Elämme jänniä aikoja hyvät ystävät, myös sijoitusmarkkinoilla. Koronaviruksen tuoman epävarmuuden myötä yhä useampi ihminen lähipiiristäni karttaa entistä enemmän osakemarkkinoita, eikä ihmekään, sillä Helsingin pörssin portfolioindeksi on laskenut helmikuun puolivälin historiallisen korkeasta kurssista 27,5% verran (julkaisuhetkellä, 07.04.2020). Se seuraa Helsingin pörssissä vaihdettujen osakkeiden hintojen kehitystä. Koronapandemian aikana indeksi kävi alhaisimmillaan jopa 36% miinuksella (18.03.2020). Koronaviruksen vaikutus tulee näkymään osakemarkkinoilla vielä vuosienkin päästä. Useiden asiantuntijoiden mukaan koronaviruksen aiheuttamaa pohjaa ei ole vielä nähty. (Tammilehto, 2020)

Halusin kirjoittaa toisen esseeni suomeksi, sillä International Business-opiskelijana kaikki kirjoitelmat tulee kirjoitettua englanniksi, joten olisi hyvä muistella omaa äidinkieltäkin välillä. Tätä esseetä varten luin Henri Elon ja Jari Saarhelon kirjoittaman Osakesijoittajan Maailmanvalloitus (2018) – kirjan. Esseen tarkoitus ei ole antaa konkreettisia sijoitussuosituksia, vaan jakaa sijoittamiseen liittyvää perustietoa ja asiasanastoa.

Aloitetaan sijoittamisen perusasioista. Yhtiö on yleisesti käytetty nimitys pörssissä vaihdettavalle yritykselle, jonka juridinen yhtiömuoto on tavallisesti osakeyhtiö. Pörssi on kauppapaikka, jossa kuka tahansa voi tehdä kauppaa osakkeilla, vaikka tietokoneella kotisohvalta käsin. Osakevälittäjät välittävät osakkeita pörssin ja sijoittajan välillä, usein ottaen pienen välityspalkkion. Suomessa useat pankit tarjoavat osakkeidenvälityspalveluita, suosituimpiin lukeutuvat Nordea, Nordnet, Mandatum sekä OP. Omistamalla yrityksen osakkeita, sijoittaja saa oikeuden osinkoon, vaikuttamisoikeuden yhtiökokouksessa, sekä etuoikeuden osakeantiin osallistumiseen uusmerkintäannissa.  Useimmat yritykset jakavat vuosittain osan voitostaan osinkoina omistajille, jotta osakkeen kurssi ei poukkoilisi levottomasti suuntaan tai toiseen. Osakkeen tuotto muodostuu osingosta ja mahdollisesta osakkeen arvonnoususta. Tammikuussa 2020 kauan odotettu osakesäästötili otettiin vihdoin käyttöön. Se mahdollistaa osakesijoittamisen ilman välittömiä veroseuraamuksia, eli osakesäästötilin sisällä voi ostaa ja myydä osakkeita verottomasti. Verot maksetaan vasta nostaessa varoja tililtä. Myös tilin osakkeiden osingot saa sijoittaa verottajan väliin iskemättä. (Verohallinto, 2019)

Erilaisiin rahastoihin sijoittaminen on osakesijoittamiseen verrattuna passiivisempaa sekä soveltuu paremmin pidemmän aikavälin sijoitusstrategiaan. On hyvin helppoa sijoittaa pörssinoteerattuihin rahastoihin eli tunnetummin ETF-rahastoihin (exchange traded fund.) ETF-rahastoja voi ostaa pörsseistä osakevälittäjän kautta. Toinen suosittu rahastovaihtoehto on indeksirahasto. Indeksirahasto on rahasto, joka seuraa mahdollisimman tarkasti tiettyä indeksiä (esimerkiksi OMXH25, eli Helsingin pörssin 25:n vaihdetuimman osakkeen indeksiä). Sen hyötyjä ovat helppous ja passiivisuus. ETF-rahaston hyvät puolet ovat sen alhaisissa kuluissa, edullisimpien ETF-rahastojen kulut ovat alle 0,1% vuodessa. Vaikka indeksirahastojen kulut ovat keskimäärin korkeampia kuin ETF-rahastojen, on olemassa myös täysin kuluttomia indeksirahastoja, kuten Nordnetin tarjoamat Pohjoismaiden Indeksirahastot (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska), jotka seuraavat kunkin pörssin 25 vaihdetuimman osakkeen indeksiä (paitsi Ruotsin indeksirahasto, joka pitää sisällään 70 osaketta). Toisin kuin indeksirahaston, ETF-rahaston osuuden voi myös myydä ja ostaa samalla tavalla kuin osakkeen pörssipäivän aikana. ETF-rahastot mahdollistavat myös laajemman sijoitusmahdollisuuden, sillä niitä on tarjolla maailmanlaajuisesti miltei 7000. (Statista, 2020).

ETP-tuotteet ovat yleistyneet maailmalla viime vuosina. ETP muodostuu sanoista exchange traded products. ETP-tuotteisiin kuuluvat aiemmin mainittujen ETF-rahastojen lisäksi myös pörssinoteeratut raaka-aineet eli ETC:t (exchange traded commodity), sekä erilaiset pankkien tarjoamat viputuotteet. Näitä viputuotteita on esimerkiksi Bull-, ja Bear-sertifikaatit, joiden arvo määrittyy kohde-etuuden arvonkehityksestä tai laskusta vipukertoimen mukaan. Bull-sertifikaatin arvo liikkuu samaan suuntaan kuin kohde-etuus, Bear-sertifikaatin puolestaan vastakkaiseen suuntaan. Kohde-etuutena voi olla esimerkiksi osake, osakeindeksi, raaka-aine tai valuutta. Viputuotteisiin sijoittaminen on erittäin riskialtista, joten pankkien on suoritettava tietämystesti sijoittajalle, joka haluaa sijoittaa riskialttiisiin instrumentteihin.

Sijoittaa voi muuhunkin kuin osakkeisiin, korkoihin, rahastoihin, tai etp-tuotteisiin. Muita huomionarvoisia sijoituskohteita ovat esimerkiksi suorat asunto-, kiinteistö-, metsä-, keräilyesine-, ja kryptovaluuttasijoitukset. Olen itse sijoittanut osakkeiden ja rahastojen lisäksi myös keräilyesineisiin, kuten vaatteisiin ja kenkiin, joita olen myöhemmin myynyt jopa 500% voitolla.

Aloitin itse sijoittamisen syksyllä 2018 ostamalla Nordnetin Indeksirahastoja. Siitä lähtien olen päivittäin seurannut talousuutisia eri alustoilta. Suosittelen aloittelevalle Suomen osakemarkkinalla sijoittavalle Kauppalehteä ja Inderes.fi-sivustoa. Ennen sijoittamista kysy itseltäsi nämä kysymykset: Miten pitkä sijoitushorisonttini on? Millainen on riskinottohaluni?

Lähteet:

https://www.op.fi/henkiloasiakkaat/saastot-ja-sijoitukset/osakesijoitukset/osakesijoittajan-palvelut/muut-porssilistatut-tuotteet

https://www.sijoittaja.fi/sijoittaminen/mihin-voi-sijoittaa/porssinoteeratut-sijoitustuotteet/

https://www.statista.com/statistics/278249/global-number-of-etfs/

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/osakemarkkinoiden-pohjia-ei-ole-viela-nahty-lasku-voi-kestaa-useita-vuosia/d41e8b4e-4a0c-465b-a1aa-69f457b8eb51

https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/sijoitukset/osakes%C3%A4%C3%A4st%C3%B6tili/