisenaan uuteen käyttötarkoitukseen. Uusiokäyttö on toinen mahdollisuus. Tällöin puu murskataan silpuksi tai muruksi ja siitä puristetaan uusiolevyjä, jolla havitellaan isompia käyttäjäryhmiä Suomessa.” (Yle 2017)

”Purkupuun” myyntiin en myöskään löytänyt väyliä. Sitä on markkinoilla paljon kierrossa ja kun sen uusiokäyttö tuottaa haasteita, vaikuttaa siltä, että siitä ei olla valmiita maksamaan. Huonekaluista jäänyttä puuta voisi toki käyttää uusien huonekalujen valmistamiseen. Käytetyn puun kestävyys ja käytettävyys voi kuitenkin muotoutua haasteeksi.

Pohdinta

Tämän lyhyen tutkimuksen pohjalta vaikuttaa siltä, että selkeitä ostaja kandidaatteja materiaaleille ei löydy, lukuunottamatta metalli- ja elektroniikkaromua. Kaikissa materiaaleissa on kuitenkin suuri potentiaali uusiokäyttöön, joko sellaisenaan tai uudelleenmuokattuna. Alustavasti vaikuttaa, että materiaalien eteenpäin myynnistä ei ainakaan toimintamme laajuuden puitteissa saa kannattavaa, sillä huonekalujen ja kodinkoneiden purku-, lajittelu- ja säilityskustannukset ovat todennäköisesti tuloja suuremmat. Toki, materiaalien keräys ja lajittelu voisi olla iso palvelus tukemaan kiertotaloutta, sillä esim. kaikki kierrätykseen päätyvät huonekalut viedään pääosin energialaitoksiin poltettavaksi. Tätä kautta saadaan energiaa, mutta se ei ole kiertotaloutta tukeva ratkaisu.

Tämän lyhyen tutkimuksen pohjalta sain kuitenkin uuden idean – mitä on huonekalujen materiaalit käytettäisiin uusien valmistukseen? Lähtökohtaisesti kaikki materiaalit pystytään uusiokäyttää. Toki puu aiheuttaa omat haasteensa huonekaluihin leikatun muotonsa vuoksi. Lisäksi kankaiden uusiokäsittely mahtaa olla melko kallis prosessi ja se vaatii suuria investointeja.

Lähteet:

HSY. ”Jätehuollon hinnasto 2021”. Luettu 1.3.2021. https://julkaisu.hsy.fi/jatehuollon-hinnasto-2021.html#cGAckm4ASy

Romukioski.fi. ”Ostohinnasto”. Päivitetty 22.2.2021. Luettu 1.3.2021. https://www.romukioski.fi/ostohinnasto/

Sihvonen, A. Opinnäytetyö: ”Kierrätyskangasmateriaalien hyödyntäminen miesten mallistossa”. Luettu 4.3.2021. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/264322/Kierr%C3%A4tyskangasmateriaalien%20hy%C3%B6dynt%C3%A4minen%20miesten%20vaatemallistossa.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Talvensaari, K. Opinnäytetyö: ”Auton muovien kierrätys – puskurit 3D-tulostuksen raaka-aineena”. Luettu 4.3.2021. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/132516/Talvensaari_Katja.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Loukasmäki, Arto. ”Puusta tuli yllättävä ongelma purkujätteen kierrätyksessä” Julkaistu 22.3.2017. Päivitetty 22.3.2017. Luettu 4.2.2021. https://yle.fi/uutiset/3-9523833. Julkaisija Yle.