Venyttelyn tehokkuudesta on ollut paljon puhetta viime aikoina ja joissain artikkeleissa se on julistettu täysin hyödyttömäksi tai jopa haitalliseksi esim. suorituskyvyn kannalta.

Viime vuonna tehty tutkimus antoi kuitenkin lupaavia tuloksia pitkäkestoisen passiivisen venyttelyn hyödyistä.

Tutkimukseen osallistui 52 henkilöä, joista 27 oli interventioryhmässä ja 25 kontrolliryhmässä, eli heille ei toteutettu interventiota. Interventioryhmän toista pohjetta venytettiin ortoosilla 1 tunti päivässä 6 viikon ajan.

Tutkimukseen osallistuneilta henkilöiltä testattiin 1 toiston maksimivarpaillenousu polvi suorana, nilkan ojennuksen isometrinen maksimivoima polvi suorana sekä nilkan liikkuvuus toiminnallisessa testillä sekä goniometrillä. Lisäksi interventioryhmältä testattiin pohkeen lihasmassa käyttäen ultraääntä.

Ortoosissa olleen jalan pohkeen lihasmassa kasvoi 15,2 % ja toisen jalan 2,1 %. Yhden toiston maksimi varpaillenousu kohentui venytetyssä jalassa 25,1 % ja 11,4 % toisessa jalassa. Isometrinen maksimivoima kasvoi venytetyssä jalassa 16,8 % ja toisessa jalassa 1,4 %.

Tutkijoiden hypoteesi oli, että venyttely aiheuttaa lihaksessa samankaltaista mikrovauriota, kuin voimaharjoittelu, aiheuttaen lihaskasvua sekä maksimivoiman kohentumista.
Tulokset olivat mielestäni yllättävän hyviä ja on aiheellista pohtia, kuinka pitkäkestoista passiivista venyttelyä ortoosilla voitaisiin hyödyntää erilaisten potilaiden kanssa.

Kaikista loogisin kohderyhmä olisi mielestäni potilaat, jotka ovat immobilisoituneet syystä tai toisesta. Lihasatrofiaa ja maksimivoiman heikkenemistä alkaa tapahtumaan hyvin nopeasti vuodepotilaalla. Jos potilas ei pysty liikkumaan, ortoosin avulla toteutettu venyttely voisi olla tehokas työkalu lihasatrofian sekä maksimivoiman heikkenemisen hidastamisessa.

Tunti päivässä voimakasta venytystä kuuden viikon ajan on kuitenkin kohtuullisen suuri määrä ja potilaiden kokemuksia tällaisesta hoidosta tulisi tutkia tarkemmin. Tärkeää olisi myös tutkia, pystytäänkö ortoosilla toteutettua passiivista venyttelyä toteuttamaan muille lihasryhmille, sillä pelkkien pohkeiden toimintakyvyn ylläpito ei riitä esimerkiksi kävelyä ajatellen väliaikaisesti immobilisoituneille potilaille.

Mielenkiintoista olisi myös nähdä tutkimus siitä, pystytäänkö pitkäkestoisella passiivisella venyttelyllä tuomaan lisäarvoa esimerkiksi voimaharjoitteluohjelmaan.

Halusin tuoda tämän tutkimuksen esille, sillä olin niin yllättynyt sen tuloksista. On vaikea kuvitella, että pelkkä jalan pitäminen passiivisesti tietyssä asennossa voisi suurentaa lihasmassaa sekä parantaa sen voimantuotto-ominaisuuksia. On mielenkiintoista nähdä, tuleeko ortoosin avulla toteutetusta venyttelystä yksi hoitomuoto esimerkiksi leikkauspotilailla.

Lähteet:

Warneke K, Brinkmann A, Hillebrecht M, Schiemann S. Influence of Long-Lasting Static Stretching on Maximal Strength, Muscle Thickness and Flexibility. Front Physiol. 2022 May 25;13:878955. doi: 10.3389/fphys.2022.878955.