Tampere
23 May, Thursday
20° C

Proakatemian esseepankki

Kalle Kroon ja hämärät kiinteistökaupat



Kirjoittanut: Atte Takamaa - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Luoton loppu
Timo Harakka
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Kirjoittaneet Tommi Riikonen, Joel Lauronen sekä kiinteistömoguli Atte Takamaa.

 

Johdanto

Viimeisten kahden vuoden aikana erityisesti Pieksämäen kaupungissa, Etelä-Savossa on havahduttu mielenkiintoiseen kiinteistökauppailmiöön. Yksinkertaistettuna ulkomaalainen sijoittaja on ostanut rapistuvia kiinteistöjä pilkkahintaan ja lupaillut suuria remontteja, sekä uutta liiketoimintaa. Remontteja ei koskaan ole kuitenkaan aloitettu, maksut on jätetty maksamatta ja pahimmillaan ihmiset ovat joutuneet kodittomiksi. Samanlaisia kauppoja on tehty Suomessa enemmänkin. Huhtikuussa 2023 kiinteistökaupat pääsivät koko valtakunnan otsikoihin, kun vyyhtiin kuulunut maineikas Savon Solmun kiinteistö vahingoittui pahoin tuhopoltoksi epäillyssä selkkauksessa. Mikä saa ulkomaalaiset sijoittajat maksamaan rapistuvista suomalaiskiinteistöistä ja dumppaamaan ne häpeilemättä muiden asianomaisten kärsiessä? Liittyykö selkkauksiin kenties rikollisuutta? Tässä esseessä yritämme parhaimpamme mukaan vastata näihin kysymyksiin.

 

Kalle Kroon – Kiinteistöjen pelastaja, bulvaani vai rahanpesijä?

Lähdetään liikkeelle kiinteistökaupoille kasvonsa antaneesta hahmosta. Kalle Kroon on ruotsalainen sarjayrittäjä, jonka toimet ovat vuosien varrella herättäneet mielenkiintoa lähinnä Ruotsissa, Virossa ja viimeisimpänä Suomessa (TS 8.10.2022). Turun Sanomien mukaan: ”Kalle Kroon on toiminut kymmenissä yrityksissä Ruotsissa, Virossa, Britanniassa ja Espanjassa. Toimialat vaihtelevat kiinteistö- ja rakennusbisneksestä aina taiteisiin, maanviljelyyn ja meriteknologiaan. Suurin osa yrityksistä on lakkautettu tai ne ovat tehneet konkurssin.” (TS 8.10.2022).

Kotimaassaan Ruotsissa paikallinen verovirasto on tutkinut Kroonin toimia jo vuonna 2009. Salon Seudun Sanomien artikkelin mukaan Ruotsin viranomainen epäili Kroonin olevan venäläisten bulvaani hänen otettuaan kolmen vuoden aikana vastaan 29 miljoonaa kruunua ilman kirjanpitoa. Kroonin mukaan rahat tulivat Venäjältä taidekaupoista. Virossa Kroon on taas kunnostautunut kiinteistökaupoilla: vuodesta 2003, hän on ostanut kymmeniä kiinteistöjä pilkkahintaan jättäen niiden maksut pian maksamatta. Viron median selvityksissä on käynyt ilmi, että Kroonin virolaisten yritysten yhtiökumppanina on venäläinen Alexei Milkov. Mielenkiintoista kyllä, ”energiayhtiöihin liittyvästä petoksesta, rahanpesusta ja konkurssin tahallisesta aiheutuksesta” epäilty Milkov on venäläisen median mukaan kuollut jo vuonna 2020. Venäläinen on myös Kroonin yhtiökumppani, sekä puoliso Alla Kroon. (SSS 4.11.2022)

Kalle Kroonin poika Gabriel Kroon taas on erityisesti ruotsalaisille tuttu hahmo. 26-vuotias Ruotsindemokraattien edustaja valittiin kansanedustajaksi syksyllä 2022. Suomessa syntynyt Gabriel on merkitty hallituksen jäseneksi useaan Kalle Kroonin omistamien kiinteistöjen taustayhtiöistä. Gabriel ei ole suostunut suomalaismedian haastattelupyyntöihin, eikä kommentoinut isänsä liiketoimia medialle kuin lyhyellä virkkeellä sähköpostitse. Sen mukaan hänellä ei ole aktiivista roolia tai hallituspaikkaa isänsä yrityksissä. (Ilkka-Pohjalainen 8.10.2022) Lokakuussa 2022 uutisoitiin Ruotsindemokraattien puolueen hämäristä rahansiirroista Kalle Kroonin yritykselle (HS 13.10.2022).

 

Kalle Kroonin ostokset Pieksämäellä

Toukokuussa 2021 Pieksämäeltä kuului ilouutisia. Vuoden tyhjillään ollut maineikas Hotelli Savon Solmu oli löytänyt uuden omistajan (Länsi-Savo 6.5.2021). Viime vuosituhannen loppupuolella hotelli- ja yökerhotoiminnastaan tunnetuksi noussut Pieksänjärven rannalla sijaitseva kiinteistö meni kaupaksi 22 000 euron hintaan (SS 10.4.2023). Kauppaan kuului myös vuonna 1974 tehty 50 vuoden vuokrasopimus (SS 10.4.2023). Uusi omistaja Kalle Kroon hehkutti Länsi-Savon (6.5.2021) haastattelussa uutta hankintaansa ”todellisena designina” ja lupaili hotellin avautuvan osittain ”kahden tai kolmen kuukauden kuluttua”. Yllättäen maksut jätettiin maksamatta ja hotelli jäi ränsistymään ilkivallan kohteeksi. Syksyllä 2022 kaupunki irtisanoi tontin vuokrasopimuksen maksamattomien vuokrien takia (HS 29.10.2022). Kroonin yrityksen olisi tässä vaiheessa pitänyt käytännössä purkaa rakennukset ja palauttaa tontti kaupungille alkuperäiskunnossa. Sopivasti huhtikuun 2023 alussa Savon Solmu kuitenkin paloi osittain ja tuhopoltosta epäillään kahta hotellista löydettyä alaikäistä lasta (Iltalehti 10.4.2023).

Toinen Kroonin yrityksen tekemä ostos Pieksämäellä on asuntoja ja liikehuoneistoja sisältävä liikekiinteistö Säästökeskus, jonka osake-enemmistö siirtyi yrityksen haltuun vuonna 2021 tuhannen euron kauppahintaan sveitsiläiseltä sijoitusyhtiöltä. Kaupan mukana siirtyi 140 000 euron edestä ennakkovastikkeita ja 20 000 euroa remonttirahaa. Remonttirahat siirrettiin pian uuden puheenjohtajan (Kroon) toimesta Kroonin yritykselle. Yhtiövastikkeet jätettiin pian maksamatta ja velkojien toimesta rakennuksesta katkaistiin vesi- ja sähkö. Kiinteistön osakkaat kokoontuivat lokakuussa yhtiökokoukseen selvittelemään soppaa. Paikalle saapui yllättäen myös itse Kalle Kroon, joka kuitenkin eväsi toimittajilta pääsyn yhtiökokoukseen ”salaisten käsiteltävien asioiden vuoksi”. Kroon kuitenkin suostui Helsingin Sanomien haastatteluun ja avasi liiketoimintamalliaan toimittajalle. (HS 29.10.2022)

Kroonin mukaan tappiolliset liikekiinteistöt käännetään voitollisiksi kiinteistönhuollon uudelleenjärjestelyllä. Hänen mukaansa huoltoyhtiöt laskuttavat 2 000 euroa, kun tarkistetaan kerran viikossa palaako rakennuksessa valo. Vastaamalla itse kiinteistönhuollosta säästö on Kroonin mukaan vuosittain 25 000 euroa. Vastikkeiden maksamatta jättäminen johtuu Kroonin mukaan pandemiasta. Uusia kiinteistöjä hän etsii ostettavaksi jatkuvasti. (HS 29.10.2022) Kroonin suunnitelmat Säästökeskuksen osalta eivät toteutuneet, sillä Pieksämäen Säästökeskus jätti konkurssihakemuksen Etelä-Savon käräjäoikeuteen 27.10.2022 (HS 29.10.2022). Myöhemmin Pieksämäen kaupunki lunasti yrityksen konkurssipesältä (Länsi-Savo 1.12.2022).

 

Liikekiinteistöjä luottotiedottomille ja suuryritysten ”karkkipussikaupat”

Kalle Kroon ei suinkaan ole ainoa hämärää kiinteistökauppaa Suomen pienemmissä kunnissa harjoittava. Suomen Kuvalehden (23.9.2022) mukaan Osuuspankki myi Pieksämäellä liiketilojaan muutamilla kympeillä tai satasilla ulosottovelkaisille yksityishenkilöille. Yhtiövastikkeet jätettiin jälleen maksamatta ja kiinteistön muut asukkaat joutuivat kärsimään. Myös Varkaudessa kaupattiin liikekiinteistö yhden euron kauppahintaan ulosottovelkaiselle joensuulaiselle (HS 29.10.2022).

Pääekonomisti Juhana Brotheruksen mukaan kivijalkakauppojen kannattamattomuus ei ole omistajan vika. Brotheruksen mukaan Suomessa on todennäköisesti tuhansia kiinteistöjä, joiden arvo on mitätön tai jopa negatiivinen. (HS 29.10.2022) Arvoltaan negatiivisen kiinteistön ylläpitokustannukset ovat tuloja suuremmat, eikä tulevaisuus ole tuomassa asiaan muutosta. Brotheruksen mukaan myyjällä on ostajan taustoja selvitellessään ainoastaan hävittävää, joten on ymmärrettävää, että kiinteistöstä halutaan päästä mahdollisimman nopeasti eroon (HS 29.10.2022).

Oma lukunsa ovat suuryrityksien toisilleen tekemät dumppaukset, jotka kuuluvat yleensä isompiin kokonaisuuksiin. Helsingin Sanomien mukaan kyse on ”karkkipussikaupoista”. Kun kiinteistösijoittaja myy esimerkiksi tuottoisan kauppakeskuksen, kaupan päälle saattaa tulla kasa kannattamattomia kohteita. ”Se on eräänlaista karkkipussikauppaa: jotta asiakas saa suosikkikarkkejaan, hän joutuu ostamaan myös vähemmän maistuvia namuja.” Vaikka pahimmillaan näissä kaupoissa ihmiset menettävät kotinsa ja elantonsa, se ei suurten sijoitusyhtiöiden silmissä ole ongelma. Ongelma on tappio: nykyinen tai tuleva, josta on päästävä nopeasti eroon. (HS 29.10.2022)

 

Rahanpesu asuntokaupoissa Suomessa

Rahanpesu on vakava talousrikos, joka tarkoittaa rikollisen toiminnan tuottojen laillistamista ja niiden käyttöä laillisissa tarkoituksissa. Rahanpesu tapahtuu usein monimutkaisten rahoitusjärjestelyjen avulla, jotka pyrkivät hämärtämään rahan alkuperää ja omistajuutta. (Rahanpesu.com) Suomessa rahanpesua on torjuttu tiukasti lainsäädännön ja valvonnan avulla, mutta kiinteistökaupat ovat yksi alue, jossa riskit ovat edelleen olemassa.

Kiinteistövälittäjien ja kiinteistöalan muiden ammattilaisten on noudatettava tarkkoja ohjeita, kun he käsittelevät kiinteistökauppoja. Heidän yksi tehtävistään on tunnistaa potentiaaliset rahanpesuriskit ja raportoitava ne eteenpäin. Kiinteistökaupoissa molemmilla osapuolilla (ostajalla ja välittäjällä) on vastuu raportoida mahdollisesta rahanpesuepäilystä. (Pekkalinna.com)

Rahanpesun estämiseksi Suomessa on otettu käyttöön tiukat säännöt ja määräykset. Esimerkiksi kiinteistökaupoissa on tehtävä huolellinen taustaselvitys ennen kaupan tekemistä. Tämä sisältää ostajan henkilöllisyyden todentamisen, tarkistamalla heidän taloudellisen tilanteensa ja selvittämällä rahan lähteen.

Vuonna 2017 voimaan astui uusi laki, joka edellyttää kiinteistönvälittäjiä tekemään tarkempaa taustatutkimusta asiakkaiden rahoista. Laki velvoittaa kiinteistönvälittäjät tunnistamaan asiakkaansa ja varmistamaan, että heidän rahansa ovat laillisia. Lisäksi Suomen rahanpesulaki vaatii kiinteistövälittäjiltä ilmoittamaan epäilyttävistä toiminnasta rahanpesuviranomaisille. (Lkvtuijahurme.fi)

Suomessa on luotu myös erilaisia valvontamekanismeja rahanpesun estämiseksi. Esimerkiksi Finanssivalvonta valvoo pankkeja ja muita rahoituslaitoksia rahanpesun estämiseksi. Lisäksi rahanpesun vastaisessa työssä tehdään vahvaa yhteistyötä eri maiden viranomaisten kanssa, mikä on erittäin tärkeää kansainvälisen rahanpesun estämiseksi.

 

Mikä on viranomaisen vastuu?

Poliisiammattikorkeakoulun riskiarviossa kiinteistökauppa on yksi suurista rahanpesun riskeistä, sillä ulkomaalaisten kiinteistön ostajien rahojen alkuperää on vaikea selvittää ja asiakasvaratileiltä puuttuu ulkoinen valvonta. Asiakasvaratilien kautta voidaan ohjata useamman toimeksiantajan rahaliikennettä, ja niiden kautta voidaan pestä rahaa muussakin liiketoiminnassa, kuten lakiasiain- tai yrityspalveluissa. (Yle.fi)

Kiinteistöalalla valvovan viranomaisen, Etelä-Suomen aluehallintoviraston, valvontaresurssit ovat tutkija Pirjo Jukaraisen mukaan rajalliset, sillä heillä on sanktio-oikeus vain oman alueen kiinteistönvälittäjien toiminnan oikaisemiseen. Jukaraisen mukaan eri toimialoilla on erilaiset valvontaresurssit sekä rangaistusmahdollisuudet, eikä yhdenmukaisuutta ole. Esimerkiksi finanssialalla ohjaamis- ja valvomiskeinot sekä rangaistukset ovat paljon kattavammat kuin aluehallintovirastolla kiinteistöpuolella. (Yle.fi)

Helsingin sanomien haastattelussa Keskusrikospoliisin talousrikostiedustelun rikostarkastaja Jukka Korkiatupa on kommentoi julkisuudessa esiin nousseita kiinteistökauppoja ja omistussuhteita, erityisesti itärajan tuntumassa tai muilla strategisesti tärkeillä sijainneilla. Korkiatupa toteaa, että joissain tapauksissa voi olla kyse rahanpesusta, mutta jos liikkuvat rahasummat ovat pieniä, se ei ole kovin todennäköistä. (HS.FI)

Korkiatupa myös kysyy, liittyykö näiden kauppojen ja kiinteistöomistusten takana jotain kansallisen turvallisuuden kannalta merkittävää. Korkiatupa huomauttaa, että Suomessa kiinteistökauppoihin ja omistuksiin liittyvä tieto on vielä pirstaloitunut eri viranomaisten välille, mikä voi tehdä omistussuhteiden selvittämisestä vaikeaa. Hän kuitenkin mainitsee, että hänen tiedossaan ei ole tuoreita rikostutkintoja asuin- ja liikekiinteistöjen dumppaamisesta. (HS.FI)

 

Vastaavat tapaukset maailmalla Vuoden 2008 finanssikriisi

Vastaavia piirteitä kiinteistöillä ja asunnoilla pelaamisella oli huomattavissa Yhdysvalloista alkaneen vuoden 2008 finanssikriisin taustalla. Finanssikriisiin johti useita tekijöitä, joista tärkeimpänä pidetään asuntomarkkinoiden ylikuumenemista ja asuntojen hintojen jyrkkää nousua, mitkä johtivat subprime-lainojen myöntämiseen. Subprime-lainat olivat riskialttiita lainoja, joita pankit myönsivät vähävaraisille sekä luottotietonsa menettäneille henkilöille. Lainoja myöntäneet rahoituslaitokset houkuttelivat asiakkaita tarjoamalla alhaisia korkoja lainan alkuajoiksi sekä joustavilla maksuehdoilla. Näiden lainojen takaisinmaksukykyä ei kuitenkaan tarkasteltu riittävästi, ja monet ihmiset päätyivätkin ottamaan lainoja, joita he eivät pystyneet maksamaan takaisin. (Lönngren 2008.) Tilanne lainojen myöntämisessä eteni jopa niin pahalle tasolle, että myönnettäviä lainoja alettiin kutsua kutsumanimellä NINJA (no income, no job, and no assest) -lainoiksi, tarkoittaen, että lainoja oli saatavissa ilman mitään nykyään perinteisesti vaadittavia vaatimuksia, kuten tuloja, työtä tai muutakaan omaisuutta (Kagan 2022).

Kalle Kroonin tapaisten yksityistoimijoiden sijaan, yrittivät Yhdysvaltojen kuumentuneesta asuntomarkkinasta hyötyä isommat organisaatiot, kuten pankit sekä luottoluokituslaitokset. Yhdysvaltojen suurimmat pankit tekivät taseissaan olevista asuntolainoistaan, erityisesti subprime-lainoista, nimellisarvoltaan monikymmenkertaisia asuntovelkavakuudellisia arvopapereita. Nämä sijoitustuotteet olivat luonteeltaan joukkovelkakirjojen kaltaisia johdannaisia, jotka oikeuttivat sijoittajia tietyn asuntolainamassan tuottamaan kassavirtaan. Asuntolainanottajien maksaessa lyhennyksiä, jaettiin ne tuottoina eteenpäin tuotteeseen sijoittaneille. (Harakka 2009.)

Huolellisesti byrokratiaan paketoidut, monimutkaiset asuntovelkavakuudelliset arvopaperit saivat useimmissa tapauksissa luottoluokituslaitoksilta vielä parhaat AAA-luottoluokan arvosanat. Monimutkaisuuden lisäksi asiaa vauhditti myös niin sanottu Issuer-pay -malli, jossa luottoluokituslaitokset saivat pankeilta parempia korvauksia heidän määrittäessä parempia luottoluokituksia pankkien pyytämille sijoitustuotteille. Kuvion väitetään aiheuttaneen ehdotonta eturistiriitaa luottoluokituslaitoksissa antaa parempia luokituksia kuin kuuluisi ja tämä on finanssikriisin tiimoilta huomioitu myös sittemmin lainsäädännössä. (Bush 2022.)

Eräät arviot ovat myös sanoneet pankkien ja luottoluokituslaitosten suhtautuneen asuntomarkkinoiden kehitykseen ylioptimistisesti sekä naiivisti, ja vähävaraisten uskottiin selviävän nousevista lainankustannuksista ongelmitta. Tämä puolestaan edesauttoi edelleen varovaisempienkin institutionaalisten sijoittajien, kuten eläkesäätiöiden, osallistumista ja tuotteisiin sijoittamista, pahentaen edelleen finanssikriisin vaikutuksia. (The Economist 2007.)

Lainanottajien korkojen noustessa, maksuvaikeuksien lisääntyessä ja lopulta luottotappioiden syntyessä johti tämä niiden arvopapereiden arvon romahtamiseen, joihin kyseiset asunnot toimivat vakuuksina. Tämä edelleen aiheutti mittavia tappioita rahoituslaitoksille sekä sijoittajille, puhkaisten täten asuntojen hintakuplan ja laukaisten finanssikriisin liikkeelle maailmanlaajuisena. Vaikka kriisillä olikin mittavat vaikutukset niin Yhdysvaltojen kuin globaaleihinkin finanssimarkkinoihin, paljasti se useita heikkouksia finanssijärjestelmässä, mitkä johtivat moniin uudistuksiin sekä modernimpiin valvontatoimiin finanssialan sääntelyssä. (The Economist 2007.)

 

Päätelmä

Kalle Kroonin tekemisillä ja finanssikriisin edellytyksillä on muutamia yhtäläisyyksiä. Molemmissa tapauksissa olivat oman rahoituskenttänsä pelurit hyötymässä rahoitusjärjestelyistä, joista ns. tavalliset kansalaiset eivät välttämättä kunnolla ymmärrä. Epätietoisuus, byrokratia ja tyhjät lupaukset johtivat tilanteen hyväksikäyttäjien etuun, heikompiasemaisten kustannuksella. Tämä ei välttämättä tarkoita, että olisimme Suomessakin Kalle Kroonin toimesta suuntaamassa kohti seuraavaa finanssikriisiä, mutta ympärillä tapahtuvista isompien toimijoiden peliliikkeistä tulisi kaikkien olla tietoisia suurempien vahinkojen välttämiseksi kohdallaan. Kun siis kuulet Kroonin Kallen tekevän ”karkkipussikauppoja” alueellasi, ei kyseessä välttämättä ole tuleva finanssikriisi, mutta silti on syytä pitää mielessä, ettei asiat ole aina sitä, mitä herrat isossa organisaatiossa niiden väittävät olevan.

 

Lähteet

Asikainen, J. Länsi-Savo. 6.5.2021. Nimekäs Hotelli Savonsolmu avaa ovensa kesällä – Alkuvaiheessa tarjolla on aamiaista: “Illallisravintola avataan sitten aikanaan, mikäli sellaiselle on tarvetta”. Uutisartikkeli. Viitattu 30.4.2023. https://www.lansi-savo.fi/paikalliset/4135990

Bush, C. 2022. Dealing with the conflicts of interest of credit rating agencies: a balanced cure for the disease. Uutisartikkeli. Viitattu 3.5.2023. https://academic.oup.com/cmlj/article/17/3/334/6609964

Harakka, T. 2009. Luoton loppu. WSOY: Helsinki.

Ilkka-Pohjalainen. 8.10.2022. Salaperäinen liikemies aiheuttaa harmia ympäri Suomea – ruotsidemokraattien tuore kansanedustaja mukana sopassa. Uutisartikkeli. Viitattu 29.4.2023. https://ilkkapohjalainen.fi/kotimaa/salaperainen-liikemies-aiheuttaa-harmia-ympari-suomea-ruotsidemokraattien-tuore-kansanedustaja-mukana-sopassa

Issakainen, K-P. Länsi-Savo. 1.12.2022. Pieksämäen kaupunki osti Säästökeskuksen kiinteistön konkurssipesältä. Uutisartikkeli. Viitattu 30.4.2023. https://www.lansi-savo.fi/paikalliset/5566550

Issakainen, K-P. Savon Sanomat. 10.4.2023. Hotelli Savonsolmun tulipalosta muodostunut savu ei aiheuta enää vaaraa. Uutisartikkeli. Viitattu 30.4.2023. https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/5852750

Kagan, J. 2022. NINJA Loan: Definition, History, Current Availability. Investopedia. Viitattu 3.5.2023. https://www.investopedia.com/terms/n/ninja-loan.asp

Kaivanto, M & Karvinen, E. Iltalehti. 10.4.2023. Autioitunut hotelli syttyi tuleen – Poliisi epäilee kahta lasta tuhopoltosta. Uutisartikkeli. Viitattu 30.4.2023. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/72df8057-d773-4cfa-9e8d-15a6658129d8

Lkvtuijahurme.fi. N.d.Rahanpesulaista. Verkkosivu. Viitattu 3.5.2023. https://lkvtuijahurme.fi/rahanpesulaista/

Linna, P. 2019. Rahanpesun estäminen osana kiinteistönvälittäjän työtä. Verkkosivu. Viitattu 2.5.2023. https://pekkalinna.fi/rahanpesun-estaminen-osana-kiinteistonvalittajan-tyota/

Lönngren, R. YLE. 2008. Finanssimyrsky kieputti maailmantaloutta. Uutisartikkeli. Viitattu 3.5.2023. https://web.archive.org/web/20110917191926/http://www.yle.fi/uutiset/uutisvuosi_2008/2008/12/finanssimyrsky_kieputti_maailmantaloutta_454668.html

Pietiläinen, T & Vuorikoski, S. Helsingin Sanomat. 29.10.2022. Haaskalla. Uutisartikkeli. Viitattu 30.4.2023. https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000009145187.html

Rahanpesu.fi. N.d. Rahanpesu. Verkkosivu. Viitattu 2.5.2023. https://rahanpesu.fi/rahanpesu

Suopanki, K. Salon Seudun Sanomat. 4.11.2022. Liikemies Kalle Kroonin asuntobisnekset ulottuvat myös Viroon – yhtiökumppanina kuollut venäläinen. Uutisartikkeli. Viitattu 29.4.2023. https://www.sss.fi/2022/11/liikemies-kalle-kroonin-asuntobisnekset-ulottuvat-myos-viroon-yhtiokumppanina-kuollut-venalainen/

Suopanki, K. Turun Sanomat. 8.10.2022. Salaperäinen liikemies aiheuttaa harmia ympäri Suomea – suurin osa yrityksistä konkurssissa tai lakkautettuja. Uutisartikkeli. Viitattu 29.4.2023. https://www.ts.fi/uutiset/5786312

The Economist. 2007. CSI: credit crunch. Uutisartikkeli. Viitattu 3.5.2023. https://www.economist.com/special-report/2007/10/20/csi-credit-crunch

Vuorikoski, S. Helsingin Sanomat. 13.10.2022. Outojen kiinteistö­kauppojen soppa sakenee: Ruotsi­demokraatit siirsi Savon­solmun ostajalle 8 500 euroa. Uutisartikkeli. Viitattu 30.4.2023. https://www.hs.fi/talous/art-2000009131555.html

 

Kommentit
  • Kiitos hyvästä ja hyödyllisestä artikkelista!

    25.7.2023
Kommentoi