Tekijät Riikka Ketoja & Mira Laine

E-urheilu lajina

E-urheilu (eng. esports) on tietotekniikkaa hyödyntävä urheilumuoto. Elektronista urheilua harrastetaan niin joukkue- kuin yksilömuodossa pelistä- ja pelimuodosta riippuen. Siinä vaiheessa, kun pelaajat pelaavat toisiaan ja pelin luomaa haastetta vastaan tavoitteellisesti eroaa E-urheilu muusta pelaamisesta. (Suomen elektronisen urheilun liitto 2019.)

Elektronisen urheilun suosio on kasvanut eksponentiaalisesti viime vuosina niin ammatillisella kuin harrastaja tasollakin. Vuonna 2021 1,8 % eli yli 80 000 suomalaista pelasi aktiivisesti elektronisia pelejä. Aktiiviseksi pelaamiseksi määritetään pelaaminen kerran tai useammin kuukaudessa. Osa pelaajista pelaa muutamia tunteja päivässä, kun taas osa harjoittelee joukkueen kanssa päivittäin.  (Suomen elektronisen urheilun liitto 2014.)

Elektronisen urheilun harrastemuoto tuo helposti eri ikäiset lapset, nuoret ja aikuiset yhteen. Pelikavereina voi toimia niin tuntemattomat kuin tututkin ihmiset eri puolilta maailmaa. Parhaimmillaan pelaaminen rikastuttaa elämää kehittäen lasten ja nuorten sosiaalisia taitoja sekä maailmankuvaa. Teknologian kehityksen myötä pelaamisesta tulee jatkuvasti sosiaalisempaa ja globaalimpaa. (Suomen elektronisen urheilun liitto 2014.)

Suosion kasvun myötä on herännyt huoli myös e-urheilun aiheuttamista haitoista erityisesti ruutuajan, fyysisen aktiivisuuden, rasitusvammojen ja peliympäristön osalta. Haittojen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon ei tällä hetkellä ole kiinnitetty riittävästi huomiota, minkä vuoksi toimia kestävään ja turvalliseen e-urheiluun tarvitaan tulevaisuudessa lisää. (Pereira 2019.)

E-urheilussa tyypillisesti esiintyviä fyysisiä vaivoja

Silmien väsyminen

Yleisin e-urheilijoiden fyysinen oire on silmien väsyminen. USA:ssa toteutetussa tutkimuksessa yli 50 % college e-urheilijoista pelaa yli 5 tuntia päivässä ja heistä yli 50 %:lla yhtenäinen peliaika oli yli 2 tuntia ilman taukoja. Silmien väsymiseen liittyviä oireita ovat näkökentän sumeus, alaselkäkivut sekä päänsärky. (DiFrancisco-Donoghue, Balentine, Schmidt, & Zwibel 2019.) Näitä oireita on havaittu yleisesti 90 % ihmisistä, jotka käyttävät tietokonetta yli 3 tuntia päivässä. Pikseliset tietokonekuvat lisäävät silmän rasitusta, sillä kontrasti ja tarkkuus puuttuvat. Tämän vuoksi tietyt silmän liikkeet, kuten silmien sisäänpäin kääntyminen ja kohteeseen tarkentaminen lisääntyvät ja silmänräpytystiheys puolestaan vähenee, mikä väsyttää silmän motorista järjestelmää. (Zwibel, DiFrancisco-Donoghue, DeFeo & Yao 2019.)

Silmien räpytystiheyden vähentyessä silmät kuivuvat helposti. Räpyttelyn aikana kyynelneste kosteuttaa silmän pintaa ja nestettä leviää koko silmän pinnalle huuhtoen silmää. Tämä on tärkeää silmän hyvinvoinnin kannalta. Mikäli tietokoneen näyttö on liian alhaalla, katseen kohdistaminen alaspäin hidastaa räpytysrefleksiä entisestään ja lisää silmien kuivumista. (Seppänen 2021.)

Yläraajan rasitusoireilu

Pitkäaikainen pelaaminen ja staattinen peliasento voivat aiheuttaa yläraajan rasitussairauksia. Näitä ovat liiallisesta kuormituksesta aiheutuvat erilaiset kyynärvarren, ranteen ja käden kiputilat. Pelaamisen aikana kädet, ranteet ja sormet tekevät valtavan määrän nopeita hienomotorisia liikkeitä. Toistuvat samanlaiset liikkeet voivat aiheuttaa ylirasitustilan, joka voi johtaa esimerkiksi rannekanavaoireyhtymään. Rannekanavaoireyhtymässä tyypillisinä oireina on peukalon, etu- ja keskisormen ja nimettömän alueen puutuminen. E-urheilussa silmä-käsi-koordinaatio on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, joten nämä edellä mainitut oireet haittaavat pelaamista erityisen paljon. (Zwibel, DiFrancisco-Donoghue, DeFeo & Yao 2019.)

Pelaajien keskuudessa myös erilaiset olkapään alueen rasitustilat ovat yleisiä. Yli 3 tuntia kestävä pelaaminen on yhdistetty olkapään alueen kipuiluun, joka on yleensä seurausta huonosta peliasennosta. Pidempiä aikoja istuttaessa pää alkaa työntymään eteenpäin ja olkapäissä korostuu sisäkierto. Tämän seurauksena lihakset tekevät paljon ylimääräistä staattista lihastyötä, mikä osaltaan aiheuttaa kuormitusta olkapään alueen niveliin ja jänteisiin. Olkanivelen kuormitusta lisää myös hartioiden jännittäminen olkapäiden noustessa ylöspäin. Staattiset ja pitkään jatkuneet samanlaiset peliasennot lisäävät lihasten epätasapainoista työskentelyä, jolloin osa lihaksista ylikuormittuu ja osa heikentyy. (Zwibel, DiFrancisco-Donoghue, DeFeo & Yao 2019.)

Niska- ja hartiavaivat

Myös niska- ja hartiakivut ovat yleisiä e-urheilijoilla, sillä istuma-asennossa ollaan pitkiäkin aikoja, joka aiheuttaa staattista lihasjännitystä tiettyihin lihaksiin. Tutkimuksen mukaan noin 35 % college e-urheilijoista kertoo kärsivänsä niska- ja hartiaseudun kivuista pelatessaan. Tutkimuksissa on havaittu pään siirtyvän eteenpäin suhteessa selkärankaan noin 30 minuutin pelaamisen jälkeen. Pään pitäminen etupainotteisessa asennossa pidempiä aikoja rasittaa selän ojentajalihaksia aiheuttaen epätasapainoa lihasten jännittymisessä. (Zwibel, DiFrancisco-Donoghue, DeFeo & Yao 2019.)

FYYSISTEN VAIVOJEN ENNALTAEHKÄISYÄ FYSIOTERAPEUTTISIN KEINOIN

Silmien väsymistä e-urheilijoilla voidaan vähentää erilaisin keinoin, jotka toimivat muillakin näyttöpäätteen äärellä työskentelevillä. Näyttö tulisi asettaa näköviivan alapuolelle tietylle etäisyydellä ja huoneen valaistuksen tulisi häikäistä mahdollisimman vähän. Näin katsesuunta on hieman alaspäin, jolloin niska-hartiaseudun lihakset ovat luonnollisemmassa asennossa. Tämä edesauttaa silmien räpytysrefleksin pysymistä normaalina. Silmien väsymistä voidaan vähentää tehokkaasti myös erilaisilla silmiin kohdistetuilla harjoituksilla. (Zwibel, DiFrancisco-Donoghue, DeFeo & Yao 2019.) Harjoituksilla voidaan lisätä kyynelnesteen muodostumista esimerkiksi erilaisilla katseen kohdistamisen -harjoitteilla. Tuijotetaan pitkälle eteen räpyttämättä niin pitkän aikaa, että silmiin muodostuu kyynelnestettä. Tämän jälkeen räpytellään useamman kerran, jotta neste leviää koko silmän pinnalle. Vastaavasti taas silmän lihaksia voidaan rentouttaa katseen siirtämisellä kauemmas. Näyttöpäätetyössä silmän lihakset ovat jatkuvassa jännityksessä, kun taas kauas katsoessa lihakset rentoutuvat. Näitä harjoituksia olisi hyvä tehdä useamman kerran päivän aikana, jolloin pelataan paljon. (Askel terveyteen 2019.)

Pelaamisen aikana tulisi kiinnittää huomiota hyvään istuma-asentoon ja ympäristön ergonomiaan. Yksilöllisyys vaikuttaa oikeiden säätöjen löytämisessä, mutta yleisesti voidaan sanoa, että tuolin selkänojan kulman olisi hyvä olla 90-120 astetta. Paino tulisi jakautua tasaisesti nikamien välille ja siksi penkin pitäisi tukea lannerangan luonnollista lordoosia. Tuolin korkeuden osalta suositellaan polvien ja lantion olevan samalla korkeudella. Lisäksi kyynärpäät tulisi olla tuettuna ja olkapäät rentoina. (Stöckell 2020,17.)

Istumisen tauotus ja taukojumppa parantavat verenkiertoa ja rentouttavat muun muassa hartioiden lihaksia. Kasvojen lihakset rentoutuvat ja verenkierto paranee, jolloin myös silmät pääsevät palautumaan näyttöpäätteen aiheuttamasta rasituksesta. (Seppänen 2021.)  Esimerkiksi vartalon ja pään kierto- ja sivuttaisliikkeet tuovat monipuolisuutta kehon liikkeisiin. Pelin aikana tauotusta voi olla vaikea järjestää, mutta vähintäänkin pelien välissä taukojumppa on suotavaa. Näin saadaan katkaistua pitkään jatkuneita yksipuolisia liikkeitä, jotka toistuessaan aiheuttavat erilaisia rasitus-/kiputiloja.

Liikkuvuus- ja lihaskuntoharjoittelu on tärkeässä osassa e-urheilijoiden loukkaantumisten ehkäisemiseksi. Voimaharjoittelu vahvistaa jänteiden ja lihasten välisiä liitoksia, jolloin ne kestävät paremmin myös rasitusta. Liikkuvuusharjoittelu puolestaan ylläpitää ja parantaa nivelten liikkuvuutta ja harjoittelu on vastapainoa yksipuoliselle niveliä rasittavalle liikkeelle, jota pelaamisessa tulee paljon. (Stöckell 2020, 19-20.)

Pohdinta

E-urheilu on vielä verraten uusi laji, josta on hiljattain alettu saamaan luotettavaa tutkimustietoa myös sen aiheuttamien haittojen osalta. Erilaiset peliseurat ja organisaatiot tekevät työtä pelaajien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Toimet vaikuttavat todennäköisesti ammattitason pelaajiin eniten. Joidenkin tutkimusten mukaan ammattitason pelaajat ovatkin tietoisia hyvinvointiin liittyvistä asioista ja pitävät hyvää huolta kunnostaan. Heillä on muun muassa omia fysiikkavalmentajia, jotka keskittyvät fyysisen kunnon kehittämiseen. Tilanne saattaa olla kuitenkin toinen aktiivisten ja satunnaisesti pelaavien harrastelijoiden joukossa ja tietoa tulisi jakaa laajasti myös heille.

Vaikka e-urheilua on verrattu perinteisiin fyysisiin urheilulajeihin, muistuttaa heidän terveysongelmansa enemmän toimistotyöntekijöiden ongelmia kuin perinteisten urheilijoiden ongelmia. Tämä johtuu päivittäin toistuvista pitkistä istumisjaksoista. Passiiviset ja yksipuoliset liikkeet nivelissä johtaa nivelen kulumiseen, josta taas voi seurata kroonisia kiputiloja. Voima- ja liikkuvuusharjoittelulla vahvistetaan lihaksien ja jänteiden välisiä liitoksia sekä parannetaan nivelten liikkuvuutta. Näin lihakset, nivelet ja luut pysyvät todennäköisemmin pelikunnossa pidempään ja vältytään tuki- ja liikuntaelin vaivoilta.

Ottaen huomioon lajin lisääntyneen suosion ja siihen liittyvien haittojen luonteen, voisi ajatella, että hyvinvointilähtöisille palveluille olisi kysyntää e-urheilun kentällä. Palveluina voisi olla esimerkiksi erilaiset fyysistä suorituskykyä, hermoston palautumista ja yleisesti hyvinvointia edistävät ohjelmat, joita integroitaisiin jo nuorten harrasteryhmiin.

LÄHTEET

Askel terveyteen. 2019. Neljä harjoitusta silmien terveydestä huolehtimiseen. Luettu 5/2022.

https://askelterveyteen.com/nelja-harjoitusta-silmien-terveydesta-huolehtimiseen/

Askel terveyteen. 2019. Neljä harjoitusta silmien terveydestä huolehtimiseen. Luettu 5/2022. https://askelterveyteen.com/nelja-harjoitusta-silmien-terveydesta-huolehtimiseen/

DiFrancisco-Donoghue J. , Balentine J., Schmidt G., & Zwibel H. Managing the health of the eSport athlete: an integrated health management model. BMJ Open Sport Exerc Medicine. 2019;5(1): e000467. doi:10.1136/bmjsem-2018-000467

Pereira A.M., Brito J., Figueiredo P., Verhagen E. Virtual sports deserve real sports medical attention. BMJ Open Sport Exerc Med. 2019;5 doi: 10.1136/bmjsem-2019-000606. Viitattu 02/2022 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6887499/

Suomen elektronisen urheilun liitto. 2014. Harrastepelaaminen.

https://seul.fi/e-urheilu/harrastepelaaminen/

Suomen elektronisen urheilun liitto. 2019. Mitä on e-urheilu?

https://seul.fi/mita-on-e-urheilu/

Seppänen, M. 2021. Silmät ja tietokone. Lääkärikirja Duodecim.

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00974

Stöckell Mikael, 2020. E-urheilun lajianalyysi. Valmennus ja testausoppi. Jyväskylän liikuntatieteellinen tiedekunta. Luettu 20.04.2022. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/72492/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-202011056529.pd

Zwibel, H., DiFransisco-Donoghue, J., DeFeo, A. & Yao, S. C. 2019. An Osteopathic Physician’s Approach to the Esports Athlete. The Journal of the American Osteopathic Association. Luettu 22.04.2022 https://doi.org/10.7556/jaoa.2019.125