Tampere
30 May, Thursday
18° C

Proakatemian esseepankki

Fysioterapeutin rooli terveyskäyttäytymisen muutosinterventiossa



Kirjoittanut: Viljami Hietaharju - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Johdanto

Terveyskäyttäytymisellä tarkoitetaan kaikkea toimintaa, joka vaikuttaa yksilön terveyteen. Perinteisesti tulee ehkä mieleen ravitsemusvalinnat, mutta terveyskäyttäytymiseen lukeutuu myös esimerkiksi turvallisuus-orientuneisuus, kuten kypärän käyttö pyöräillessä. Ehkä yleisin fysioterapeutin suorittama terveyskäyttäytymisen muutosinterventio liittyy fyysiseen aktiivisuuteen. Tämä on taas helpommin sanottu, kuin tehty, mutta kerron hieman fysioterapeutin roolista terveyskäyttäytymisen muutosinterventiossa tulevia työelämän haasteita varten. (Ståhl 2017).

Terveyskäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa muutosinterventioilla. Erilaisia menetelmiä ja toimintaperiaatteita on useita ja ne voidaan jakaa ympäristöön ja yksilöön vaikuttaviin menetelmiin. Yhteistä kaikilla menetelmillä on asiakaskeskeisyys, itseluottamuksen vahvistaminen ja oman käyttäytymisen kriittinen pohdinta ja analysointi.

Fysioterapeutin on tärkeää ottaa asiakkaan terveyskäyttäytyminen huomioon asiakkaan kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Joskus asiakkaan terveyskäyttäytyminen saattaa olla todella suuri jarruttava tekijä kuntoutumisprosessissa, eikä toivottuihin tavoitteisiin päästä ilman kokonaisvaltaista muutosinterventiota terveyskäyttäytymiseen.

Muutosinterventioiden menetelmät

Yleisimpiä muutosinterventioiden menetelmiä ovat SCT, eli social cognitive theory, TPB, eli theory of planned behaviour, RP, eli relapse prevention, self regulation model, TTM, eli transtheoretical model ja HBM, eli health belief model. Näistä teorioista en ollut aiemmin kuullut puhuttavan fysioterapiaopintojen aikana, mutta luulen, että olen myös itse hyödyntänyt kyseisiä teorioita tietämättäni. Menetelmiä olisi kuitenkin tärkeä ymmärtää, sillä useita eri menetelmiä hyödyntävät interventiot saattavat olla yhtä menetelmää hyödyntäviä interventioita heikompia. (Janevic & Connell 2018).

SCT painottaa asiakkaan odotuksia ja uskomuksia intervention lopputulokseen eniten vaikuttavina tekijöinä. Näihin on taas voimakkaasti kytköksissä yksilön itsetunto ja minäpystyvyyden tunne. Konkreettisesti SCT:n hyödyntäminen fysioterapeutin työssä tarkoittaisi siis käymistä läpi asiakkaan käsityksiä hänen omista voimavaroistaan, odotuksistaan käyttäytymisen muutoksista johtuvista lopputuloksista sekä hänen itsetunnostaan. (Janevic & Connell 2018).

TPB jakaa intervention onnistumista ennustavat tekijät kahteen osa-alueeseen. Yksilön asenteet, eli uskomukset ja odotukset siitä, mitä terveyskäyttäytymisen muutoksesta voisi seurata sekä subjektiiviset normit, eli miten yksilö kokee läheistensä suhtautuvan muutokseen. (Janevic & Connell 2018).

TTM (muutosvaihemalli) jakaa muutoksen onnistumista ennustavat tekijät useisiin eri vaiheisiin. Vaiheet ovat esipohdinta-, pohdinta-, valmistautumis- ja toimintavaihe, ylläpito-, sekä lopettamisvaihe. Jokainen vaihe sisältää useita eri alavaiheita, joten malli on hyvin monimutkainen (Janevic & Connell 2018).

Self regulation model sisältää neljä vaihetta, jotka ohjaavat suoraa asiakkaan omaa toimintaa. Vaiheet ovat: etsi tietoa aiheesta, selvitä vaikutukset yksilöön, toimi ja seuraa toiminnan vaikutuksia. Malli perustuu paljolti asiakkaan kykyyn tarkkailla omaa käyttäytymistään, sekä kykyyn tehdä tarkkailun perusteella johtopäätöksiä. (Janevic & Connell 2018). Meta-analyyseista vuonna 2020 tehty katsaus tutki kyseistä mallia ja sen mukaan self regulation model toimii joillakin terveyskäyttäytymisen osa-alueilla, mutta sen vaikuttavuutta ei voida yleistää. Tämä ilmenee esimerkiksi siinä, että malli on todettu tehottomaksi menetelmäksi vaikeiden riippuvuuksien hoidossa. (Hennessy ym. 2020).

Kyseiset mallit ovat varmasti erinomaisia tukipilareita vahvistamaan fysioterapeutin teettämiä interventioita, mutta luulen, että yksilöllisyys jää huomioimatta, jos fysioterapeutti hyödyntää kankeasti samaa kaavaa jokaisen asiakkaan kohdalla. On tärkeää, että fysioterapeutti pystyy luomaan luottamuksellisen suhteen asiakkaaseen. Tällöin asiakas saattaa myös olla avoimempi muutokselle sekä tunnistaa muutoksen tarpeen, mikä on yksi tärkeimmistä seikoista terveyskäyttäytymisen muutosintervention onnistumisessa.

Motivaatio

Asiakkaan motivointi on yksi fysioterapeutin suurimmista haasteista. Fysioterapiakoulutuksessa on puhuttu tähän mennessä motivoivasta haastattelusta, mutta koen, että oma osaamiseni on jäänyt sen suhteen suppeaksi. Muitakin motivoinnin keinoja on sivuttu, mutta esimerkiksi motivoinnin psykologinen teoriapohja on jäänyt suppeaksi.

Muutosinterventiota tehdessä puhutaan muutosmotivaatiosta.  Motivaatioon on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota silloin, kun asiakas on tietoinen vaadittavista toimenpiteistä oman terveytensä edistämisen kannalta, mutta ei ole riittävän motivoitunut muutoksen toteuttamiseen. Erityisesti sisäinen motivaatio on myös tärkeässä asemassa muutoksen ylläpidon kannalta. Motivoinnista on myös hyvä muistaa, että motivaatiota voidaan myös pyrkiä vähentämään jotain terveydelle haitallista käytöstä kohtaan. (West & Michie 2020). Oleellista on, että asiakkaan terveyttä ajatellen positiivisempi valinta on haitallisempaa motivoivampi.

Teknologia on yksi fysioterapeutin apuvälineistä muutosinterventiossa. Teknologian avulla on mahdollista osallistaa asiakas interventioon, mikä puolestaan lisää terveyskäyttäytymisen muutosintervention onnistumisen todennäköisyyttä. (Hesse ym. 2018). Erilaiset askelmittarit ja muut teknologiat, jotka mahdollistavat muutoksen näkemisen konkreettisesti voivat olla hyvinkin motivoivia, mutta niiden kykyä mitata kokonaisvaltaista terveyttä ei pidä yliarvioida. Teknologia saattaa myös altistaa käyttäjän stressille, minkä olen itsekin huomannut. Oma Oura -sormukseni antaa esimerkiksi tietynlaisen valmiuslukeman jokaisena aamuna, mikä perustuu erilaisiin sormuksen suorittamiin fysiologisiin mittauksiin. Tämä on aiheuttanut itselleni paineita nukkua paremmin ja se on aiheuttanut lähinnä unettomuutta.

Pohdinta

Miten saada asiakas tekemään parempia terveysvalintoja, on kysymys, johon ei ole täydellistä vastausta. Terveyskäyttäytymisen muutosinterventio ja siihen liittyvät erilaiset metodit ovat kuitenkin erittäin hyödyllisiä työkaluja, kun halutaan ohjata asiakasta terveempien elämäntapojen suuntaan. Täytyy myös muistaa, että asiakkaan täytyy itse haluta muutosta, eikä taitavinkaan terveydenhuollon ammattilainen, joka omaa jumalalliset vuorovaikutus- ja motivointitaidot, pysty paljoa tekemään muutosvastaisten asiakkaiden kohdalla.

 

 

 

 

Lähteet

 

Janevic, Mary R., Connell, Cathleen M. (2018) Individual Theories. Teoksessa Hilliard, Marisa E., Riekert, Kristin A., Ockene, Judith K., Pbert, Lori. (toim.) The Handbook of Health Behavior Change. Springer Publishing Company. 3-24.

Ståhl T. 2017. Terveyden edistämisen vaikuttavuus ja mittaaminen. Duodecim 33:971–3.

Hennessy, Emily A., Blair T. Johnson, Rebecca L. Acabchuk, Kiran McCloskey,  Jania Stewart-James. ”Self-regulation mechanisms in health behavior change: a systematic meta-review of meta-analyses, 2006–2017”. Health Psychology Review 14, nro 1 (2. tammikuuta 2020): 6–42. https://doi.org/10.1080/17437199.2019.1679654.

West, R. & Michie, S. A brief introduction to the COM-B Model of behaviour and the PRIME Theory of motivation. Qeios ID: WW04E6.2 https://doi.org/10.32388/WW04E6.2

Hesse, Bradford W., Beckjord, E., Ahern, David K. (2018) Role of Techology in Behavior Change to Expand Reach and Impact on Public Health. Teoksessa Hilliard, Marisa E., Riekert, Kristin A., Ockene, Judith K., Pbert, Lori. (toim.) The Handbook of Health Behavior Change. Springer Publishing Company. 525-544.

Kommentoi