Tampere
21 May, Tuesday
16° C

Proakatemian esseepankki

Johtamisoppimissopimus



Kirjoittanut: Rasmus Janakka - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Johtaminen on aina kiinnostanut minua. Muistan, että olen jo nuoresta pojasta asti ajatellut tulevaisuudessa olevani jossain esihenkilö tai johto tehtävissä. En ole ihan täysin varma mistä se ajatus on alun perin tullut, mutta uskon näin jälkikäteen ajateltuna, että varmasti omat vanhempani ovat toimineet tässäkin asiassa roolimallina minulle. Vanhempani ovat toimineet jo kymmeniä vuosia esihenkilö ja johtamisrooleissa. He ovat aina puhuneet, kertoneet ja painottaneet opiskelun ja töiden tärkeydestä, että niihin pitää panostaa. Välillä jopa enemmän, kun olisin silloin nuorena välillä jaksanut vastaanottaa. Opiskelun ja työkokemuksien kautta sitten pääsee uralla eteenpäin ja on isompi mahdollisuus valita ja saada sellainen työ mitä on oikeasti mukava tehdä ja joka turvaa myös taloudellisen puolen elämästä ja mahdollistaa taas muita asioita. Olenko siis kasvanut tai onko minut kasvatettu johtajaksi?

 

En usko… Olen ensimmäistä kertaa ainakin omien muistikuvieni mukaan johtanut muita ihmisiä varusmiespalveluksen aikana Onttolassa vuonna 2018. Suoritin silloin aliupseeritutkinnon, johon kuului johtamisopintoja niin teoriassa kuin käytännössäkin. Armeijassa johtaminen on kuitenkin mielestäni hyvin erilaista mitä ns. oikeassa elämässä tai työelämässä ylipäätään. Alokkaita laitettiin tekemään paljon nakkihommia ja varsinkin jos satuit olemaan johtajien silmätikkuna niin silloin et varmasti saanut itsellesi hyvää kuvaa tai kokemusta hyvästä johtamisesta. Ensimmäiset omat johtamiskokeiluni olivat hyvin jännittäviä, kun yhtäkkiä olinkin johtamassa koko aliupseerikurssia. Meitä oli kuitenkin muutamia kymmeniä henkilöitä, joten vastuu on tosi iso ja on hyvin haastavaa johtaa noin montaa ihmistä. Johtaminen jännitti erityisesti sillä esimerkiksi aikatauluista tuli pitää kiinni eikä ollut varaa virheisiin. Myöhästymisistä kouluttajilta tuli kyllä heti suoraa palautetta, jota ei ollut mukava ottaa vastaan ja mahdollisesti myös muita rangaistuksia.

 

Kun lopulta aliupseerikurssinjälkeen sain oman tuvan ja alokkaat johdettaviksi, koitin toimia paremmin kuin monet muut johtajat. Tavoitteenani oli saada luotua alokkaisiin parempi suhde kuin itselläni oli ollut omiin johtajiin. Ajattelin, että sillä tavoin meidän ryhmähenkemme on parempi ja myös tulokset sitä kautta ovat parempia. Ajattelin myös, että olisi kiva saada alokkaiden arvostus itseäni kohtaan ja antaa heille myös parempi kokemus johtamisesta ja helpompi aloitus armeijalle kuin pelkkää huutamista ja ”simputtamista”.

 

Näin jälkikäteen ajateltuna ja mikä toki on ihan ymmärrettävääkin, kun johtamiskokemusta ei ollut niin monia asioita olisin voinut tehdä paremminkin. Pyrin kohtelemaan ryhmäläisiäni tasa-arvoisesti ja siinä onnistuinkin ihan hyvin. Olisin kuitenkin voinut entistä enemmän johtaa esimerkkiä näyttäen kuin mitä johdin. Se on varmasti myös osana armeijan johtamisen kulttuuria, että alokkaat laitetaan tekemään ns. kaikki fyysisemmät tai ikävimmät työt kuten vartiovuorot, jotka sijoittuivat keskelle yötä. Toki myös varmasti alokkaille myös välillä näytti siltä, että johtajat laiskottelevat, kun esimerkiksi suunnitteli asioita kuten vartio- tai kipinävuoroja. Se tekeminen ei kuitenkaan näy niin paljoa ulospäin vaikka onkin erittäin tärkeää kokonaisuuden toimivuuden kannalta. Vaikka johtaminen armeijassa eroaakin paljon johtamisesta nykyisessä ympäristössäni niin siitä huolimatta se oli opettavainen kokemus. Myös se, että oppii millainen johtaja ei halua olla on erittäin tärkeä oppi.

 

Isoin sekä merkittävin oppi johtamisesta on kuitenkin tullut niintä ajoilta, kun olin 2020 vastuussa Tampereella aivan uudesta myyntitiimistä. Meidän tavoitteemme oli myydä sähkösopimuksia mahdollisimman paljon kuluttajille kaduilla ja ständeillä, sekä myös puhelimessa koronan myötä, kun ihmiskontakteja ei saanut enää ottaa. Hienoa oli päästä alusta asti vaikuttamaan omaan tiimiin ja sen muodostamiseen rekrytointien kautta. Alkuun tiimissä aloittikin reilu 10 myyjää, jotka olin haastatellut. Toki haastatteluja oli paljon enemmänkin. Se oli ensimmäinen kerta, kun pääsin olemaan mukana rekrytointi prosessia. Tykkäsin siitä kovasti ja mielestäni sekin oli erittäin opettavaista johtamisen sekä tiimin luomisen kannalta. Se oli myös ensimmäinen kosketus myyjille heidän tulevasta esihenkilöstä ja minulle paikka luoda heille hyvä ensivaikutelma ja oppia tuntemaan heitä.

 

Alkuun pääsin kouluttamaan kaikki myyjät yksin. Vain muutamalla oli hieman aiempaa kokemusta myyntitöistä ylipäätään ja sähkönmyynnistä ainoastaan yhdellä tai kahdella, jotka olin rekrytoinut aiemmasta työpaikastani. Tilanne oli aika haastava, koska oma esihenkilöni oli korona sulussa uudenmaanpuolella. Jouduin siis oikeastaan koko johtamis- ja esihenkilöuran alun sinnittelemään itsekseni. Se oli mielestäni kuitenkin erittäin opettavaista ja mielenkiintoista kun sai ensimmäistä kertaa kokea töistä kunnolla vastuuta ja haastetta. Olisin kuitenkin toivonut parempaa esimieskoulutusta taustalle. Koulutus oli hyvin suppea, käytännössä pari päivää diojen katselua, jonka jälkeen pääsin käyttämään ja hyödyntämään samaisia dioja uusille myyjille. Toki myöhemmin pystyin kysymään vinkkejä esimieheltäni, mutta säännöllinen kouluttautuminen olisi varmasti vaikuttanut tuloksiin vielä positiivisemmin, vaikka ne olivatkin ihan kohtuullisia. Koulutinhan minäkin myyjiä viikoittain niin miksi minua ei koulutettaisi yhtä lailla. Kokemus oli vähän samanlainen, kun menisi opiskelemaan oppisopimuksella eli hyvin käytännönläheistä ja tekemällä oppimista. Kyllähän siinä, kun ajatteli ja reflektoi omaa toimintaa ja vaihto ajatuksia muiden kaupunkien esihenkilöiden kanssa niin pystyi kehittymään omatoimisestikin.

 

Tulin mielestäni hyvin toimeen kaikkien kanssa ja pyrin luomaan hyvän, rennon ja mukavan työilmapiirin. mielestäni onnistuinkin siinä, sillä vaikka työ ei varmasti aina niin kivaa myyjistä ollutkaan niin vaikutti siltä, että myyjillä oli kuitenkin kivaa ja monista heistäkin tuli kavereita keskenään. Myös aiemmasta johtamiskokemuksesta oppineena johdin myös paremmin esimerkillä. Kun myyjällä ei vaikka kauppa kulkenutkaan niin menin hänen kanssaan myymään kadulle, ständille tai puhelimessa kuuntelin puhelua samalla ja annoin vaikka post- it lapulla vinkkejä kuinka saada kauppa maaliin. Minua motivoikin johtamisessa eniten muiden onnistumiset ja kehittyminen. Olin siinä vaiheessa kuitenkin tehnyt jo monia satoja, jollei tuhansia kauppoja myydessäni liittymiä sekä sähkösopimuksia. En siis enää saanutkaan samanlaista paloa kaupoista, jollei ne olleet erityisen isoja tai haastavia. Se tuntui kuitenkin hyvältä, kun myyjä onnistui kaupassa, jonka jälkeen myös myyjän fiilis oli aivan toisenlainen kuin aluksi kun kauppa ei kulkenut ja lopulta myyjä oli myös kiitollinen avusta ja vinkeistä, jotka johtivat kaupan syntyyn.

 

Pyrin myös johtamaan koko tiimiä yksilölähtöisesti. Minua kiinnosti aidosti, kuinka tiimiläiset voivat ja mitä heille kuului. Myyntityössä varsinkin myyjän fiiliksellä ja jaksamisella on merkittävä vaikutus tulokseen. Mikäli tiimin tulos ei ollut vaadittavalla tasolla kehuin ja kannustin myyjiä, jotka pitivät tulosta yllä ja käytin enemmän omaa aikaani myyjien kanssa, jotka eivät pysyneet tavoitteessa ja tarvitsivat enemmän apua ja sparrausta tuloksen nostamiseksi. Sillä tavalla koko tiimin tulosta sai parhaiten parannettua, eli yksilöä johtamalla vaikka samalla johtikin koko tiimiä. Koin onnistuneeni tässä kohtuullisen hyvin ja myyjät uskalsivat oma-aloitteisestikin lähestyä minua, kun heillä ei myynti kulkenut tai fiilis oli muuten huonompi. Monesti sitten pidettiinkin vain vähän taukoa ajatuksia ja fiiliksiä purkaessa. Monesti myyjät tulivatkin sanomaan, että kuuntelehan tuo edellinen puhelu ja kerro mitä olisi voinut tehdä paremmin. Nautin kovasti johtamisesta ja olisin mielelläni tehnyt sitä pidempää ja oppinut siitä lisää, mutta päästyäni kouluun minun oli pakko kuitenkin jättäytyä työtehtävistä pois. Vuoden johtamispesti tuntui lopulta siltä, kun olisi saanut alkulämmittelyn tehtyä, että pikkuhiljaa koko homma alkoi vasta avautumaan niin kuin lihakset lämmittelyn jälkeen. Pääsin kuitenkin vielä koulun ohella auttamaan uuden esihenkilön vauhtiin, minkä koin merkityksellisenä.

 

Samoassa en ole mielestäni kovin paljoa vielä johtanut. Totta kai olen pyrkinyt varmasti monia asioita viemään eteenpäin ihan vain avaamalla suuni ja kertomalla omia ajatuksiani sekä kokemuksiani tiimille ääneen. Olen ehkä muutamissa asioissa ollut vähän enemmän vastuussa tai aktiivisempi kuten myyntipäivillä, talouspäällikkönä tai nyt 12 h toimeksiantoa toteuttamassa. Olen ehkä kokenut johtamisen itselleni haastavaksi, kun kyseessä on vertaisjohtaminen. On tietyllä tavalla hankalampaa vaatia muilta mitään ja kun olemme kuitenkin kaikki yrittäjä henkisiä. On helppo tuudittautua siihen, että kaikki johtaa itse itseään. Kun on pitänyt tehdä päätöksiä en ole halunnut ns. määräillä vaan koittanut ottaa kaikkien ajatukset ja mielipiteet huomioon. Silloin päätösten teko on kyllä monesti vaikeampaa ja hitaampaa ainakin. Tietyllä tavalla olen pyrkinyt vastuutiimeissä jonkinlaiseen yhteisjohtajuuteen näin jälkikäteen ajateltuna. Nyt kun ajattelee, pitäisi ehkä uskaltaa vaatia toisilta enemmän ja luottaa siihen, että he ovat hyvä johdettavia. Pitää toki olla myös helppo johdettava muille ja antaa Samoalaisten vaatia yhtä lailla minulta asioita ja luottaa siihen, ettei ketään kuitenkaan kuormiteta liikaa. uskon, että tekemisen taso ja tehokkuus kasvaa, jos uskallamme vaatia toisiltamme enemmän kuin mitä tällä hetkellä vaadimme. Uskon, että tämä oivallus, jonka sain nyt kirjoittaessa tätä esseetä, tulee parantamaan tiimiämme, kun joku muukin oivaltaa saman ja vaatimustaso kasvaa kaikilla tiimiläisillämme toisiamme kohtaan.

 

Tällä hetkellä koen, että isoin osa johtamisestani on fokusoitunut itseni johtamiseen. Minulla on ollut paljon haasteita oman jaksamiseni, koulun, työn ja vapaa-ajan tasapainon sekä aikatauluttamisen kanssa. En ole osannut asettaa selkeitä rajoja, vaan työ- ja vapaa-aika ovat kietoutuneet yhteen. Se on ollut erittäin uuvuttavaa varsinkin, kun siihen yhtälöön lisää nukkumis- haasteet, täyspäiväsen koulun sekä muut elämän haasteet, joita meille jokaiselle tulee aina vääjäämättä vastaan. Olenkin nyt viime aikoina kuitenkin kokenut paljon oivalluksia ja kehittynyt huomattavasti itseni johtamisessa. Olen osannut paremmin tunnistaa omia voimavaroja sekä laittanut rajoja asioille vaikkakin siinä onkin vielä hurjasti parannettavaa. Muistan myös kuinka ensimmäisenä vuotena ja vielä toisenakin työ ja koulu jutut menivät paljon päällekkäin, mutta nyt siltä on vältytty lähes kokonaan siitä huolimatta, että Vuokratorin liikevaihto on lähes kaksinkertaistunut ensimmäiseen vuoteen nähden!

 

Toinen asia ja paikka missä johtamiseni näkyy tällä hetkellä, on varmasti yritykseni Vuokratori. Olen pyrkinyt johtamaan ja kasvattamaan sitä maltillisesti koulun ohella. Se on ollut pitkälti itseni johtamista, koska minulla ei ole varsinaisia vakituisia työntekijöitä vielä ainakaan. En kuitenkaan todellakaan ole kaikkea itse tehnyt vaan olen hankkinut yhteistyökumppaneita ja läheiset yrittäjät sekä ystävät ja myös avopuolisoni ovat olleet apuna ja tukena lukuisilla eri tavoilla. Useammalla tiimiläisellänikin Samoasta on varmasti kokemusta, kun he ovat olleet mukana esimerkiksi muuttokeikalla ja olen johtanut siinä tarvittavan verran, jotta muutto sujuisi mahdollisimman jouhevasti. Toivon ainakin, että kaikilla, jotka ovat olleet mukanani Vuokratorin matkassa on jäänyt positiivinen kuva kanssani työskentelystä ja mahdollisesta johtamisesta tilanteen niin vaatiessa.

 

Jatkossakin uskon, että iso osa keskittymisestäni lähitulevaisuudessa menee itseni johtamiseen, jotta elämäni olisi tasapainoisempaa ja kestävämpää. Nautin kuitenkin myös itseni kehittämisestä ja olen erittäin kunnianhimoinen ja määrätietoinen ihminen. Toivon, että pystyn kuitenkin vaikuttamaan jo tällä hetkellä enemmän tiimin toimintaan ja menestykseen omalla toiminnallani. Yksi tapa mistä olenkin jo maininnut, on omalla esimerkillä johtaminen. Välillä pitää olla rohkea, rehellinen ja haavoittuvainen, jotta päästään eteenpäin, vaikka se onkin pelottavaa. Tiedostan, että en ole ollut se tiimin avain pelaaja tai johtohahmo johtuen resurssieni puutteesta. Toivon kuitenkin, että oma toimintani ja johtamiseni ei ole ainakaan hidastanut tai estänyt tiimin kehitystä ja kasvua. Olen pyrkinyt johtamaan tiimiläisten ajattelua taloudellisesta näkökulmasta eritilanteissa. Koen, että itselleni johtaminen lukujen kautta on helpompaa, kun vaikka johtaminen tunteiden kautta. Toivon, että olen tai ainakin pyrin olemaan hyvä johdettava tiimissä, jotta me pääsisimme yhteisiin tavoitteisiimme OKR mallien mukaisesti.

 

Tulevaisuudessa haluan olla johtaja, josta muut haluavat ottaa mallia tai tulla ilmi keskusteluissa, kun joltain nykyiseltä tai entiseltä alaiseltani kysytään jossain tilanteessa kuka tai millainen on ollut heistä hyvä johtaja. Tahdon, että ihmisille jää kokemus, että olen aidosti läsnä ja kiinnostunut heistä. Tahdon, että pystyn johtajana luomaan, kannustavan ja kestävän työkulttuurin, jotta ihmisten ei tarvitse jäädä pitkille sairaslomille. Yrityksen tehokkuus ja tulos ei saa olla pois työntekijöiden hyvinvoinnista tai tapahtua heidän kustannuksellansa.

 

Jotta tähän tavoitteeseen päästään minun tulee varmasti kehittää itseäni ihan jokaisella johtamisen osa-alueella mitä on edes olemassa. Tuskin edes tiedän vielä kaikkia niitä. Johtamaan oppii varmasti parhaiten johtamalla, kunhan taustalla on joku, keneen tukeutua ja hyvällä kirjallisuudella on myös varmasti iso vaikutus. Kaikkea ei tarvitse oivaltaa ja kokea itse kantapään kautta, kun asioita voi oppia muilta muutamassa tunnissa kirjan tai mentoroinnin avulla.

 

Minun tulisi kehittää itseäni myös delegoimisessa entisestään. Huomaan, että teen paljon asioita itse mistä en niin välitä, osaa niitä tai koe niitä aina edes niin merkityksellisiksi. Kun oppisin delegoimaan ne asiat, uskaltaisin ja luottaisin ne jonkun toisen käsiin niin ne tulisi varmasti tehokkaammin valmiiksi ja paremmalla menestyksellä. Tämän olen huomannut jo useasti. Toki yrittäjänä on hyvä laajentaa osaamista ja kehittää itseään, mutta kaikessa ei pidä eikä voikaan olla mestari. Välillä on haastava luopua jostain langoista ja kontrollista, mutta sen harjoittaminen on ainoa tie kasvuun ja menestykseen ja on myös iso osa johtamista. Tämäkin asia vaatii kokemusta ja toistoja. Johtamaan ei voi lopulta oppia kuin johtamalla. Odotan innolla sitä hetkeä, kun saan palkattua Vuokratorille ensimmäisen työntekijän tai jos saamme Samoan projektille vaikkapa kesätyöntekijän paistamaan tacoja. Silloin todellinen koitos alkaa. Tämänhetkinen vertaisjohtaminen Samoassa antaa vielä helposti anteeksi, jos kaikki ei onnistu heti ensimmäisellä kerralla, mutta oikeiden työntekijöiden kanssa ei pidä mokailla pahasti ainakaan. Virheitä tietenkin tulee ja sattuu aina kaikille. Hyvän johtajan yksi tunnusmerkki onkin, kuinka niihin virheisiin suhtautuu.

 

Yksi parhaista tavoista kehittyä johtajana itse johtamisen lisäksi on palaute. Se motivoi ja kannustaa ainakin minua yrittämään olla parempi johtaja ja kehittyä entisestään. Myös rakentava palaute on erittäin tervetullutta ja pyrin ottamaan sitä vastaan mahdollisimman hyvin. Toivonkin kuulevani ja saavani sitä tiimiläisiltäni ja muilta keiden kanssa työskentelen myös pyyteettömästi aina kun siihen on aihetta niin hyvässä kuin pahassa.

 

Jatkossa aionkin haastaa itseäni johtajana työllistämällä muita ihmisiä. Tavoitteenani onkin työllistää ensi vuonna 2023 vähintään 1 henkilö ainakin osa-aikaisesti Vuokratorin ja/tai Samoan kautta ja johtaa häntä tai heitä parhaani mukaan. Nyt tällä hetkellä täytyy johtaa ja haastaa itseäni sen verran, että se on mahdollista toteuttaa jo ensi vuonna.

 

Lähteet: https://vuokratori.com/meista/

4.11.2022

Kommentoi