Tampere
30 May, Thursday
21° C

Proakatemian esseepankki

Mistä hyvä johtajuus alkaa?



Kirjoittanut: Fiia Ketonen - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Fiia Ketonen

Kommenttiessee 1ep

 

Mistä hyvä johtajuus alkaa?

Proakatemialla vahvin kokemukseni johtajuudesta on ollut Final Campin projektipäällikkönä toimiminen. Aiemmin, en ajatellut sopivani johtajan rooliin tai viihtyväni siinä. Projektissa toimiminen oli kuitenkin itselleni mieluista, joten aion jatkossa panostaa johtajan rooliin tarvittaviin taitoihin ja niissä kehittymiseen. Hyvän johtajan tulee ensin oppia johtamaan itseään, jotta voi johtaa muita. Koenkin itsensä johtamisen olevan yksi isoimmista Proakatemialla opituista taidoista. Nyt toivon voivani soveltaa oppimiani taitoja myös muiden johtamiseen.

 

Pete Rogers (2023) mainitsee TED-puheessaan kolme asiaa, joihin on tärkeä kiinnittää huomiota, jos haluaa kehittyä itsensä johtamisessa. Nämä kolme asiaa ovat:

 

  1. Hyvä johtaja arvostaa johdonmukaisuutta intensiteetin sijaan.
  2. Hyvä johtaja on motivoitunut korkeammista standardeista, ei häpeästä.
  3. Hyvä johtaja harjoittelee kiitollisuutta päivittäin.

 

Monet yliarvioivat mitä he voivat saavuttaa päivissä, viikoissa tai kuukaudessa, mutta aliarvioivat mitä he voivat saavuttaa vuosissa. Jos yliarvioi mitä voi saavuttaa lyhyessä ajassa, kokee helposti toistuvia epäonnistumisia, mikä taas johtaa ahdistukseen ja huonoon itsetuntoon. Tällöin alkaa lopulta aliarvioida omia mahdollisuuksiaan pitkällä aikavälillä. Hyvä johtaja osaa asettaa tavoitteet oikeaan perspektiiviin eikä pelästy epäonnistumisia. Nekin vievät eteenpäin. Lopulta pitkän aikavälin tavoitteiden toteutumisella on eniten merkitystä, mutta sinne pääsee vain johdonmukaisesti ja realistisesti eteenpäin liikkuen.

 

Motivaatio on energiaa ja energiaa tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseen. On kuitenkin hyvä miettiä mikä on motivaatio oman toiminnan takana. Onko toiminnan takana korkeampien standardien saavuttaminen, sellaisen levelin, joka ei ihan vielä ole saavutettavissa? Vai onko motivaation takana vain toisten miellyttäminen ja oman arvon todistaminen? Ulospäin nämä saattavat näyttää samalta, mutta lopputulos on erilainen.

 

Moni harjoittelee kiitollisuutta vain kuin siihen on aihetta, voittojen ja onnistumisien keskellä. Hyvä johtaja oppii löytämään jotain hyvää jokaisesta hetkessä ja osaa olla kiitollinen myös epäonnistumisista. Tie hyväksi johtajaksi ei ole nousujohteinen, vaan matkalla on aina ylä- ja alamäkiä. Jos voi olla kiitollinen vain, kun kaikki asiat ovat hyvin, on mahdotonta tuntea tyytyväisyyttä jokapäiväisessä elämässä.

 

Samaistuin moniin näihin pointteihin, mutta erityisesti näistä nousi ajatuksena epäonnistumisen pelko. Koen sen vaikuttaneen, varsinkin nuorempana, paljonkin menestykseeni. Aiemmin halusin pitäytyä alueella, jossa epäonnistumisen riski on pieni ja aloitin myös Proakatemian toistaen tätä ajatusta jonkin verran. En esimerkiksi halunnut ottaa mitään johtorooleja, sillä ajattelin etten voisi olla hyvä niissä. Asioita oppii kuitenkin vain tekemällä ja tämä oli hyvä kokemus johtajuudesta, delegoimisesta ja sisäisestä viestinnästä. Epäonnistumista ei voi pelätä liikaa, sillä niitä tulee pakostakin, kun tekee jotain uutta.

 

Johdonmukaisuuteen luottaminen on myös ollut vaikeaa. Useimmiten minulta puuttuu kärsivällisyyttä ja suunnittelen tiukkoja suunnitelmia lähitulevaisuuteen. Kun jotain odottamatonta tapahtuu ja en saavutakaan lyhyen aikavälin suunnitelmiani, saatan helposti menettää uskoa kykyihini. Olen kuitenkin kehittynyt tässä asiassa paljon ja nyt ymmärrän pitkän aikavälin tavoitteiden merkityksen, lyhyen aikavälin tavoitteiden yli. Olen joustavampi ja kärsivällisempi.

 

Lähteet

 

Rogers, P. 2023. Great Leadership Begins with Three Commitments. Katsottu 19.11.2023.

Aihetunnisteet:
Kommentoi