Tämän esseen ovat kirjoittaneet Joel Lauronen ja Tommi Riikonen.

Johdanto

Kotimaisen jääkiekon seuraajista on kehittymässä kovaa vauhtia kriisiviestinnän asiantuntijoita. Viime aikoina keskustelua on herättänyt Lappeenrannan SaiPan rahoitussotkut turkkilaisten kanssa, Oulun Kärppien epäonnistuneen ulkomaalaishankinnan väkivalta ja Liigan sarjajärjestelmä. Puhetta on herättänyt myös itänaapurin kiekkosarjasta tulleet pelaajat. Kaikissa edellä mainituissa selkkauksissa huomio on itse asian lisäksi keskittynyt viestintään tai sen puutteeseen.

Edellä mainituissa esimerkeissä kriisiviestintä on jollain tavalla epäonnistunut. Pahiten riman on kuitenkin viimeisten kuukausien aikana alittanut Jyväskylän JYP, johon tässä esseessä keskitymme. JYPin 100-vuotisjuhlakausi on vielä kesken, mutta kriisejä on siunaantunut monen vuoden edestä. Analysoimme tässä esseessä kriisejä erityisesti ulkoisen viestinnän näkökulmasta, emmekä pureudu kaikkiin juurisyihin niiden taustalla.

Kriisiviestintä

Nykypäivänä monella organisaatiolla on viestintäsuunnitelmassaan kriisiviestintäsuunnitelma, mutta mitä tarkemmin ottaen on kriisiviestintä?  Kriisiviestintä on olennainen osa organisaation viestintäsuunnitelmaa. Sen tavoitteena on tiedottaa asianosaisille rehellisesti ja avoimesti kriisin luonteesta, sen vaikutuksista ja toimenpiteistä, joita organisaatio toteuttaa ratkaistakseen tilanteen. Avoimuus on kriisiviestinnän kulmakivi, sillä se auttaa luomaan luottamusta organisaation ja sidosryhmien välille. Organisaation on oltava valmis kohtaamaan kriisi avoimesti ja vastuullisesti, tunnustamaan virheet ja tarjoamaan selkeät suunnitelmat kriisin kohtaamista varten. (Meltwater.com. n.d)

Yksi keskeisistä haasteista kriisiviestinnässä on sen nopeus ja tehokkuus. Nykyaikana kriisit voivat levitä nopeasti sosiaalisen median kautta ja organisaation on kyettävä reagoimaan niihin nopeasti ja asianmukaisesti. Viivästykset tai epäselvässä viestinnässä voivat johtaa nopeasti huhuihin, spekulointiin tai maineen vahingoittumiseen. Siksi organisaation on oltava valmiina vastaamaan kriisiin nopeasti ja tarjoamaan ajankohtaista tietoa asianosaisille. (Meltwater.com. n.d)

Korpinen ja Linstdröm (2020) kokemuksen mukaan organisaatiot varautuvat kriisiviestintäsuunnitelmissaan useasti poikkeustilanteisiin, mutta eivät mainekriiseihin. Kriisiviestinnän päätarkoituksena olla avointa, rehellistä ja tehokasta. Kriisin keskellä ihmiset etsivät tietoa nopeasti ja siitä syystä avoimuus on erityisen tärkeää. Organisaatioiden on oltava valmiina tarjoamaan selkeitä ja ajankohtaisia viestejä, joilla autetaan ymmärtämään tilannetta. (Korpinen & Lindström 2020)

Poikkeustilanteessa organisaation viestinnän on oltava erityisen nopeaa, selkeää ja kohdennettua. Organisaation on tiedotettava ohjeista ja toimenpiteistä selkeästi ja välittömästi henkilöstölle, asiakkaille ja sidosryhmille. Viestinnässä on korostettava tilanteen olevan hallinnassa ja tarjottava selkeitä ohjeita toiminnasta poikkeustilanteen aikana. Organisaation on myös oltava valmis käsittelemään huhuja ja virheellistä tietoa nopeasti ja tehokkaasti, mikä voi vaatia erilaisten viestintäkanavien käyttämistä. (Korpinen & Lindström 2020)

Mainekriisin aikana organisaation on toimittava proaktiivisesti ja avoimesti viestinnässään. Mainekriisin syttyessä organisaation on välittömästi tiedotettava tilanteesta ja sen taustasta sidosryhmilleen. Rehellinen ja avoin viestintä korostaa organisaation vastuullisuutta ja pyrkimystä ratkaista ongelma. Organisaation on oltava myös valmis vastaamaan sidosryhmien kysymyksiin ja huolenaiheisiin, mikä edellyttää johdonmukaista ja yhtenäistä viestintää kaikissa kanavissa organisaation kanavissa. (Korpinen & Lindström 2020)

Kriisiviestintä on jatkuvasti kehitettävä prosessi, joka vaatii organisaatiolta sitoutumista ja jatkuvaa kehittämistä. Kriiseihin valmistautuminen on keskeinen osa organisaation riskienhallintaa. Tehokkaan kriisiviestinnän avulla organisaatio voi hallita kriisejä, säilyttää luottamuksen sidosryhmiin ja suojella mainettaan vaikeina aikoina. Avoimuus, nopeus ja vastuullisuus ovat kriisiviestinnän kulmakivet, jotka auttavat organisaatiota selviytymään kriisistä mahdollisimman pienin vahingoin. (Meltwater.com. n.d)

Case: JYPin juhlakausi 2023–2024

JYPin pelillisesti vahvasti alkanut juhlakausi 2023–2024 sai inhottavan käänteen lokakuun 10. päivä, kun Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi seuran tähtipelaaja Severi Lahtisen kahden vuoden vankeuteen seksuaalirikoksesta. JYP julkaisi pian tiedotteen, jossa Lahtisen kerrottiin olevan toistaiseksi sivussa seuran toiminnasta. Seuran toimitusjohtaja Risto Korpelan mukaan “pelaajan toiminta on tuomion perusteella rikkonut JYPin keskeisiä arvoja ja toimintaperiaatteita”. (JYP 10.10.2023) Päivän aikana mediaan alkoi tihkua lisätietoa tuomiosta. Kahden vuoden vankeustuomio on ehdoton ja seksuaalirikos tarkentui raiskaukseksi. Syytteen mukaan Lahtinen oli raiskannut uhrinsa tämän asunnolla festivaali-illan jälkeen, kun tämä oli uni- ja päihtymystilansa vuoksi kykenemätön puolustamaan itseään. (HS 10.10.2023)

Samana päivänä myös Lahtinen julkaisi oman tiedotteensa asiaan liittyen. Henkilökohtaiseen Instagram-tiliin kuvatussa videossa hän kertoi oman, käräjäoikeuden päätöksestä poikkeavan, versionsa ja vakuutti syyttömyyttään. Lahtisen julkaisuun kertyi huomattava määrä kommentteja, jossa miestä puolustettiin ja hänen syyllisyyttään kyseenalaistettiin. (Instagram 10.10.2023) Oman lusikkansa soppaan laittoi myös artisti Poju Heinonen, joka asettui kommenteillaan Lahtisen puolelle ja syyllisti sekä uhrin, että JYPin. (Leijonat.com 11.10.2023) Myöhemmin Poju selitti sanomisiaan ja pyysi seuralta anteeksi, mutta oma kriisi oli jo rakennettu. Pian JYP poisti käytöstä Pojun laulaman maalilaulun ja keikkajärjestäjät peruivat hänen esiintymisensä koko loppuvuoden ajalta. Poju oli kaivanut oman hautansa, mutta JYPillä se oli vielä työn alla.

Käräjäoikeuden päätöksestä selvisi myös Lahtisen aikaisempi vankeustuomio, jonka syy paljastui myöhemmin törkeäksi rattijuopumukseksi. Tästäkään JYP ei Korpelan mukaan ollut tietoinen. Iltalehti kaivoi myöhemmin Jypin sosiaalisen median kanavista Käärijän kanssa tehdyn videon, johon Lahtinen kurvaa JYPin yhteistyökumppanin autolla. Ajankohta videon julkaisuun täsmää mahdollisesti käräjäoikeuden määräämän ajokiellon ajankohtaan. (Iltalehti 12.10.2023)

Pian media alkoi myös myllyttää JYPiä Lahtisen kohtelusta. Lehdistöllä oli jo vajaa kaksi viikkoa ennen tuomion julkaisua tiedossa pelaajan rikossyyte, vaikka nimeä ei vielä tuotu silloin julkisuuteen. Oikeuskäsittely käytiin 28. syyskuuta ja tuona päivänä Lahtinen puuttui mystisesti Jypin kokoonpanosta. Silti toimitusjohtaja Risto Korpela ei omien sanojensa mukaan ollut tietoinen tilanteesta. Kahden päivän päästä Lahtinen pelasi jälleen JYPin ykköskentässä ja hänen kuvansa oli ottelumainoksessa. Tässä vaiheessa JYPillä oli jo varmasti tiedossa pelaajan rikossyyte, mutta he päättivät pelata uhkapeliä ja odottaa käräjäoikeuden tuomiota. (Iltalehti 10.10.2023)

Lahtisen sopimus purettiin nopean käsittelyn jälkeen 12. lokakuuta, mutta kohu asian ympärillä ei laantunut. 20. lokakuuta Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin, johon oli haastateltu niin Lahtista, urheilujohtaja Mikko Viitasta, kuin puheenjohtaja Jukka Seppästäkin. Lahtisen mukaan hän oli kertonut päävalmentaja Jukka Rautakorvelle raiskaussyytteestään jo syksyllä 2022. Kun HS pyysi kommentteja tapahtuneesta ja ristiriidasta seuran aikaisempien kommenttien kanssa, puhelimeen vastasi urheilujohtaja Mikko Viitanen. Viitasen mukaan “tästä Lahtisen asiasta on käyty sisäisesti keskusteluja seuran sisällä, emmekä lähde kommentoimaan niitä keskusteluja julkisuuteen”. Viitasen puheita saapui selventämään puheenjohtaja Jukka Seppänen sähköpostilla. Hänen mukaansa Lahtisen rikosepäilystä oli tieto yhtiössä syksyllä 2022, mutta tiedossa ei ollut asian eteneminen. Hän ei kuitenkaan osannut sanoa, onko seurassa yksittäisillä henkilöillä ollut tiedossa syyte. (HS 20.10.2023) Seppäsen mukaan Lahtinen kertoi seuralle itse raiskaussyytteestään syyskuisen oikeudenkäynnin jälkeen ja rattijuopumustuomiosta seuran edustajat saivat tietää lehdestä. Hän painotti työnantajan rajallisia keinoja tiedonhakuun, ellei pelaaja ole itse avoin. (HS 20.10.2023)

Joukkueen peliesityksiin Lahtisen kohu ei näyttänyt vaikuttavan. Keskisuomalainen perkasi Jypin juhlakautta 10.2.2024 julkaistussa printtilehdessään kolmen aukeaman mittaisella artikkelilla. Sen mukaan JYPissä oli joukkueen kasvukivuista huolimatta hyvä henki ja usko siihen, että Jyväskylässä voidaan oikeasti taas menestyä. (Keskisuomalainen 10.2.2024) Pieni kohu syksyynkin mahtui, kun puheenjohtaja Seppänen antoi medialle lausuntoja JYPin pelitavasta ja patisti liigajoukkueen valmennusta ottamaan mallia seuran junioreista (Yle.fi 10.1.2024).

Tuloksellisesti Jypin käyrä kuitenkin näytti ylöspäin. Varsinaisiin pudotuspeleihin viimeksi keväällä 2018 päässyt joukkue oli vielä 19. joulukuuta pelatun kierroksen jälkeen pistekeskiarvolla mitattuna sarjassa kuudenneksi paras joukkue (MTV 20.12.2023). JYP voitti tuolla kierroksella Porin Ässät maalein 3-2 ja juuri 60 vuotta täyttänyt päävalmentaja Jukka Rautakorpi kukitettiin ennen ottelua seuran toimesta. Voittopelin jälkeisenä aamuna Rautakorpi ja adjutantti Ville Nieminen kuulivat molemmat saaneensa potkut. (MTV 20.12.2023) ”Jukka Rautakorpi ajoi joukkueeseen sisään hyvin uuden fyysisen vaatimustason, mutta muilla pelin osa-alueilla kehitysvauhti ei riittänyt seuran tavoitteiden täyttymiseen eikä laiva kääntynyt lukuisten palaverienkaan jälkeen.” (Mikko Viitanen, JYP 20.12.2023) Tavoitteista linjaa myös samaisessa tiedotteessa (20.12.2023) puheenjohtaja Seppänen seuraavasti: ”Laadimme seurassa vajaat kaksi vuotta sitten uuden strategian, jossa tärkeässä roolissa on uusi jyppiläinen peli-ideologia. Sen avainasioita ovat mm. luovuus, rohkeus peliin ja positiivisuus. Tavoitteena on kehittää JYPille kestävä ja moderni urheilullinen kilpailuetu.”.

Vajaa kaksi vuotta sitten laadittu strategia herätti julkisuudessa keskustelua tiedotteen jälkeen. Keskisuomalainen pohtii omassa artikkelissaan, miksi Rautakorpi palkattiin keväällä 2022 valmentamaan kyseistä strategiaa. Ansioitunut valmentaja on ajatusmaailmaltaan kaukana Jypin nykylinjauksesta. Samainen artikkeli myös paljasti ristiriitoja seuran sisäisestä päätöksenteosta. Seuran sisällä Viitasen ja kehitysvalmentaja Tommi Hämäläisen kehittelemä uusi pelifilosofia saatiin seuran sisällä myytyä puheenjohtaja-Seppäselle, mutta hallituksen muut jäsenet saivat Seppäsen taivuteltua palkkaamaan konservatiivisemman jääkiekon ystävänä tunnetun Rautakorven toteuttamaan sitä. Ristiriita seuran sisällä oli siis olemassa jo silloin, kuin Rautakorpi matkusti ensimmäisiin joukkueharjoituksiin Jyväskylään. Ja kun Rautakorpi ymmärsi, ettei nykyisellä filosofialla voiteta pelejä ja kieltäytyi toteuttamasta sitä, potkut olivat vain ajan kysymys. (Keskisuomalainen 10.2.2024)

Jos Lahtisen vankeustuomio ja potkut eivät näyttäneet vaikuttavan JYPiin pelillisesti, valmentajapotkujen vaikutus on sen sijaan lähes päivänselvä. Keskisuomalaisen (10.2.2024) mukaan varsinkin kokeneille pelaajille potkut olivat shokki. JYP ajautui valmentajapotkujen jälkeen yhdeksän ottelun mittaiseen tappioputkeen ja valahti sarjataulukossa viimeistä edelliselle sijalle. Päävalmentajaksi nostettu Mikko Heiskanen puhui ensimmäisessä haastattelussaan hauskuuden tuomisesta mukaan peliin (Yle 10.1.2024). Hauskuudesta ei kuitenkaan ollut tietoa tappioputken aikana, missä Heiskanen muun muassa syytti suorasanaisesti pelaajia ja tarjosi heille ratkaisuksi peiliä (Yle 10.1.2024).

Lopullinen syöksykierre oli alkanut. Joukkueen kapteeni Robert Rooba luovutti C-kirjaimen paidastaan ja kannattajat suorittivat ulosmarssin 5. tammikuuta ottelussa KalPaa vastaan. JYP-johto tapasi pian tämän jälkeen kannattajaryhmiensä johtohahmot ja selvensi heille valmentajapotkuja. Faneille annettiin vapaa oikeus julkaista oma tiedotteensa selonteosta ja sen he myös tekivät. Kannattajaryhmien yhteisessä tiedotteessa oli rajuja väitteitä, joiden mukaan valmennus ei olisi kohdellut pelaajia ansaitsemallaan tavalla ja pelaajaliikenteen sisäänpäin olleen pysähdyksissä vanhan valmennuksen aikakaudella. Tiedotteen mukaan JYP on valmentajapotkujen jälkeen jälleen varteenotettava vaihtoehto pelaajamarkkinoilla. (Yle 10.1.2024)

Julkisuudessa tiedote sai täystyrmäyksen. Ulospäin jäi kuva, että seura ulkoisti vaikean asian tiedottamisen kannattajilleen. ”Asiat voi hoitaa tyylikkäästi tai sitten niin kuin JYP – todella huonosti. En ole ennen nähnyt suomalaisessa jääkiekossa, että näin olisi toimittu. Potkujen jälkeen vielä heitetään lokaa valmentajan päälle, se on aika törkeää.”, nimetön huippuvalmentaja kommentoi. Hyvin pian tiedotteen jälkeen JYP-johto oli pakotettu jälleen astumaan median eteen. Puheenjohtaja kiisti puheet pelaajien epäasiallisesta kohtelusta. Jypin kannattajayhdistyksen edustajan mukaan kokouksessa asialle taas ei jäänyt mitään tulkinnanvaraa. (Yle 10.1.2024)

JYP sai tappioputkensa katkeamaan vihdoin kymmenennellä yrityksellään, mutta joukkueen kelkka ei kääntynyt. Kirjoitushetkellä neljä ottelua ennen runkosarjan loppua JYP majailee sarjataulukossa kolmanneksi viimeisenä ja pudotuspelipaikka on karannut kauas joukkueen ulottumattomiin (Liiga.fi). Joukkueen tähtipuolustaja Sami Niku matkasi helmikuussa Tampereen Ilvekseen ja viime vuosien ykköspelaaja Jerry Turkulainen ilmoitti suuntaavansa kauden jälkeen ulkomaille. Johtavien pelaajien jatkosopimuksista ei ole tiedotettu, eikä Keskisuomalaisen (10.2.2024) mukaan JYP ei suomalaispelaajien keskuudessa ole suuressa huudossa. Ensi kauden joukkueesta on tulossa nuori ja niin päävalmentajaa kuin pelaajiakin haetaan ulkomailta (Keskisuomalainen 10.2.2024). Samaisen artikkelin (10.2.2024) mukaan kuluvan kauden mainehaitta seuralle on suurempi kuin osataan kuvitellakaan.

Miksi JYP epäonnistui?

JYPin viestinnällisiin epäonnistumisiin vastauksia saa etsiä syvemmältä organisaatiokulttuurista. Keskisuomalaisen artikkelista voi tulkita, että JYPissä on isoja ongelmia johtajuudessa. Yhtenäistä omistajatahtoa ei ole ja siksi strategian luominen on haastavaa, sillä samat henkilöt vaikuttavat molemmilla puolilla pöytää. Operatiivisessa toiminnassa ja viestinnässä hallituksen puheenjohtaja Seppänen on ottanut tarpeettoman ison roolin. (Keskisuomalainen 10.2.2024) Emme kuitenkaan pureudu tässä esseessä näihin ongelmiin, vaan kriisiviestintään. Tosiasia on kuitenkin se, ettei ilman tervettä ja avointa organisaatiokulttuuria ole yleensä myöskään onnistunutta kriisiviestintää. STT:n (13.6.2023) mukaan, jotta viestijä antaisi itselleen mahdollisuuden onnistua kriisitilanteessa, työkalupakin täytyy olla kunnossa.

STT:n (13.6.2023) mukaan ennakointi on kriisiviestinnässä kaikki kaikessa. JYPillä oli tiedossa Severi Lahtisen rikossyyte ja valmennuksen ristiriita yrityksen strategian kanssa. Molempien kohdalla potkut olivat tietyllä tapaa odotettuja ja aikaa viestinnän valmisteluun oli enemmän kuin riittävästi. Kriisiviestintäsuunnitelmassa on kyse juuri skenaarioiden luomisesta ja niihin valmiin ohjeistuksen rakentamisesta. Kuka vastaa johtamisesta, kuka hoitaa viestinnän ja mihin kanaviin? (STT 13.6.2023) JYPin suunnitelma tuntui rajoittuvan yhteen omissa kanavissa julkaistuun tiedotteeseen. Tämän jälkeen median edustajat kaivelivat vastauksia jokaiselta, joka vain suunsa suostui avaamaan. Välillä kyseessä oli hallituksen puheenjohtaja, välillä toimitusjohtaja, urheilujohtaja tai päävalmentaja. Joidenkin lausuntojen jälkeen sanomisia on menty korjailemaan tai perumaan. Tämä on yleensä epäonnistuneen viestinnän merkki.

Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat elementtejä, joita kriisiviestinnän täytyy hehkua ulospäin (STT 13.6.2023). Jos sama yritys viestii eri henkilöiden toimesta eri tavoin, on luottamus helposti menetetty. Sosiaalisen median aikakaudella yksi minuutti voi ratkaista sen, unohtuuko kriisi kaikessa hiljaisuudessa vai roihahtaako se hallitsemattomiin liekkeihin (STT 13.6.2023). JYPin seurajohdolla oli Severi Lahtisen raiskaussyyte tiedossa viimeistään, kun pelaaja asteli oikeuden eteen. Tästä hetkestä kesti vielä kaksi viikkoa, ennen kuin tuomio tuli julkisuuteen. Tänä aikana Lahtinen esiintyi JYPin ottelumainoksissa ja ykkösketjussa normaaliin tapaan, jolloin JYP käytännössä viesti luottavansa omaan pelaajaansa enemmän, kuin Suomen oikeuslaitokseen. Tämä oli tuskin se viesti, mitä maailmalle haluttiin lähettää ja siksi päätöstä asian lapioimisesta maton alle voi pitää viestinnällisenä epäonnistumisena.

Vertailukohtana voi pitää Tapparan Topi Rönnin raiskaussyytettä, joka nousi julkisuuteen reilun viikon jälkeen Lahtisen tapauksesta. Rönni oli asiasta itse avoin Tapparan suuntaan, joka hyllytti pelaajan saman tien ja tiedotti, että seura odottaa oikeuden päätöstä (Tappara 19.10.2023). Vaikka myöhemmin Tappara antoi Rönnin palata joukkueeseen, viestintä asiasta oli avointa. JYPissä asia koitettiin lakaista maton alle heikoin tuloksin.

Valmentajapotkuihin liittyen JYP teki niin ikään virheen avoimuudessa. Jos syyt olivat muita, kuin pelitavallisia tai strategisia, miksi JYP ei itse viestinyt niistä itse vaan kannattajiensa suulla? Ja jos syyt olivat sellaisia, ettei niitä voinut julkisuuteen tuoda missään muodossa, oliko niitä tarpeen avata kannattajillekaan? Seurajohdossa varmasti pyrittiin avoimuuteen kutsuessa kannattajaryhmät koolle, mutta oliko heille viestintää suunniteltu millään tavalla? Nämä ovat kysymyksiä, joita toivottavasti on JYPin toimistolla viime aikoina mietitty.

Miten JYP olisi voinut kriisiviestinnän hoitaa?

JYPin tämän kauden kriisiviestinnässä on ollut paljon parannettavaa. Mietitään nyt, miten asia olisi voitu hoitaa paremmin.

Avoimuutta ja selkeyttä: Kun Severi Lahtisen oikeudenkäynti tuli seuran tietoon, asiasta ei tiedotettu millään tavalla. Tiedote julkaistiin vasta tuomion jälkeen, jolloin JYP oli jo hävinnyt mediapelin. Oikeudenkäynnistä olisi pitänyt tiedottaa heti avoimin kortein ja Lahtinen hyllyttää seuran toiminnasta tutkinnan ajaksi. Nyt JYP pelasi uhkapeliä, joka kostautui. Epäselväksi jäi, mikä oli seuran kriisiviestintäsuunnitelma, vai oliko sellaista edes olemassa. Mitä vähemmän informaatiota seura antoi, sitä enemmän media sitä kaivoi muista lähteistä.

Nopeutta ja johdonmukaisuutta: Viestintä olisi pitänyt olla nopeaa ja johdonmukaista, kun Lahtisen syyllisyys tuli julki. JYPillä oli aikaa valmistautua antamaan lausunto asiasta, mutta he reagoivat hitaasti ja epäjohdonmukaisesti. Erilaisia lausuntoja tuli seuran eri johtohenkilöiltä, mikä vain lisäsi sekaannusta.

Yhtenäinen linja: JYPin olisi pitänyt pitää viestinsä yhtenäisenä. Kun eri ihmiset antavat erilaisia lausuntoja niin se luo valtavasti epäluottamusta ja epävarmuutta. Lisäksi sosiaalisen median aikakautena huhut ja spekulaatiot leviävät nopeasti, joten avoimuus ja selkeys olisivat olleet entistä tärkeämpiä.

Johtajuutta: Lopuksi, JYPin olisi pitänyt näyttää vahvaa johtajuutta kriisin keskellä, kun Rautakorpi ja Nieminen vapautettiin tehtävistään. Seuran olisi pitänyt hoitaa tiedottamisen itse, eikä jättää sitä kannattajien vastuulle. Kannattajien julkaisema tiedote aiheutti vaan lisää sekaannusta asiassa.

Pohdinta

JYPin tapaus osoittaa, kuinka tärkeää on panostaa kriisiviestintään ja luoda organisaatiokulttuuri, joka tukee avointa ja vastuullista viestintää. Kriisitilanteissa ennakointi, selkeät vastuualueet ja johdonmukainen viestintä ovat avainasemassa.  Erilaisten organisaatioiden on oltava valmiita kohtaamaan kriisi avoimesti ja rehellisesti, tunnustamaan virheensä ja tarjoamaan selkeät toimenpiteet tilanteen ratkaisemiseksi. Kun pelikaani osuu turbiiniin ja kriisi puhkeaa, on turha esittää tietämätöntä tai johtaa sidosryhmiä harhaan. Avoimuus ja rehellisyys on helpoin tie pitkässä juoksussa.

Lähteet:

Helsingin Sanomat. 10.10.2023. Kia Kilpeläinen: SM-liigakiekkoilija tuomittiin raiskauksesta kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Uutisartikkeli. Viitattu 9.2.2024. https://www.hs.fi/urheilu/art-2000009912935.html

Ilta-Sanomat. 12.10.2023a. Annika Hytönen: Törkeästä rattijuopumuksesta kärähtänyt Severi Lahtinen esiintyy videolla, joka herättää kysymyksiä – näin JYPin seurapomo kommentoi. Uutisartikkeli. Viitattu 9.2.2024. https://www.is.fi/sm-liiga/art-2000009916517.html

Ilta-Sanomat. 12.10.2023b. Tatu Myllykoski: JYP vaihtaa maalilaulua – hylkäsi kohu­artistin kappaleen. Uutisartikkeli. Viitattu 9.2.2024. https://www.is.fi/sm-liiga/art-2000009918984.html

Iltalehti. 10.10.2023. Anni Saarela: Kommentti: Miksi raiskauksesta syytetty sai pelata?. Uutisartikkeli. Viitattu 9.2.2024. https://www.iltalehti.fi/smliiga/a/20c08393-4370-4dc1-9f2a-47f87481d7f1

Instagram. 10.10.2023. @realsevelahtinen. Instagram-postaus. Viitattu 9.2.2024. https://www.instagram.com/p/CyNyApXobFy/

JYPliiga.fi. 10.10.2023. Severi Lahtinen sivuun JYPin toiminnasta. Seuran virallinen tiedote. Viitattu 9.2.2024. https://www.jypliiga.fi/2023/10/severi-lahtinen-sivuun-jypin-toiminnasta/

JYPliiga.fi. 20.12.2023. JYP on purkanut päävalmentaja Jukka Rautakorven sopimuksen. Seuran virallinen tiedote. Viitattu 2.3.2024. https://www.jypliiga.fi/2023/12/jyp-on-purkanut-paavalmentaja-jukka-rautakorven-sopimuksen/

Keskisuomalainen. 10.2.2024. Ilkka Kulmala, Heikki Löfman & Tommi Roimela: Vaiettu painajainen. Uutisartikkeli. Printtilehti. Sivut 4–9.

Korpinen, S. & Lindström, S. 2020. Mainekriisi. Helsinki: AlmaTalent. E-kirja. Vaatii käyttöoikeuden. Viitattu 3.3.2024.

Leijonat.fi. 11.10.2023. Toni Tuomala: Kiekkofanien suosikkiartisti Severi Lahtisen raiskaustuomiosta: ”K*sinen akka”. Uutisartikkeli. Viitattu 9.2.2024. https://www.leijonat.com/2023/10/11/kiekkofanien-suosikkiartisti-severi-lahtisen-raiskaustuomiosta-ksinen-akka/

Liiga.fi. Verkkosivusto. Viitattu 2.3.2024. https://liiga.fi/fi

Meltwater.com. 1.12.2021. Kriisinhallinta ja kriisiviestintä – miten kriisiin pitää valmistautua? Blogikirjoitus. Viitattu 3.3.2024. https://www.meltwater.com/fi/blog/kriisinhallinta-ja-kriisiviestinta

MTVUutiset.fi. 20.12.2023. Eren Gürler: JYP-pomolta yllättävä perustelu Jukka Rautakorven shokkipotkuille. Uutisartikkeli. Viitattu 2.3.2024. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/jyp-pomolta-yllattava-perustelu-jukka-rautakorven-shokkipotkuille/8843548#gs.5u8ncx

STT. 13.6.2023. Aku Aarnio: Kriisiviestijän työkalupakki – Näillä pysyt askeleen edellä. Blogiteksti. Viitattu 2.3.2023. https://www.viestintapalvelut.fi/blogi/kriisiviestinta-tyokalupakki-nailla-pysyt-askeleen-edella

Tappara.fi. 19.10.2023. Tapparan pelaaja rikosepäily. Seuran virallinen tiedote. Viitattu 2.3.2024. https://www.tappara.fi/fi-fi/article/uutiset/tapparan-pelaajan-rikosepaily/5722/

Yle.fi. 10.1.2024. Mika Halonen: Kommentti: Hätkähdyttävä aikajana! Näin JYP teki 100-vuotisjuhlistaan arvottoman ja nolon näytelmän. Uutisartikkeli. Viitattu 2.3.2024. https://yle.fi/a/74-20068782