Kaikissa tähän astisissa opinnoissani on korostunut itsereflektointi, vapaus ja vastuu sekä omaehtoisuus. Halusin koota tähän esseeseen erilaisia työkaluja ja harjoituksia, joiden avulla olen itse selvinnyt sekä opinnoista, että työelämästä. Näistä harjoituksista voi olla apua, jos kamppailet negatiivisten ajatusten kanssa, sinulla on haasteita tunnistaa tai sanoittaa omaa osaamistasi tai koet opiskelun muuten haastavaksi.  

Toimintaympäristö ja vireystila 

Opiskelussa, varsinkin itsenäisessä työskentelyssä ympäristöllä on suuri vaikutus. Valitse opiskeluympäristö niin, että pystyt keskittymään ja rauhoittumaan sekä pitämään tarpeelliset tauot. Minulla tärkeää on rauhallinen ja siisti ympäristö. Voin työskennellä joko kotona tai koulussa, mutta oman työpisteeni on oltava siisti ja selkeästi järjestelty. Varmistan aina, että työpisteelläni on aina kyniä, vihko, kalenteri, tietokone, vesipullo ja tarvittavat laturit/jatkojohdot. Näin työnteko ei keskeydy turhaan, kun kaikki tarvittava on käden ulottuvissa. Työpisteen suunnitteluun tai järjestelyyn kannattaa varata oma aika, ettei se ole pois opiskeluajasta. Suosittelen myös suunnittelemaan tauot etukäteen, jolloin päivällä on selkeä rakenne ja tauoilla voi hyvällä omallatunnolla miettiä muita asioita. Tauolla on hyvä poistua opiskelupisteeltä ja tehdä tarvittavia toimenpiteitä oman vireystilan ylläpitämiseksi. 

Vireystilalla on suuri merkitys työn mielekkyydessä ja tehokkuudessa. Väsyneenä tavallisetkin helpot asiat tuntuvat ylitsepääsemättömiltä ja stressaantuneena voi olla vaikea tarttua mihinkään tehtävään.    

Omaa vireystilaa voi arvioida ’’kehon ja mielen pikaskannauksella’’. Tämä on eräänlainen meditaatio harjoitus. Etsi rauhallinen tila ja sulje silmät. Havainnoin millainen hengitystahti sinulla on ja minkälaisia tuntemuksia tunnet kehossasi. Ota muutama syvähengitys.  

Ylivireystilaa voivaan kuvailla stressaantuneena flow-tilana, kun taas alivireystila on autopilotti, jossa normaalit asiat tuntuvat haastavilta ja energiatasot ovat matalat. Opettele tunnistamaan kehosi ja mielesi merkkejä kumpaan suuntaan olet menossa ja valitse tarvittavat toimenpiteet sen mukaan.  

Ylivireystilasta nopein palautumiskeino voi olla vain hengityksen säätely. Tee itsenäisesti muutamia rauhallisia syviä hengityksiä tai etsi netistä lyhyt rauhoittava meditaatio. Myös positiivisella sisäisellä puheella on vaikutusta. Miten puhut itsellesi ja itsestäsi. Yksi perinteisempi tapa purkaa ylivireystilaa on kirjoittaa kaikki mielessä olevat asiat ylös, ja jaotella ne tehtävälistaan valitsemallaan tyylillään.  

Alivireystilasta eheytyminen vaatii energisoivia toimenpiteitä. Näitä voi olla työ- / opiskelupäivän keskellä pieni ulkoilu, portaiden kävely tai verensokeri tasoittaminen välipalalla. Kotona työskennellessä mm. suihku tai lyhyet päiväunet tai meditaatio voivat olla toimivia vaihtoehtoja.  

Alla lyhyt muutaman minuutin energisoiva meditaatio, jota voi omien tuntemusten mukaan muokata sekä yli- että alivireystilaan toimivaksi.  

Voit lukea tai kuunnella (ei mahdollista tässä esseessä) tämän muutaman minuutin energisöivän meditaation. Meditaatio sopii hektisen päivän keskellä, jos energiat tuntuvat loppuvat kesken. 

Etsi rauhallinen tila ja ota mukava asento. Voit sulkea silmäsi, jos se tuntuu hyvältä. 

Kiinnitä huomio omaan hengitykseesi. Onko se tiheää, rauhallista, soljuvaa tai epätasaista. Hengitä sitten rauhallisesti nenän kautta sisään ja suun kautta ulos. Pitkiä, syviä hengityksiä, niin että kyljet levenevät sivuille. Sisään, kolme, neljä ja ulos kolme, neljä, viisiä. Ota muutama rauhallinen syvä hengitys. 

Kuvittele itsesi metsäpolulle kävelemään. Mitä näet ympärilläsi? Puita, pensaita, mustikoita? Pilvettömän taivaan?  

Astu sitten syvemmälle metsän siimekseen. Mitä kuulet ympärilläsi? Linnun laulua, sateen kaiun puun lehdissä vai jotakin muuta? 

Pysähdy nyt paikallesi ja hengitä sisään ja rauhallisesti ulos. Ota keuhkot täyteen raikasta ilmaa ja puhalla rauhallisesti ulos.  

Valitse omasta metsästäsi yksi asia, jonka voimalla jatkat päivää. Ota vielä muutama syvä hengitys. Sisään ja ulos.  

Voit nyt avata silmäsi. Huomaat jo olevasi energisempi ja valmiina jatkamaan päivää. Kiitos.  

Vuorokausirytmi 

Keskittynyt työaika vaihtelee yksilöstä riippuen mutta karkeasti voidaan jaotella, että jokaisella on työpäivässä muutama tunti tehokasta työaikaa sekä muutama tunti rutiinityötä. Tehokkaalla työajalla tarkoitetaan vahvasti keskittymistä vaativia työtehtäviä tai opintoja. Rutiinityö on helpompia työ- tai koulutehtäviä tai se voi olla esimerkiksi luovaa työtä. Oletko koskaan pohtinut koska olet tehokkaimmillasi? Keskittymistä vaativat työt kannattaa ajoittaa siihen kohtaan päivässä, kun koet pystyväsi parhaiten keskittymään, tämä ei välttämättä tarkoita päivän energisintä hetkeä. Itselleni toimii parhaiten, että sijoitan keskittymistä vaativat työtehtävät heti aamupalan jälkeiseen aikaan. Tähän kuuluu esimerkiksi opinnäytetyön kirjoittaminen, kurssit, laskutus tms. Lounaan jälkeen olen yleensä vielä energinen, mutta keskittymiskyky on jo heikompaa, joten pyrin sijoittamaan siihen helpompia työtehtäviä, somen tekemistä, suunnittelutyötä. Myös asiakaspalvelu sekä liikunnanohjaustyöt sijoittuvat usein iltapäivään/iltaan.  

Sisäinen puhe ja toimintamallit 

Sisäisellä puhella tarkoitetaan keskustelua, jota käyt itsesi kanssa. Monesti ihmiset hokevat itselleen negatiivisia asioita ja näin ollen aiheuttavat turhaa huonoa fiilistä. Olen paljon harjoitellut sisäistä puhetta itselleni ja kehittynyt siinä. Stressaavissa tilanteissa saatan kuitenkin lipsua negatiivisen puheen puolelle. Positiivisen sisäisen puheen lisäksi pyrin konkretisoimaan asioita itselleni. Esim. Negatiivisen puheen ”en suoriudu tästä”, sijasta mietin mitä suoriutuminen vaatii, mitkä kriteerit itselleni on suoriutumiselle ja mitkä asiat voivat estää suoriutumisen. Mikäli positiivinen itsepuhelu tuottaa haasteita, kannattaa asioita kirjoittaa ylös. Yksi harjoitus on esimerkiksi myötätuntokirje. Mitä vastaisit tai kirjoittaisit ystävällä, joka on stressaavassa tilanteessa opintojen kanssa. Kirjoita tällainen kirje itsellesi. Myös kiitollisuus tai onnistumispäiväkirjan pitäminen harjoittaa hyvin miettimään positiivia asioita itsestään. Helppo tapa on vaikka joka ilta kirjoittaa kännykän muistiinpanoihin missä on onnistunut päivän aikana.  

Yksi tehtävä, jonka avulla voit tarkastella omaa sisäistä puhettasi ja toimintamallejasi on luoda käsikirjoitus elämästäsi.  

Kuka on sinun tarinasi päähenkilö? Ketkä ovat tärkeimmät sivuhenkilöt? 

Mitä genreä tarinasi edustaa?  

Onko tarinasi elokuva vai sarja? 

Mihin suuntaan tarinasi on menossa? 

Missä sitä esitetään? 

Alla esimerkki harjoituksesta, jonka olen itse aikaisemmin tehnyt:  

Kirjoitan oman elämän tarinaani pääasiassa positiivisten ajatusten pohjalta. Vaikka tarinassa on negatiivisia lukuja, kirjoitan mitä positiivista olen saanut niistä. Oman elämän tarinan genreni onkin draamahtava chick flick. En ole koskaan ollut leffa ihminen ja ehkä oma tarinanikin on enemmän saippuasarja. Erilaisia käänteitä ja kokeiluja, jokaisen jakson käänteet ovat merkittäviä ja tärkeitä vaikka ei olisikaan niin suuria. Tarinassani tietyt ihmiset ovat saaneet suurempaa roolia aika ajoin, mutta pyrin aina palaamaan takaisin pääroolin paikalle.  

Olen luoteeltani sellainen, etten kadu tai jossittele. Aina voin parantaa ja kehittyä, mutta pyrin olemaan menneestä vain kiitollinen, joten en muuttaisi tarinaani mitenkään. Tiedän että saippuasarjastani voi tulla maailmankuulu tv-sarja ja minä sen päähenkilö, jos päätän niin.  

Kirjoittamisen jälkeen on hyvä miettiä, onko tarina sellainen kuin haluat sen olevan vai voisitko tehdä käsikirjoitukseen joitakin muutoksia.  

Toimintamallilla tarkoitetaan tiettyä toimintatapaa, joka tulee luonnostaan kyseisessä tilanteessa. Toimintamallit eivät todellakaan aina ole negatiivisia. Ne säästävät aivoilta tilaa samantapaisissa tilanteissa, koska ei tarvitse miettiä miten toimitaan. Jos kuitenkin tuntuu, että jonkin toimintamallisi on haitallinen, voit pienin askelin lähteä muuttamaan sitä. Toimintamallien muutoksissa voit testata viisivaiheista muutoskokeilua. Valitse ensin mitä toimintamallia haluat muuttaa. Keksi sitten 5 vaihetta muutokseen ja järjestele ne sinulle helpoimmasta vaikeimpaan. Aloita helpoimmasta vaiheesta ja nouse vähitellen kohti haastavampia askelia. Muutos on helpompaa, kun tiedät koko ajan mihin suuntaan olet menossa ja mitkä ovat seuraavat askeleet.  

Omien vahvuuksien sanoittaminen kokemusten kautta 

Tässä osuudessa keskitytään erillisinä kokonaisuuksina kokemuksiin, pätevyyksiin, erityisosaamisiin sekä kiinnostuksen kohteisiin. Tehtävän voi tehdä ranskalaisilla viivoilla tai ajatuskarttana.  

Mieti ensin opinto- tai harrastukskokemuksiasi ja valitse niistä muutama. Mieti omia vahvuuksiasi, onnistumisia sekä kehityskohtia näissä kokemuksissa.  

Luettele sitten pätevyyksiä, joita olet opinnoissasi saanut tai kokemusten kautta kerryttänyt jotakin spesifiä osaamista. Tämän jälkeen listaa eritysosaamisia, mitä osaamista sinulla on joka erottaa sinut muista?  

Viimeisenä kirjaa mielenkiinnonkohteitasi. Voit miettiä erikseen työssä ja vapa-ajalla tai yleisesti.  

Alla oma esimerkkini harjoituksesta.  

Varala: olen taitava suunnittelemaan ja hahmottamaan suuria kokonaisuuksia sekä työskentelemään kaikenlaisten ihmisten kanssa. Erityisosaamiseni on kuntosaliharjoittelussa, ja siinä osasin auttaa myös muita. Olisin voinut ottaa itselleni jonkun haastavamman kurssin esim itselle uudesta liikuntamuodosta. 

Proakatemia: vahvuuksiani on ollut empatiakykyni sekä luontainen taipukmukseni huomioida tilaa ja auttaa muita. Myös osaamiseni sisällöntuotannon kanssa on huomioitu ja siihen pyydetty apua. Olen myös rauhallinen ja luonteva esiintyjä. Haluaisin auttaa muita pois esiintymisjännityksestä ja kehittymään esiintyjinä. 

Miss Tampere kilpailu: vahvuuteni oli suullinen ulosantini, selkeät tavoitteet sekä järjestelmällisyys ja luotettavuus. Yhteistyökumppaneiden oli helppo työskennellä minun kanssa ja luottaa että sovitut hommat tulee tehdyksi. Olisin voinut enemmän tutustua kilpasiskoihin ja yhteistyökumppaneihin, jotta verkostoni olisivat vielä laajemmat.  

Pätevyydet: sisällöntuotanto (valokuvaus ja teksti), liikunnanohjaus (ryhmäliikunta ja yksilöohjaus), ravitsemustieto (eritysiruokavaliot ja dietit), henkilöstön johtaminen (työvuorosuunnittelu, palkanmaksu, työilmapiirin edistäminen, perehdytys), Esiintyminen (yleisön sekä kameran edessä) 

Erityisosaaminen: Suurien kokonaisuuksien hahmottaminen ja organisointi, esiintyminen yleisön edessä, tarkka ja täsmällinen työtapa, treeniohjelman ja ruokavalion suunnittelu, sosiaalisen median sisällöntuotanto eri kanaviin 

Kiinnostuksen kohteet: Muiden auttaminen, esillä olo, hyvinvoinnin lisääminen yhteiskunnassa, omaan osaamisen kehittyminen, kauneus: vaatteet, meikit, hiukset, valokuvaus jne. 

Näiden pohjalta on helpompi lähteä kirjoittamaan CV:tä tai työhakemusta. Harjoituksen myötä sinun on helpompi hahmottaa kuinka paljon osaamista sinulla onkaan ja eri kohtia tarkastemalla saatat löytää uusia työ/yrittäjyysmahdollisuuksia.  

Toivottavasti lukijana sait jotakin apuja tai inspiraatiota oman osaamiseen ja vahvuuksien tunnistamiseen.  

Lähteet:

Mielekäs ja motivoiva työura. 2022. Laurea AMK. Kurssimateriaali sekä omat muistiinpanot – suoritettu 31.8.2022.

Itsensä johtamisen työkalut. 2022. Laurea AMK. Kurssimateriaali sekä omat muistiinpanot – suoritettu 31.8.2022.

Osaajana tulevaisuuden työmarkkinoilla. 2022. Laurea AMK. Kurssimateriaali sekä omat muistiinpanot – suoritettu 31.8.2022.

Ikonen, R. Asiantuntijabrändi. 2022. Hämeen ammattikorkea koulu. Kurssimateriaali sekä omat muistiinpanot – suoritettu 7.11.2022.