Ihminen vs kaikki

Luin Madventuresin Maailmanselitys kirjaa, joka käsittelee ihmistä kokonaisuutena: Mistä tulemme, keitä olemme, miksi olemme ja minne ollaan menossa? Tämä essee käsittelee kuitenkin lajimme kehitystä ammoisista ajoista tähän pisteeseen.

Ihminen, josta kehittyi tuntemamme maailman hallitsija, on myös sen potentiaalinen tuhoaja sekä pelastaja. Kasa lihaa, luuta, vettä ja hermoja. Eläin, jonka uskotaan eroavan muista muun muassa siten, että se kykenee abstraktiin ajatteluun, kieleen ja itsetarkkailuun. Kuinka ihminen on kehittynyt ja onnistunut saattamaan planeettansa näin huonoon jamaan?

Kauan sitten

Tutkimusten mukaan ihminen kehittyi Saharan etäläpuolisessa Afrikassa noin 200 000 – 250 000 vuotta sitten. Ihminen päätyi Euraasiaan ja Oseaniaan vasta kuitenkin noin 40 000 vuotta sitten. Amerikkaan heimomme jäsenet löysivät viimeisimpänä noin 20 000 vuotta sitten. Mielenkiintoinen fakta on myös se, että Neandertalin ihminen tallusteli pitkin samaa tellusta vielä noin 28 000 vuotta sitten. Neandertalin ihminen oli vankkarakenteisempi kuin homo sapiens ja sillä oli jopa isommat aivot. Neandertalin ihminen osasi käyttää työkaluja, käsitellä tulta ja on tiettävästi ensimmäinen ihmislaji, joka hautasi vainajiaan. Joidenkin teorioiden mukaan Homo sapiensin puhekyky ja kieli loivat paremman pohjan nopealle kulttuurievoluutiolle, kun taas neandertalin ihmisen ei uskota kehittäneen yhtä monimutkaista kieltä ja tämä olisi ollut yksi sukupuuton syistä. Erään teorian mukaan homo sapiens toi neandertalinihmisille tauteja, jotka lopulta tappoivat koko porukan.

Safkan lyhyt historia

Jared Diamondin kirja Tykit, taudit ja teräs, pohtii miksi jotkin yhteiskunnat ovat kehittyneet paremmin kuin toiset. Diamondin mukaan kaiken kehityksen takana on suuret sivilisaatiot eli siis varhaisimmat korkeakulttuurit. Näillä kulttuureilla on yhteneväistä se, että niillä oli kehittynyt teknologia ja korkea asukasluku, eli toisin sanoen todella hyvin organisoitu työvoima. Sanotaan, että tämän etumatkan salaisuutena on ihmisen uusiutunut ravinto. Noin 10 000 vuotta sitten jääkausi oli tappanut suuren määrän eläimiä ja kasveja, joten keräilijöiden ja metsästäjien aikakausi oli hiipunut ja tarvittiin uusia menetelmiä ruokkia itsensä ja kanssa eläjänsä. Ihminen alkoi viljelemään maata. Olosuhteet eivät kuitenkaan olleet samat joka puolella maailmaa vaan viljeleminen oli helpompaa ja kasvit ravintorikkaampia tietyissä osissa maapalloa. Samoihin aikoihin ihmislaji koki toisen mullistuksen kehityksensä kannalta, nimittäin se oppi kesyttämään ensimmäistä kertaa tuotantoeläimen. Tässäkään asiassa ei kortit menneet tasan maanosien kesken vaan miltei kaikki kesytettävissä olevat nisäkkäät sijaitsivat Euroopassa, Aasiassa tai Pohjois-Afrikassa. Ihmiskunnan kehityksen takana onkin olleet olosuhteet ja silkka tuuri. Kyseessä ei ole fiksummat ja tyhmemmät ihmiset vaan olosuhteet.

Ihminen kuoli jo

Sumatralla Indonesiassa räjähti supertulivuori 70 000 vuotta sitten. Sen jälkeisen ydintalven uskotaan tappaneen ihmiskunnan miltei sukupuuttoon. Tässä vaiheessa ihmislaji ei ollut vielä levittäytynyt muualle, vain majaili yhä Afrikassa. Lähes heti kun tämän jälkeen lajimme alkoi levittäytyä ympäri maailmaa. Ei ole tiedossa onko tämä vain sattumaa vai tapahtuiko tässä vaiheessa, jotakin mikä muutti lajimme. Lajimme on varsin erilainen kuin muut ihmislajit, joita planeettamme on päällään kantanut. Meidän lajimme ei tyydy mihinkään vaan haluaa aina lisää. Tämä voi olla osasyy miksi lajimme on sinnitellyt telluksen kamaralla niin pitkään. Lajillemme ominainen piirre voi myös olla syy miksi se pyyhkii itse itsensä pois pallolta.

Mikä neuvoksi

Mitä siis ihmisen pitäisi tehdä, että se selviäisi lajina? Ja että planeetta pysyisi asuinkelvollisena, jotta lajina säilyminen täällä olisi mahdollista? Ainakin on selvää, että esimerkiksi ilmastonmuutos ei ole pelkästään luonnontieteellinen ongelma. Se vaatii hyvin laajaa osaamista esimerkiksi politiikan ja yhteiskuntatieteiden saralta. Siksi onkin tärkeää, että aiheesta ja sen ympäriltä käydään aktiivista keskustelua. Toivon mukaan tältä pohjalta syntyisi uusia ideoita ja oivalluksia, jotka jalostuisivat päätöksiin ja teoiksi asti.

Faktoja:

1. Aurinko säteilee maapallolle yhdessä tunnissa energian, joka vastaa koko ihmiskunnan energian kulutusta vuodessa. Jos aurinkoenergiasta voitaisiin ottaa käyttöön 0,01 prosenttia, koko maapallon energiantarve olisi turvattu.

2. Nature.org arvioi, että neljännes maailman lajeista kuolee sukupuuttoon tällä lämpenemisen tahdilla vuoteen 2050 mennessä. Ensimmäinen meni jo: vuonna 1999 sukupuuttoon kuoli kultakonna-niminen sammakkolaji, kun sen kutulammikot Costa Ricassa kuivuivat ilmaston lämpenemisen johdosta.

3. Osa uusiutuvasta energiasta yritetään ottaa haltuun mielenkiintoisista paikoista. Esimerkiksi merilevästä, oluentuotannon jätteistä, aalloista, kuntosalilaitteista, aurinkotuulesta ja ruumiinlämmöstä niin elävien kuin myös kuolleiden. Krematorioidenkin tuottamaa lämpöenergiaa on alettu ottamaan käyttöön maailmassa.

Hauskojen faktojen saatteella sanoisin itse, että ihmisen tulee olla jatkossakin luova ja samalla tyytyä ja olla tyytyväinen. Meidän planeettamme mahdollistaa äärimmäisen monimuotoisen elämänkirjon ja on kaikin puolin käsittämättömän upea. Pidetään siitä ja toisistamme huolta ja käytetään hyvin tämä pieni aika mikä meille täällä on suotu. Loppujenlopuksi maailma on meillä juuri nyt vain lainassa tulevilta sukupolvilta.