Tampere
24 May, Friday
25° C

Proakatemian esseepankki

Fibromyalgia



Kirjoittanut: Viljami Hietaharju - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Johdanto

Fibromyalgiaa, epämääräistä kipua ja uupumusta aiheuttavaa oireyhtymää sairastaa noin 4 % suomalaisista. Se on yli neljä kertaa enemmän kuin esimerkiksi kansan keskuudessa paljon paremmin tunnettu nivelreuma.

Siltikään ei fysioterapeuttikoulutuksen aikana puhuttu paljoa tästä oireyhtymästä. Luulen tämän johtuvan siitä, että fibromyalgian etiologiaa ei tunneta täysin, ja sen hoitosuositukset ovat hyvin epämääräisiä. Syvennyn tässä tekstissä fibromyalgiaan ja selvennän, kuinka fibromyalgiapotilaita pystyy fysioterapeuttina parhaiten auttamaan.

Fibromyalgia

Fibro tarkoittaa sidekudosta ja myalgia viittaa kipuun lihaksissa. Fibromyalgia on luokiteltu toiminnalliseksi oireyhtymäksi ja sen katsotaan johtuvan keskuhermostoperäisestä kivun säätelyhäiriöstä ja autonomisen hermoston epätasapainosta, jotka selittävät hyvin laaja-alaiset oireet. Varmuutta fibromyalgian aiheuttajasta ei ole kuitenkaan löydetty (Petterson 2021).

Toiminnallisella oireella tarkoitetaan jotain normaalia voimakkaampaa kehon fysiologista kuormitusvastetta. Toiminnalliset oireet johtuvat keskushermoston herkistyneille reaktioille erilaisiin tavanomaisiin ärsykkeisiin. Yleisiä toiminnallisia oireita voivat olla esimerkiksi uupumus, erilaiset kivut, suoliston ongelmat tai mielialaoireet (Työterveyslaitos 2023).

Käytännössä toiminnallisen oireyhtymän syntymisen prosessi etenee yleensä näin; Ensimmäisenä tulee jokin tuntemus tai oire, josta ihminen tekee tiedostamattaan jonkin tulkinnan. Tämä tulkinta on toiminnallisesta oireilusta kärsivällä ihmisellä yleensä negatiivinen ja hän liittää tuntemukseen uhkaavan merkityksen. Reaktiivisuus lisääntyy oireiden pelon myötä ja oireita aletaan tarkkailla ja välttämään. Oireilun pitkittyessä voi toimintakyky alkaa rajoittua ja ihminen saattaa eristäytyä (Työterveyslaitos 2023).

Fibromyalgialle altistavat perinnölliset tekijät ja ne selittävät noin 50% sairastumisriskistä. Tämän lisäksi riskiä sairastua oireyhtymään lisäävät useat muut kuormitustekijät, kuten krooniset kiputilat, heikko uni, vähäinen liikunta, henkinen stressi, toivottomuus jne. On kuitenkin haastavaa arvioida, onko esimerkiksi stressi johtanut fibromyalgian syntyyn, vai onko fibromyalgia johtanut psyykkisiin oireisiin. (Bair MJ. 2020).

Fibromyalgian diagnosointi perustuu seuraaviin oireisiin: Ympäri kehoa yleistynyttä kipua, joka on jatkunut >3 kuukautta. Kipu assosioituu uupumuksen, uniongelmien ja kognitiivisten tai somaattisten oireiden kanssa. Potilas ei osaa määrittää kivulle selkeää paikkaa vaan kertoo kivun olevan hyvin laaja-alaista. Joissain tapauksissa asiakas osaa paikallistaa kivun joissain määrin (esim. alaselkä). Lisäksi fibromylagiapotilaalla on usein somaattisia oireita sekä palpaatioarkuutta (Bair MJ. 2020).

Fibromyalgia todetaan oireiden, lääkärin suorittaman yleistutkimuksen ja täydentävien laboratoriokokeiden avulla, joita tulisi tehdä harkiten. Mahdollisimman varhaista diagnoosia pidetään tärkeänä, sillä tällöin potilas saa selityksen oireilleen ja helpotuksen tunteen (Julkunen 2020).

Hoito

Erikoislääkäri Heikki Julkunen kirjoitti Duodecim -lehdessä vuoden 2022 lopussa näin; “Fibromyalgiaa voidaan pitää elimistön stressireaktiona kuormitustekijöille.” Juuri tähän lausahdukseen pitäisi mielestäni fysioterapeuttien tarttua. Fibromyalgian hoidon tulisi fokusoitua toimintakyvyn parantamiseen, elämänlaadun parantamiseen sekä oireiden helpottamiseen. Fysioterapeuteilla on tähän useita työkaluja, vaikka esim. biomekaanisesta näkökulmasta fibromyalgiaa on aivan turha tarkastella (Julkunen 2020).

Fysioterapeuttisesta näkökulmasta mielestäni tärkeimpänä asiana on liikkumiskyvyn ylläpito ja liikkumisen kautta saavutetut hyödyt. Aerobisen ja vastusharjoittelun on todettu useissa tutkimuksissa vähentävän fibromyalgiaan liittyvää kipua ja uupumusta sekä parantavan toimintakykyä ja elämänlaatua. Fibromyalgiaan liittyvän taistele-pakene reaktion hillitseminen psykofyysisin menetelmin olisi varmasti myös varteenotettava asia (Antunes MD 2022).

Pohdinta

Fibromyalgian hoito on pitkäjänteisyyttä ja moniammatillisuutta vaativa prosessi. Tärkeää on, että fibromyalgiapotilas saa selityksen oireilleen ja hänen oireensa otetaan vakavasti. Fysioterapeutin tulisi keskittyä voimavarojen kartoittamiseen, liikuntaan kannustamiseen ja sen mahdollistamiseen sekä psyykkisten oireiden helpottamiseen psykofyysisen fysioterapian menetelmin.

Lähteet

Julkunen Heikki. Fibromyalgia. Terveyskirjasto. 9.11.2022. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00016
Petterson Tom. Fibromyalgia. Reumaliitto. 2021. https://www.reumaliitto.fi/fi/reuma-aapinen/reumataudit/fibromyalgia
Bair MJ, Krebs EE. Fibromyalgia. Ann Intern Med. 2020 Mar 3;172(5):ITC33-ITC48. doi: 10.7326/AITC202003030. PMID: 32120395.
Työterveyslaitos. Toiminnalliset oireistot. Luettu 28.3.2023. https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/toiminnalliset-oireistot
Antunes MD, Marques AP. The role of physiotherapy in fibromyalgia: Current and future perspectives. Front Physiol. 2022 Aug 16;13:968292. doi: 10.3389/fphys.2022.968292. PMID: 36051912; PMCID: PMC9424756.

Kommentoi