Jos mietitään meidän aikakautemme menestyneimpiä yritysjohtajia, nousee varmasti lähes kaikkien asiasta jotain tietävien papereissa Steve Jobsin nimi korkealle listalla. Häntä on monesti sovitettu samaan suuruusluokkaan sellaisten historian merkkihenkilöiden kuten Thomas Edisonin ja Henry Fordin kanssa. Ja kyllähän hänen tarinansa todella hakee vertaistaan. Autotallissa ystävän kanssa perustettu yritys, joka lopulta nousi yhdeksi maailman arvokkaimmista pörssiyrityksistä ja jonka tuotteet ovat muokanneet useaa teollisuuden alaa ja vaikuttavat edelleen päivittäin satojen miljoonien ihmisten elämään. Applen tuotteet aiheuttavat ihmisissä ristiriitaisia mielipiteitä ja niin aiheutti myös yhtiön entinen johtaja vielä eläessään. Koska Jobs henkilöityy niin vahvasti Appleen saattaa monesti unohtua, että Jobsin rooli oli erittäin merkittävä myös toisessa vielä tänäkin päivänä menestyvässä yhtiössä eli Pixarissa.

Olen akatemian aikana lukenut useita elämäkertoja ja Steve Jobsin elämäkerta Walter Isaacsonin kirjoittamana on tähän mennessä lukemistani paras. Kirja kuvailee uskomattoman yksityiskohtaisesti Jobsin elämän vaiheita ja kirjan ehdottomasti parasta antia ovat lukuisten Jobsin kanssa tekemisissä olleiden ihmisten rehelliset kertomukset tästä hyvin omalaatuisesta visionääristä ja hänen käyttäytymisestään. Reilu kuusisataa sivuiseksi kirjaksi tämä oli hyvin miellyttävä ja mukaansa tempaava lukukokemus.

On sanottu, että Jobs osasi luoda tuotteita, joita ihmiset eivät tienneet tarvitsevansa, mutta sellaisen saatuaan eivät enää osaa elää ilman niitä. Tätä väitettä voi pitää hyvinkin perusteltuna, kun miettii kuinka riippuvaisia ihmiset ovat nykyään esimerkiksi älypuhelimista, joiden tienraivaaja Iphone on aina ollut.

Kun vertaillaan eri valmistajien älypuhelimia keskenään, Applen vahvuutena on usein pidetty käytettävyyttä ja yksinkertaisen tyylikästä muotoilua. Nämä olivat ominaisuuksia, joiden pohjalle Jobs halusi alusta asti rakentaa kaikki tuotteensa. Hän oli itse aktiivisesti mukana tuotteiden ja käyttöliittymien kehitystyössä aina vaahtomuovimallista valmiiseen tuotteeseen asti ja hänen palautteensa insinööreille ja muotoilijoille oli jatkuvasti vain ”Yksinkertaistakaa!”. Yksi esimerkki Jobsin kyvystä yksinkertaistaa oli hänen tahtonsa jättää pois on-off kytkin Ipodista. Tämä ajatus hämmästytti silloin suuresti hänen työntekijöitään, mutta myöhemmin sitä on sovellettu kaikissa Applen laitteissa ja myös moni muu yritys on karsinut sen omista tuotteistaan. Tänä päivänä harvalle käyttäjälle tuskin tulisi mieleenkään, että tarvitsisi esimerkiksi puhelimeensa napin, jonka ainoa tehtävä olisi vain käynnistää ja sulkea laite.

Jobsin on sanottu seisoneen humanismin ja teknologian risteyskohdassa. Hänen suurimpana vahvuutenaan on pidetty ilmiömäistä kykyä yhdistellä taidetta ja teknologiaa toisiinsa ja se on pohja, jonka varaan useat Applen tuotteet perustuvat. Hän rakasti musiikkia, valokuvia ja videoita ja onnistui yhdistämään ne toiseen intohimoonsa eli tietokoneisiin. Esimerkiksi Iphone on lähtökohdiltaan ollut lähes täydellisesti taiteen teknologiaksi muuttanut keksintö, vaikka sitä nykyään käytetäänkin myös paljon muuhun kuin taiteen kuluttamiseen.

Ajatus eri alojen risteyskohdassa näkyi hyvin vahvasti myös Jobsin johtamien yritysten kulttuureissa. Hän halusi luoda yrityksiinsä innovatiivista kulttuuria, jossa tiimien välinen tiedonvaihto, eli akatemia termein ristipölytys, olisi olennainen osa jokaisen työntekijän työpäiviä. Esimerkiksi suunnitellessaan Pixarille uutta toimistorakennusta Jobs halusi talon rakennettavan sellaiseksi, että kaikki kulkeminen tapahtui keskusaukion kautta, jossa ihmiset väkisinkin törmäsivät myös oman osastonsa ulkopuolisiin kollegoihinsa ja vaihtaisivat ajatuksia heidän kanssaan. Jobsin itsensä mukaan luovuus syntyy spontaaneista kohtaamisista ja satunnaisista keskusteluista, joissa ihmiset jakavat tietoa siitä mitä ovat tekemässä ja saavat ulkopuolisilta ajatuksia, joita itse eivät osanneet ajatellakaan. Tällainen ristiin ajattelu pitäisi olla mahdollista kaikissa yrityksissä ja moni yritysjohtaja varmasti nykypäivänäkin sanoo haluavansa edistää sitä, mutta kaikki eivät kuitenkaan ole valmiita tekemään merkittäviä ratkaisuja kuten työtilojen muokkaamista sen edistämiseksi.

Jobsia ei motivoinut raha vaan hänen maailmalle jättämänsä perintö. Kaikista mahtavista keksinnöistään huolimatta hän sanoi suurimman luomuksensa olevan Apple itse. Hän sanoi intohimonsa olevan rakentaa yritys, jossa ihmisiä motivoidaan tekemään erinomaisia tuotteita. Hän ymmärsi jo varhain, että hyvin hoidettu yritys voi tuottaa innovaatioita paljon enemmän kuin yksikään luova ihminen ja, että paras innovaatio voikin olla yritys itsessään. Tämä on erinomainen oppi niin itselleni kuin kaikille muillekin yrittäjille. Yrittäjien ja yritysjohtajien tulisikin säännöllisin väliajoin kysyä itseltään kaiken toiminnan perustana oleva kysymys ”Miksi yritys on olemassa?”.