Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Käytettävyydestä

Elämme maailmassa, jossa kaikki muuttuu yhä enemmän ja enemmän digitaaliseen muotoon. Digitaaliteollisuudessa käyttäjäkokemus eli UX on tärkeässä asemassa. UX koostuu monista toisistaan riippuvista komponenteista, joka siten edistää digitaalisen tuotteen kokonaiskokemusta pääpainon ollessa käytettävyydessä (Ritter & Winterbottom 2017).

Kansainvälisen standardointijärjestön mukaan käytettävyys määritellään tehokkuutena, vaikuttavuutena ja tyytyväisyytenä siihen, miten tietyt käyttäjät saavuttavat määrittelemänsä tavoitteet tietyissä ympäristöissä (Ritter & Winterbottom 2017). Käytettävyyden asiantuntijan, tieteilijä Jakob Nielsenin (2012) mukaan käytettävyys taas määritellään viiteen eri osa-alueeseen, jotka ovat opittavuus, tehokkuus, muistettavuus, virheettömyys ja tyytyväisyys. Opittavuudella mitataan, kuinka helposti perustehtävistä suoriudutaan, kun käyttäjä kohtaa ensimmäistä kertaa käyttöliittymän. Seuraavaksi katsotaan, kuinka nopeasti käyttäjä suoriutuu tehtävistä, kun hän on oppinut järjestelmän käytön. Muistettavuudella tarkastellaan sitä, kuinka käyttäjä muistaa järjestelmän käyttölogiikan, kun hän palaa sen pariin tietyn käyttämättömän aikajakson jälkeen. Virheiden teolla mitataan, kuinka monta virhettä käyttäjä tekee, miten virhetilanne käsitellään ja kuinka helposti niistä palaudutaan. Viimeinen osa-alue on tyytyväisyys, jolla määritellään järjestelmän käytön miellyttävyys.

Käytettävyys ei liity pelkästään esimerkiksi verkkosivujen toimivuuteen puhelimessa, vaan sitä on mahdollista soveltaa käytännössä kaikkeen ympärillä olevaan. Voimme esimerkiksi peilata sitä astianpesukoneen käyttöliittymään ja tarkkailla miten sen käyttö käyttäjältä sujuu.

Mikä vaikuttaa käyttäjätyytyväisyyteen?

Käyttäjätyytyväisyys saattaa laskea esimerkiksi silloin, jos sivusto latautuu erittäin hitaasti. Internetin selaus on paikasta riippumatonta ja kaikkialla ei ole nopeita verkkoyhteyksiä saatavilla. Käyttäjäystävällisen verkkosivuston latautumisnopeudeksi näyttää vakioituneen maksimissaan kolme sekuntia: esimerkiksi Googlen vuonna 2018 tekemän tutkimuksen mukaan 53 % mobiilikäyttäjistä poistui verkkosivustolta, jonka latautuminen kesti yli kolme sekuntia (An 2018).

Suurimpana syynä hitauteen voidaan pitää yleensä osaamattomuutta – sivu voi näyttää visuaalisesti hyvältä teknisen toteutuksen jäädessä kuitenkin puolitiehen. Teknisesti huonon toteutuksen huomaa muun muassa siitä, että verkkosivulla käytetyt kuvat ovat resoluutioltaan tarpeettoman suuria ja pakkaamattomia. Tämä näkyy tiedostojen koossa, jotka kasvavat usean megatavun kokoisiksi. Verkkosivustolle tultaessa selain lataa jokaisen kuvan auki, joten jos esimerkiksi kolme pakkaamatonta kuvaa ovat kooltaan yhteensä 15 megatavua, on tämä jo merkittävä hidastetekijä sivun latautumiselle. Hitaasti latautuva verkkosivu pistää käyttäjän kärsivällisyyden koetukselle ja voi johtaa ennenaikaiseen poistumiseen sivustolta (Wagner 2017). Esimerkiksi WordPress suorittaa kaikkien aktivoitujen liitännäisten sisällön joka kerta, kun selain lataa sivun auki. Tästä syystä yleisenä suosituksena on pitää aktivoituna vain liitännäiset, jotka ovat sivuston toiminnan kannalta oleellisia (Lefebvre 2017). Hyödyttömät ja käyttämättömät liitännäiset hidastavat verkkosivua turhaan.

Toimenpiteet esseepankissa

Proakatemian esseepankissa on pienillä, mutta tärkeillä asioilla pyritty parantamaan käyttäjäkokemusta. Esimerkiksi esseiden lisäämisvaiheessa on prosessia nopeuttavia ja helpottavia toiminnallisuuksia. Tämän lisäksi muun muassa sivuston latautumisnopeuden eteen on tehty toimenpiteitä, jotta latautumisaika olisi mahdollisimman pieni.

Esseiden lisääminen on tehty helpoksi ja ylimääräistä kirjoittamista pyritty vähentämään. Vanhassa esseepankissa käyttäjä joutui esimerkiksi erikseen valitsemaan, onko hänen tuottamansa essee blogiteksti, yksilöessee vai akateeminen essee. Tämän jälkeen esseestä saadut esseepisteet määriteltiin vielä erillisellä vetovalikolla. Uudessa esseepankissa pisteytys tapahtuu automaattisesti taustalla esseen tyypin valitsemisen jälkeen. Blogitekstistä käyttäjä saa yhden esseepisteen, yksilöesseestä kaksi pistettä ja akateemisesta esseestä kolme pistettä. Uutena esseetyyppinä on valittavissa myös podcast tai vlog, jonka ainakin toistaiseksi käyttäjä pisteyttää ennalta määritellyn ohjeistuksen mukaan itse asteikolla 0-3.

Esseen perustietoihin merkitään esseen tyypin lisäksi myös kirja, jonka pohjalta essee on tehty ja lähteenä käytetyn kirjan kirjailija. Aiemmin nämä tiedot kirjoitettiin joka kerta käsin tekstikenttään. Uudessa esseepankissa kirjoille ja kirjailijoille on luotu omat taksonomiat. Oletuksena WordPressissä on käytössä kaksi taksonomiaa, jotka ovat kategoriat ja tagit (WordPress 2019). Omat taksonomiat ovat itse luotuja apuvälineitä tiedon luokitteluun, jotka toimivat vapaamuotoisesti kuten avainsanat tai hierarkkisesti kategorioiden tapaan (Saari 2010). Kirjat ja kirjailijat taksonomioiden avulla sisällönsyöttöä oli mahdollista hieman nopeuttaa. Käyttäjällä on esseen lisäämisvaiheessa edessään kirjailija vetovalikko, joka etsii käyttäjien tallentamia kirjailijoita tietokannasta. Vetovalikkoon on mahdollista kirjoittaa vapaamuotoisesti kirjailijan nimi. Käyttäjän kirjoittaessa vetovalikkoon haku käynnistyy ja järjestelmä ehdottaa vaihtoehtoja, jos sellaisia tietokannasta löytyy. Mikäli tuloksia ei löytynyt voidaan kirjailija lisätä tietokantaan, jolloin se on ensi kerralla kaikille käyttäjille löydettävissä, eikä samannimistä kirjailijaa tarvitse lisätä jälleen uudestaan. Sama toimintalogiikka on luotu kirjat vetovalikolle nopeuttamaan ja helpottamaan esseenlisäysprosessia.

 

LÄHTEET

Ritter, M., Winterbottom, C. 2017. UX for the Web. Safari, an O’Reilly Media Company.

An, D. 2018. Find out how you stack up to new industry benchmarks for mobile page speed. Julkaistu 2/2018. Luettu 29.9.2019.
https://www.thinkwithgoogle.com/marketing-resources/data-measurement/mobile-page-speed-new-industry-benchmarks/

Lefebvre, Y. 2017. WordPress Plugin Development Cookbook – Second Edition. Safari, an O’Reilly Media Company.

Wagner, J. 2016. Web Performance in Action: Building Fast Web Pages. Safari, an O’Reilly Media Company.

Saari, M. 2010. Taksonomioista potkua tiedonhallintaan. Julkaistu 19.6.2010. Luettu 20.10.2019.
https://www.mikkosaari.fi/taksonomioista-potkua-tiedonhallintaan/

WordPress. 2019. Taxonomies. Luettu 20.10.2019
https://wordpress.org/support/article/taxonomies/

Lisää essee omaan suosikkilistaan