Tampere
19 May, Sunday
23° C

Proakatemian esseepankki

Erityisherkän vahvuudet ja heikkoudet



Kirjoittanut: Roosa Huhtamäki - tiimistä Hurmos.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Mielen päällä
Jutta Gustafsberg
Harriet Piekkola
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Erityisherkän vahvuudet ja heikkoudet

 

Johdanto

Olen aina ollut kiinnostunut psykologiasta ja siitä, miten ihminen toimii ja käyttäytyy, sekä mitkä tekijät ohjaavat käyttäytymistä. Luenkin paljon psykologista kirjallisuutta, sekä etsin jatkuvasti lisää tietoa, kuinka kehittää itseään. Olen aina ollut hyvin empaattinen ja herkkä, joten kun löysin käsitteen erityisherkkyys, lähdin suurella mielenkiinnolla ottamaan asiasta lisää selvää. Totesin pian olevani itsekin erityisherkkä. Tässä esseessä pureudun erityisherkän ominaisuuksiin, sekä piirteisiin ja peilaan niitä omiin ajatuksiini, ja käytösmalleihini.

 

”Herkkyys on inhimillinen piirre ja meissä jokaisessa on enemmän tai vähemmän herkkyyttä. ” (Piekkola, 2016)

 

Löysin tieni aiheen pariin lukiessani Jutta Gustafsbergin ja Harriet Piekkolan kirjan Mielen päällä (2016). Kirja käsittelee paljon mielen voimaa ja sen työkaluja, sekä herättää suuresti omaa ajattelua. Koska olemme kaikki uniikkeja yksilöitä, on hyvin kiinnostavaa oppia, miten käyttäydymme, mitkä piirteet yhdistävät meitä ja toisaalta mitkä meidät erottavat omiksi yksilöiksemme. Katri Koskisen artikkelin Erityisherkkä ihminen kokee kaiken voimakkaammin- ja unohtaa siinä samassa huolehtia itsestään (MTV 2015) mukaan noin 15–20 prosenttia ihmisistä ovat erityisherkkiä. Jokainen meistä joutuu arjessaan kohtaamaan erinäisiä kanssakäynti tilanteita hyvin erilaisten ihmisten kanssa, joten erityisherkkyyden, sekä vuorovaikutustaitojen ymmärtämisestä on meille jokaiselle varmasti hyötyä. Koskisen artikkelissa haastatellaan psykologi, kouluttajaa Heli Heiskasta, joka on itsekin erityisherkkä. ”Vähemmän herkän ihmisen on todella vaikea tai jopa lähes mahdotonta ymmärtää, miten erityisherkkä kokee tämän maailman – ja sama pätee myös toisinpäin”, Heiskanen kuvailee.

 

 

 

Erityisherkkyys

Koskisen artikkelissa erityisherkkyyttä kuvataan synnynnäisenä piirteenä, jossa yliherkän hermojärjestelmä on erityisen herkästi reagoiva erilaisiin tunne- ja aistiärsykkeisiin. (MTV 2015) Toisin sanoen eritysherkkä havaitsee voimakkaammin aistiärsykkeitä mitä yleensä. Hän voi siis kokea äänet, hajut, valot ja liikkeet voimakkaampina mitä tavallisesti.

 

”Erityisherkkä havainnoi syvällisemmin sekä ympäröivää että omaa sisäistä maailmaansa.” (Heiskanen, 2015)

 

Erityisherkkyyteen liittyy paljon tunnetason herkkyyttä. Erityisherkät kokevat voimakkaammin tunnekokemuksia, liikuttuvat herkemmin, sekä ovat todella empaattisia. Allekirjoitan tämän täysin, sillä olen aina ollut todella tunneherkkä ja empaattinen. Niin isot, kuin pienetkin asiat ovat herättäneet minussa paljon tuntemuksia ja niiden käsitteleminen on ollut minulle aina jokseenkin aikaa vievää. Voisin kutsua itseäni myös yliajatteliaksi, sillä monesti mietin kaikesta aivan liikaa. Herkkyys näkyy minusta monella tapaa, kuten liikuttumisena, sillä eläydyn ja tunnen hyvin vahvasti myös muiden ihmisten tunne tiloja. Nuorempana häpesin herkkyyttäni, sillä saatoin herkistyä ja itkeä monissa eri tilanteissa. Ajattelin usein olevani muita heikompi ja onnettomampi, mutta iän tuoman kypsyyden myötä olen kuitenkin oppinut arvostamaan herkkyyttäni, ja vaalimaan sitä. Maailma osaa olla todella kylmä ja julma, joten koen että herkkyys on vain hyvästä. ”Herkän ei kannata kovettaa itseään, vaan hänen täytyy pitää itsestään huolta.” (Piekkola, Mielen päällä, 2016) Koska olen myötätuntoinen ja empaattinen, pystyn eläytymään hyvin muiden kokemuksiin ja saan usein muiden tunteista helposti kiinni. Osaan hyvin lukea ihmisiä heidän ilmeistään ja eleistään, sekä huomaan helposti, jos jollakin on huono päivä. Vaistoan paljon asioita ja luotan suuresti omaan sisäiseen ääneeni.  Jos vietän paljon aikaa negatiivisessa ympäristössä, huomaan miten se kuluttaa minua. Usein myös, kun aistin esimerkiksi jonkun ystäväni olevan surullinen tai poissaoleva, saattaa minunkin päiväni muuttua alakuloiseksi. Olisikin hyvä opetella pysähtymään ja kysymään itseltä, kenen tunnetila on kyseessä, omasi vai sen, jonka kanssa olet vuorovaikutuksessa. (Mielen päällä, 2016)

 

”Herkkä pystyy eläytymään toisen kokemuksiin ja sen myötä pystyy ja kykenee ymmärtämään ja auttamaan muita.”  (Piekkola, 2016)

 

Erityisherkkyyteni ostaa myös päätään isoissa ihmisjoukoissa. Festarit, yökerhot ja muut ruuhkaiset paikat saavat minut helposti ahdistumaan. Koen usein äänet hyvin voimakkaina, varsinkin ostoskeskuksissa ja muissa meluisissa paikoissa. Viihdyn todella paljon yksin omassa rauhassa ja pitkän päivän jälkeen tarvitsen usein hetken hengähdys tauon täysin omassa hiljaisuudessani.

 

 

 

Miten herkkyyteni heijastuu tiimissä

Opiskelen Tampereen Proakatemialla ja kuulun tiimiin Hurmos. Tiimissäni on 22 todella eri taustoista tulevaa huippu henkilöä. Koen, että paikkani tiimissä etsii vielä suuntaa, mutta jos jostain olen varma, niin siitä, että tiimiroolitesti tulos Teamworker pitää oivallisesti paikkaansa. Koen olevani vahvasti tiimipelaaja. Koska herkät ihmiset ovat yleensä hyvin tietoisia ympäristöstään, jonka seurauksena he harkitsevat tarkkaan sanomisiaan, sekä tekemisiään, ongelmani on juuri tässä. Kuten aiemmin mainitsin, mietin usein aivan liikaa. Kuten herkille on ominaista, välttelen usein konflikti tilanteita viimeiseen asti ja mikäli sellaiseen joudun toimin lähes aina tilanteen sovittelijana. ”Herkistyneet ihmiset ovat harvoin luontaisesti hyviä konflikteissa tai ristiriitatilanteissa, koska he kokevat niin voimakkaasti myös muiden tunteita ja ahdistuvat intensiivisen negatiivisista tilanteista.”  (Piekkola 2016) Tunnistan monta tilannetta, joissa olen kokenut oloni ärtyneeksi ja tahtonut vain poistua tilanteesta.

 

Herkkyyden huonot puolet

 

Erityisherkkyys saattaa tuoda mukanaan myös erilaisia haasteita. Omien rajojen tunnistaminen, sekä jaksamisesta huolehtiminen on merkittäviä haasteita erityisherkälle. Erityisherkät ovat usein hyvin tunnollisia ja he välttelevät virheitä viimeiseen asti. (Koskinen 2015) Myös tästä tunnistan itseni täysin. Olen aina ollut erittäin vastuuntuntoinen, tunnollinen ja haluan aina hoitaa työni huolella alusta loppuun asti.

Erityisherkkä kuormittuu nopeammin, jonka vuoksi hyvin hektinen arki on monen erityisherkän vihollinen, sillä erityisherkällä on synnynnäinen taipumus havainnoida ympäristöään jatkuvasti. Tämä jatkuva havainnointi ja tunne ryöppyjen läpikäynti voi tuntua aika ajoin suorastaan uuvuttavalta. ”Herkistyneet uupuvat muita helpommin, mikä saattaa johtaa loppuun palamiseen tai mielentilan dramaattiseen laskuun”, Piekkola kirjoittaa (2016).

 

 

Pohdintaa

Toivon, että esseeni on avartava ja antaa lukijalle uusia oivalluksia, sekä ymmärrystä. Mielestäni herkkyydestä tulee puhua enemmän ja ymmärtää, että herkkyys ei tarkoita sitä, että ihminen olisi heikko, tunteidensa vallassa oleva, taikka huonon itsetunnon omaava. On rikkaus osata näyttää tunteet ja tuntea. Loppuun voisin todeta, että herkkyys ei ole häpeä vaan oikeastaan rikkaus.

 

 

Lähteet

Gustafsberg, J., Piekkola, H. 2016. Mielen päällä. Wsoy. Viitattu 25.4.2023

Mtvuutiset.fi. 3.2.2015. Koskinen,K. Erityisherkkä ihminen kokee kaiken voimakkaammin- ja unohtaa siinä samassa huolehtia itsestään. Artikkeli. Viitattu 25.4.2023

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/erityisherkka-ihminen-kokee-kaiken-voimakkaammin-ja-unohtaa-siina-samassa-huolehtia-itsestaan/4751432#gs.vqqk2l

Kommentoi