Kouluvuosi vauhtiin reflektoinnilla

Toisen vuoden opinnot Proakatemiassa alkoivat muutama viikko sitten ja halusin tämän vuoden alkuun reflektoida viime vuotta. Opin paljon uutta ja pääsin tekemään uusia juttuja mahtavan tiimin kanssa. Samalla viime vuosi tuntui kuitenkin myös jatkuvalta tulipalojen sammuttelulta niskassa hengittävien dediksien alla. Oliko tehtävää liikaa vai olisinko itse voinut tehdä jotain eri tavalla? Halusinkin aloittaa tämän syksyn puhtaalta pöydältä ja miettiä miten voisin johtaa itseäni paremmin.

Japanilaisten mukaan jokaisella meistä on oma Ikigai, syy nousta aamuisin sängystä. Syy elää. Ikigai on myös se syy, joka pitää sinut liikkeessä ja toimeliaana, vielä eläkeiässäkin. Ikigain konseptia on tutkittu mm. Japanin Okinawassa, joka on yksi maailma viidestä sinisestä vyöhykkeestä. Näillä vyöhykkeillä elää keskimäärin eniten satavuotiaita ja näistä esiin nousee usein Okinawassa sijaitseva, satavuotiaiden kyläksikin nimetty, Ogimin kylä. Voiko oman Ikigain löytäminen ja toteuttaminen olla yksi niistä tekijöistä, joilla elää pidempään? Oman ikigain löytäminen vaatii usein sinnikästä itsetutkiskelua. Olenko itse löytänyt oman ikigain ja mikä tärkeintä, elänkö sen mukaista elämää?

Kun kalenteri täyttyy tulipalojen sammuttelusta

Toni Lehtimäki oli 9.9.2021 pitämässä pajan itsensäjohtamisesta meidän tiimillemme. Paja tuli monen mielestä hyvään hetkeen, uuden kouluvuoden alkuun. Silloin kun kaikki varmasti miettivät vielä jonkun verran viime kouluvuotta sekä tässä kohtaa itsensäjohtamisen taidoista on vielä eniten hyötyä. Toni kertoi, että ajanhallinnalliset ongelmat eivät perinteisesti kuulu itsensä johtamisen teorioihin. Silti pajassa käyty check in -kierros paljasti toista. Moni koki isoimmaksi haasteeksi juuri ajanhallinnan. Tehtävin aikatauluttaminen tuntui haastavalta, kalenteri täyttyi liian täyteen ja asiat jäivät helposti viime tippaan. Tästä kaikesta taas aiheutuu helposti stressiä, mikä itselleni ainakin työskentelyn aloittamisesta vielä haastavampaa.

Lehtimäki piirsi taululle Eisenhowerin matriisin, eli Yhdysvaltojen entisen presidentin mukaan nimetyn nelikentän, jota käytetään visualisoimaan ja priorisoimaan työtehtävät. Tehtävät jaetaan kiireellisyyden ja tärkeyden mukaan. Lähtökohtaisesti kyseistä nelikenttää käytetään erottelemaan työtehtävät tulipaloihin eli niihin mitkä on pakko hoitaa välittömästi sekä ei-kiireellisiin tehtäviin, jotka voi huoletta siirtää tai delegoida eteenpäin. Toni halusi meidän kuitenkin katselevan matriisia hieman eri näkökulmalta. Sillä meidän elämämme nelikentässä pitäisi olla myös muutkin tärkeät asiat kuin työtehtävät. Meidän tulisi priorisoida elämäämme siten, että meillä olisi päivittäin jatkuvasti vähemmän niitä tulipaloja. Meidän tulisi siis keskittää päivittäinen fokuksemme siten, että valtaosa tehtävistämme olisi tärkeitä, mutta ei kiireellisiä. Näin pääsemme lähemmäs meidän pitkäaikaisia tavoitteitamme ja arvojamme eikä päivät kulu tulipalojen sammutteluun. Ehkä pitkäaikaisten tavoitteiden ja arvojen joukosta löytyy myös se Ikigai tai sen etsimiseen jää vähintään enemmän aikaa ja energiaa.

Kiire on yleensä itse luotua, mutta myös itse korjattavissa

Yksi Ikigain ajatuksista onkin kiireen välttäminen. Toimeliaana tulisi pysyä, mutta kiire väsyttää ihmisen ja vanhentaa meitä välittömästi. Kiire ja stressi vaikuttavat moneen elämän osa-alueeseen keskittymiskyvystä nukkumiseen. Kiire johtuu yleensä paljosti omasta toiminnastamme, niin kuin Lehtimäen pitämässä pajassakin kävi ilmi. Tunnistan sen omasta käytöksestäni. Vaikka saisin paljon aikaa tehtävän tai projektin tekemiseen, teen sen silti hyvin usein vasta vähän ennen deadlinea. Toni heitti meille ajatuksen, mitä jos vain tekisitte kaiken heti kuin on mahdollista? Kiire ja kiireen tunne vähenisi heti sillä.

Jatkuva itsereflektointi on tärkeää pysyäkseen oikealla polulla. Jaakko Sahimaan blogikirjoitus ”Älä anna kiireellisten asioiden mennä tärkeiden edelle!” tiivistää hyvin itsensä johtamisen ja reflektoinnin tärkeyden kaikille. ”Valinnat, jotka teet tänään, määrittelevät, missä olet huomenna.”, Sahimaa kirjoittaa. Jos paahtaa vain suoraan eteenpäin koskaan pysähtymättä, ei se ole omien tavoitteiden kannalta kovinkaan hedelmällistä. Pitäisikin siis pysähtyä välillä hengittämään ja kysyä itseltään, olenko oikealla polulla? Johtaako päivittäiset valintani minua sinne, minne haluan mennä?

Yhteisöllisyyden tärkeys niin elämässä kuin opinnoissa

Yksi iso teema ikigaissa on yhteisöllisyys. Kaikkia sinisiä alueita yhdistää vahva yhteisöllisyys ja toisten auttaminen. Suomalaisessa kulttuurissa yhteisöllisyyttä löytää ehkä helpoiten maaseudulta, mutta maalla kasvaneena en silti koskaan kokenut kylässäni vahvaa yhteisöllisyyttä. Se vaan ei suoranaisesti kuulu vahvasti suomalaiseen kulttuuriin. Meidän invidualistisessa kulttuurissamme yksilö korostuu yhteisöä enemmän. Miten sitten löytää elämään yhteisöllisyyttä? Itse olen löytänyt yhteisöllisyyden tunnetta työpaikoilta ja harrastusten parista. Vertaistuki on tärkeää myös opintojen aikana.

Proakatemialla opiskellaan tiimiyrittäjyyttä ja vasta tänä vuonna olen itse ymmärtänyt sen oikean vahvuuden. Tiimissä on yksilöä enemmän voimaa, kun autat toista, saat varmasti sen myös takaisinkin. Näissä kolmessa käyttämässä lähteessäni yhdistyikin melko samanlaisia ajatuksia. Lehtimäki kehotti meitä määrittelemään meille tärkeimmät arvot ja priorisoimaan työtehtävät sen mukaan. Sahimaa kehottaa miettimään itseään 100-vuotiaana ja kysyy blogitekstissään: ”Mistä haluat, että sinut muistetaan? Mitä toivot, että olet jättänyt jälkeesi?” Ikigai puolestaan kehottaa löytämään sen oman syyn nousta vuoteesta, välttämään kiirettä, arvostamaan yhteisöä, ystäviä ja ympäröivää luontoa sekä elämään hetkessä.

Mitä vien käytäntöön?

 Näiden lähteiden pohjalta vien nämä asiat käytäntöön:

1. Parempi ajanhallinta. Teen työtehtävät heti ja ajastan ne kalenteriin.
2. Vähennän turhaa kuormitusta elämästäni. Vähemmän Netflixiä ja sosiaalisen median selailua, enemmän laadukasta luettavaa.
3. Määrittelen tarkasti omat arvot ja tavoitteet. Tämä sisältää sekä pidemmän ajan tavoitteet että lähitulevaisuuden tavoitteet.
4. Suunnittelen miten pääsen tavoitteisiini ja priorisoin erityisesti pitkän aikavälin tavoitteet ja arvot.
5. Muistan varata kalenterista aina aikaa yhteisölleni. Erityisesti sille ydinjoukolle, kuka antaa minulle eniten energiaa elämässäni.
6. Pidä luonto ja liikunta isona osana elämää. Yksi isoimmista energian lähteistäni on luonto ja liikunta, viime keväänä molemmat jäivät vähille kiireen takia. Tänä kouluvuonna aion aina pitää kalenterissa tilaa näille.
7. Jätän kalenteriin aikaa haahuilulle. Eli sille hetkessä elämiselle, joka jättää tilaa luovuudelle ja spontaaneille ideoille.

Lähteet

García, H & Miralles, F. 2016. Ikigai – Pitkän ja onnellisen elämän salaisuus japanilaisittain. Helsinki: Gummerus.

Lehtimäki, T. Kipinän paja Itsensäjohtamisesta 9.9.2021

Sahimaa, J. Blogiteksti. Luettu 15.9.2021. https://www.jaakkosahimaa.fi/blogi/ala-anna-kiireellisten-asioiden-menna-tarkeimpien-asioiden-edelle