Kirjoittajat: Iisa Helin ja Sari Kämäräinen 

JOHDANTO 

Saavutettavuus digitaalisissa kanavissa on muodostunut monen yrityksen elinehdoksi. Kilpailun ollessa kovaa yritysten välillä, on pystyttävä vastamaan asiakkaan tarpeisiin ja toiveisiin. Asiakkaana lähdemme usein etsimään tietoa yritysten palveluista ja tuotteista verkkosivujen ja sosiaalisen median kautta. Monikanavaisesta saavutettavuudesta on usein myös paljon konkreettisesti näkyvää hyötyä yritykselle. Esimerkiksi liikevaihdon kasvattaminen ja uusien markkinoiden saavuttaminen on helpompaa. Leadoon toimitusjohtaja, Fredrik Rönnlund (2023), totesikin Tampere Business Festivalin lavalla, että yli 80 % ostopäätöksistä tapahtuu myyjän toiminnan ulkopuolella. Eli toisin sanoen digitaalisissa kanavissa.  

Perehdymme esseessä ensin asiakaskokemuksen merkitykseen digitaalisissa ympäristöissä, minkä jälkeen syvennymme digimarkkinoinnin etuihin ja haasteisiin sekä sosiaaliseen mediaan digimarkkinoinnin kanavana. Peilaamme näitä aiheita kokemuksiimme Tampere Business Festivalin markkinointitehtävien kautta sekä tapahtuman asiantuntijasisältöihin. Lisäksi hyödynnämme aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja testaamme Fredrik Rönnlundin (2023) innoittamana tekoälyn apua esseen kirjoittamisessa. Hyödynnämme tiedon hankinnassa ja termien määrittelyssä ChatGPT-sovellusta ja reflektoimme kokemusta esseen pohdintaosiossa.  

ASIAKASKOKEMUS DIGITAALISESSA YMPÄRISTÖSSÄ 

Liiketoiminnan keskiössä ovat sen asiakkaat sekä heidän tarpeidensa tunnistaminen ja täyttäminen. Kuulostaa helpolta, mutta nykyajan monikanavaisessa yhteiskunnassa toteutus jää usein kankeaksi. Tiedon saatavuus on helppoa, joten asiakkaan on helppoa vertailla eri yritysten tuotteita ja palveluita keskenään vain muutamalla klikkauksella. Siten kilpaileva yritys on aina asiakkaan mukana, jopa yrityksen omissa tiloissa. Se mikä erottaa toisiaan lähellä olevat yritykset toisistaan, on asiakaskokemus. Asiakaskokemuksen onkin sanottu olevan menestyvän yrityksen yksi keskeinen tekijä. (Filenius 2015.) 

Kuluttajat ovat entistä tietoisempia vaihtoehdoista ja kohdatessaan erinomaisia ominaisuuksia, he alkavat odottaa samaa myös muilta toimijoilta ja äänestävät jaloillaan, mikäli näin ei ole. Onkin hyvä huomata, että asiakaskokemus vaikuttaa suoraan yrityksen myyntitulokseen. Näin ollen esimerkiksi markkinointiin kohdistetut panokset menevät hukkaan, jos asiakaskokemukseen ei panosteta. Digitaalisissa ympäristöissä onnistuneen asiakaskokemuksen toteuttaminen saattaa kuitenkin osoittautua vaikeaksi, jos ei nähdä asiakkaan näkökulmaa. Oleellista olisikin ymmärtää, kuinka asiakaskokemus rakentuu mahdollisimman onnistuneeksi. (Filenius 2015.) 

Fileniuksen (2015) mukaan digitaalinen asiakaskokemus syntyy käyttäjän hyödyntäessä päätelaitetta, johon palvelu on tuotettu digitaalisesti, suorittaakseen halutun toiminnon tai osan siitä. Jotta digitaalinen asiakaskokemus on onnistunut, on asiakkaan tarve ymmärretty oikein, prosessit tukevat tarpeen täyttymistä, järjestelmät tukevat prosesseja sekä verkkopalveluiden käytettävyys jälleen ilmentää asiakaskäyttäytymisen ymmärrystä. Mainittakoon, että yksittäinen verkkosivun ulkoasun visuaalisuus ei yksin tuota hyvää digitaalista asiakaskokemusta, mutta epäonnistunut käytettävyys voi pilata sen. Ei riitä, että yritys toimii mainiosti yhdessä kanavassa, vaan toiminta on organisoitava asiakaslähtöisesti kaikissa kanavissa yhtenäisen linjan mukaisesti. (Filenius 2015.) 

Asiakaskokemus on asia, johon tulee panostaa joka päivä, sillä epäonnistunut asiakaskokemus voi näkyä heikon myyntituloksen lisäksi ylimääräisinä kustannuksina esimerkiksi asiakaspalvelun kuormittumisena. Digitaaliset palvelut ovat usein merkittävässä roolissa liiketoiminnassa ja asiakaskokemuksen syntymisessä, joten yrityksen strategiatyössä onkin huomioitava asiakkaan näkökulma. Liiketoiminnan perspektiivistä on oleellista pohtia mihin konkreettisiin asioihin asiakaskokemuksella voidaan vaikuttaa, mitä hyötyä yritykselle on onnistuneesta asiakaskokemuksesta sekä mitä haittaa epäonnistuneesta asiakaskokemuksesta syntyy. (Filenius 2015.) Digitaalinen asiakaskokemus onkin vahvasti sidoksissa digitaaliseen markkinointiin sen suuren vaikutusalueen myötä eri kanavissa.  

MITÄ DIGIMARKKINOINTI ON 

Digimarkkinointia toteutetaan nimensä mukaisesti digitaalisesti ja menestyksen kannalta onkin välttämätöntä, että ymmärrämme mitä siellä digissä tapahtuu (Rönnlund 2023). Digitaalisesta markkinoinnista on tullut tärkeä osa monien yritysten markkinointistrategiaa ja digimarkkinoinnilla tarkoitetaan digitaalisten kanavien hyödyntämistä tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa sekä kohderyhmien tavoittamisessa. Käytettäviä kanavia ovat esimerkiksi sosiaalinen media, hakukoneet, verkkosivut, sähköposti ja mobiilisovellukset. Tavoitteena digimarkkinoinnissa on saavuttaa vahva online-läsnäolo, vahvistaa brändin tunnettuutta sekä tuottaa liidejä eli potentiaalisia asiakkaita ja edistää myyntiä. Digimarkkinoinnissa voidaan käyttää erilaisia tekniikoita, kuten hakukoneoptimointia, maksettua mainontaa tai sisältö-, kumppani- ja vaikuttajamarkkinointia. (ChatGPT 2023.)  

Digimarkkinoinnin parhaita puolia ovat sen monipuolisuus ja tehokkuus; sen avulla voidaan tavoittaa nopeasti laajoja ryhmiä sekä saavuttaa pitkäaikaisia ja vuorovaikutuksellisia asiakassuhteita. Sosiaalisen median hyödyntäminen yritystoiminnassa mahdollistaa vuorovaikutuksen matalalla kynnyksellä asiakkaiden ja yrityksen kesken, minkä lisäksi somessa voidaan tarjota asiakkaille lisäarvoa esimerkiksi tarjouksilla tai mielenkiintoisella sisällöllä.  (ChatGPT 2023.) 

Perinteiseen mainontaan verrattuna digimarkkinointi on usein edullisempaa, mikä mahdollistaa digimarkkinoinnin hyödyntämisen pienillekin toimijoille. Digimarkkinoinnin etuna on myös mahdollisuus mittaamiseen. Markkinoijat hyödyntävätkin digimarkkinointikampanjoiden tehokkuuden mittaamiseen data-analytiikkaa sekä muita työkaluja, joilla voidaan seurata onnistumista reaaliaikaisesti ja mukauttaa toimintaa tarpeen mukaan. Toisaalta runsaan datan analysoiminen vaatii osaamista, jotta löydetään tietotulvan seasta se oleellinen. (ChatGPT 2023.) 

Etujen lisäksi digimarkkinoinnissa on myös omat haasteensa. Digimarkkinointi on erittäin kilpailtu alue, jossa on vaikeaa erottua joukosta useiden yritysten käyttäessä samoja taktiikoita. Informaatiotulvassa ihmisten huomion saaminen on entistä haastavampaa, joten asiakkaiden houkuttelu yrityksen kanaviin on vaikeaa ilman kunnollista strategiaa. Kanavalla vierailun lisäksi tulisi päästä konversioon. (ChatGPT 2023.) Konversiolla tarkoitetaan verkkopalvelun ja sen käyttäjän muodostamaa suhdetta, jota kuvataan usein prosenttiluvulla. Esimerkiksi kolmen prosentin konversio tarkoittaa, että sadasta palvelun käyttäjästä kolme päätyy ostokseen tai muuhun toivottuun toimenpiteeseen. (Filenius 2015.) 

Moni yritys kerää digimarkkinoinnillaan potentiaalisista asiakkaistaan henkilökohtaista tietoa, joten yritysten tulee huomioida asiakkaiden tietoturva ja yksityisyys. Tietovuotojen riski on suuri, mikä voi aiheuttaa huolta asiakkaissa. Ennakoimalla riskit, yritys voi säästyä monelta ikävältä tilanteelta. Lisäksi sosiaalisen median algoritmit ja hakukoneoptimoinnin vaatimukset saattavat muuttua nopeasti, mikä vaikuttaa olennaisesti yrityksen ajan tasalla pysymiseen. Tämä vaatiikin jatkuvaa optimointia ja kohdennusta, mikä saattaa vaikuttaa markkinointikulujen kasvuun. (ChatGPT 2023.) 

SOSIAALINEN MEDIA OSANA MARKKINOINTISTRATEGIAA  

Nykypäivänä yksi elintärkeä osa organisaatioiden markkinointistrategiaa on sosiaalinen media. Kuluttajat etsivät tietoa useasta kanavasta samaan aikaan, jonka vuoksi monikanavaisuuden merkitys on kasvanut huimasti. Perehdytään seuraavaksi hieman siihen, kuinka voidaan erottua satojen yritysten ja mainostajien joukosta ja ohjata asiakas sosiaalisen median pyörteistä konversioiksi. (Komulainen 2018, 227.)  

Asiakas käy läpi erilaisia vaiheita ennen ostopäätöksen tekemistä (kuvio 1). Aluksi herää tietoisuus tarpeesta jotakin tuotetta tai palvelua kohtaan ja aikomus ostopäätökselle. Näissä vaiheissa suuressa merkityksessä ovat tiedonhaku ja vaihtoehtojen vertailu. Myyjän kannalta onkin erityisen tärkeää, että tässä kohtaa on verkot levitetty laajasti ympäriinsä. Ostovaiheeseen päästäessä ostopäätös on usein jo tehty ja siihen voi olla enää vaikea vaikuttaa. Markkinoinnin tehtävä onkin johdatella asiakasta tässä ostosuppilossa eteenpäin. (Komulainen 2018, 228.) Onkin hyvä tiedostaa, että myynti ja markkinointi luovat yhdessä tuotetta, joka tuo mahdollisimman paljon lisäarvoa asiakkaalle, mikä vaatii kommunikointia myynnin ja markkinoinnin välillä (Rönnlund 2023). 

KUVIO 1. Markkinoinnin avulla someseikkailijoita voidaan ohjata tietoisuuden herättelyvaiheesta erilaisia polkuja pitkin aina ostotapahtumaan asti. (Komulainen 2018, 229.) 

TAMPERE BUSINESS FESTIVALIN MARKKINOINTI SOMESSA 

Pääsimme itse tutustumaan käytännön tasolla digimarkkinointiin Tampere Business Festivalin kautta. Meidän tiimiyritys oli yhdessä tapahtuman järjestäjän kanssa vastuussa tapahtuman markkinoinnista eri sosiaalisen media kanavissa. Yritykselle sopivimpia sosiaalisen median kanavia valitessa tulee pohtia muun muassa seuraavia asioita: missä kanavissa kohderyhmä on aktiivisimmillaan, millaisella sisällöllä ja tiedolla kohderyhmää saa houkuteltua, millaisia työvälineitä on käytössä sometilien hallinnoimiseen ja mitkä kanavat generoivat parhaan tuoton (Komulainen 2018, 233). Tampere Business Festivalin osalta meillä oli aktiivisessa käytössä Instagram, Facebook ja LinkedIn. Näihin kanaviin tuotimme päivittäisen sisällön lisäksi myös maksullista mainontaa. Harkitsimme myös TikTokin käyttöönottoa, mutta päädyimme lopulta siihen tulokseen, että kohderyhmämme ei ole siellä parhaiten tavoitettavissa.  

Instagram sopii yrityksille, jotka haluavat esitellä tuotteitaan ja palveluitaan hienoilla kuvilla. Se soveltuu erinomaisesti myös tarjouksien, tuotteiden ja palveluiden reaaliaikaiseen markkinointiin. (Komulainen 2018, 235.) Instagramissa edistimmekin tapahtuman visuaalista ilmettä yhtenevillä kuvilla, joissa toistui esimerkiksi logo ja yhtenäinen väriteema. Myös erilaisten tarjouksien, kuten Early bird- ja ystävänpäivä kampanjoiden mainostaminen onnistui kätevästi Instagramissa, sillä postaukset ja storyt tavoittivat päivässä satoja ihmisiä.  

Parhaiten kohderyhmämme tavoitimme varmastikin LinkedInissä. Kuten Komulainenkin (2018, 235) toteaa, LinkedInissa kannattaa aina olla, sillä siellä asiantuntijat, rekrytoijat ja yritykset kohtaavat. Business- ja verkostoitumistapahtumaa markkinoidessa se olikin erinomainen paikka tavoittaa potentiaalisia asiakkaita. Näkyvyyttä saavutimme muun muassa asiantuntijoiden blogiteksteillä, jotka julkaistiin nettisivuilla ja muilla alustoilla. LinkedInissä tunnettujen asiantuntijoiden kautta saimme näkyvyyttä ja uusia vierailijoita sivustolle.  

Apuna Instagramin ja Facebookin operoinnissa käytimme Meta Business Suitea, jonka avulla pystyimme hallitsemaan niiden markkinointi- ja mainontatoimintoja yhdessä paikassa. Metan Business Suite mahdollisti postauksien tavoittavuuden seuraamisen, julkaisujen ajastamisen sekä maksullisen mainonnan hallitsemisen. Meta Business Suiten kaltaisten ohjelmien avulla pystymme keräämään paljon dataa asiakkaan käyttäytymisestä ja toimintatavoista. Oleellista onkin osata hyödyntää kerättyä tietoa mahdollisimman tehokkaasti ja ohjata asiakkaan toimintaa toivottuun suuntaan ja kohti konversiota. 

Vietämme yhä enenevissä määrin aikaa sosiaalisessa mediassa ja jaamme siellä mielenkiintoisia aiheita, tuotteita ja palveluita ystävillemme. Jopa 80% kuluttajista ostaa tuotteita tuttavien suositusten perusteella. Asiakkaita kannattaisikin kannustaa osallistumaan yrityksesi tuotetta tai palvelua koskevaan keskusteluun. Tätä varten tulisi luoda tuote- tai brändikohtainen hashtag. (Komulainen 2018, 228.) Meillä oli käytössä #tamperebusinessfestival, jota jaoimme kuvien ja julkaisujen yhteydessä ympäri sosiaalista mediaa. Tämän seurauksena myös asiakkaat jakoivat omia kuviaan tapahtumasta samalla hashtagilla. Jatkossa asiakas löytääkin paljon informaatiota ja kokemuksia kyseisen hashtagin avulla.  

Somevaikuttajien, asiantuntijoiden ja muiden julkisuuden henkilöiden sekä heidän seuraajakuntansa hyödyntäminen markkinoinnissa ja mainonnassa on varsin yleistä tänä päivänä. Näiden suosittelijoiden avulla markkinointia voidaan kohdentaa tehokkaasti haluttuun asiakasprofiiliin (Komulainen 2018, 229). Tampere Business Festivalin vetonaulana käytettiin Diili -sarjan voittaja ja yrittäjä Sointu Borgia. Sointu toimi tapahtuman juontajana ja käytimmekin häntä paljon mainoskasvona. Myös Sointu mainosti tapahtumaa omassa Instagramissaan, jossa hänellä on 110 tuhatta seuraajaa.  Yritysmaailmassa tunnetun Sointu Borgin avulla tavoitimme kohdennetusti huomattavasti enemmän potentiaalista asiakaskuntaa, kun mitä omissa kanavissamme pystyimme tavoittamaan. Myös kaikki tapahtuman puhujat mainostivat tapahtumaa omissa kanavissaan, jolloin tavoitimme helposti kyseisestä esiintyjästä kiinnostuneita asiakkaita.  

Algoritmien avulla suosituimmat postaukset näytetään ihmisille ensimmäisenä uutisvirrassa. Tämä vaatii paljon tykkäyksiä, kommentteja ja jakoja. Tämän vuoksi asiakkaita kannattaakin kannustaa kommentoimaan ja jakamaan julkaisuja. Tämä onnistuu esimerkiksi lisäämällä julkaisuun kysymys ja kehottamalla seuraajia tägäämään ystäviään. (Komulainen 2018, 231.) Nostattaaksemme tapahtuman julkaisuja, käytimme apuna tiimiyrityksemme jäseniä ja tuttuja. Uusien julkaisujen ilmestyessä olimme tykkäämässä, kommentoimassa ja jakamassa omissa some kanavissamme. Seuraajia osallistimme muun muassa arvonnan avulla, johon osallistuminen vaati kommentointia ja jakoa. Näin tavoitimme myös seuraajiemme seuraajia.  

Some kanavissa tulisi olla aktiivisesti läsnä, mutta ei kuitenkaan postata liian usein. Mikä sitten olisi sopiva julkaisutahti? Tämä riippuu esimerkiksi seuraajamäärästä ja julkaisu alustasta. Instagramissa pienellä seuraaja määrällä sopiva tahti on noin 1–2 kuvaa per päivä. LinkedInissä asiakkaat tavoitetaan parhaiten arkipäivisin, joten suositeltu postaus tahti olisikin yksi kuva arkipäivässä. Postaustahtia tärkeämpää linkkarissa on panostaa julkaisujen laatuun ja sisältöön, koska se mielletään ensisijaisesti ammatillisena verkostoitumiskanavana. Parhaiten siellä toimii työelämään liittyvä, opettava sisältö. (Komulainen 2018, 237.) Tampere Business Festivalin kohdalla julkaisutahti oli alkuvaiheessa 1 postaus per päivä ja tapahtuman lähestyessä tahti kiristyi 2–3 julkaisuun päivässä. Instagramissa uskomme tahdin olleen sopiva, mutta LinkedInin osalta mainostyylistä sisältöä olisi ehkä kannattanut vähentää. Liian mainosmainen sisältö saattoi hukuttaa asiakkaan näkökulmasta mielenkiintoisemmat ja hyödyllisemmät julkaisut, kuten asiantuntijablogit. Asiantuntijasisältö olisi kannattanut julkaista linkkarissa arkipäivinä, sillä näin olisimme varmistaneet niille paremman tavoitettavuuden.  

Yhteenvetona kysyimme vielä ChatGPT:ltä tärpit tehokkaaseen markkinointiin sosiaalisessa mediassa. Tärkeimpinä kohtina esiin nousi tavoitteiden määrittäminen, oikeaan kohdeyleisöön keskittyminen, laadukkaan sisällön luominen, aktiivisuus, kuuntelu ja vuorovaikutus sekä mittaus ja analysointi. Aluksi tulisi määrittää tavoitteet, oli ne sitten myynnin kasvatus tai asiakaspalveluun panostaminen. Kun tavoitteet ovat tiedossa, voidaan luoda strategia niiden saavuttamiseksi. Kohdeyleisö kannattaa määritellä tavoitteisiin parhaiten sopivaksi. Tuntemalla kohdeyleisön, on helpompi suunnitella heitä puhuttelevaa sisältöä. Sosiaalisessa mediassa sisällön tulisi olla laadukasta ja monipuolista. Näin pystyt sitouttamaan asiakkaita ja saamaan uusia seuraajia. On myös hyvä muistaa säännöllisyys ja aktiivisuus postauksissa. Vuorovaikuttamalla ja vastaamalla asiakkaille sosiaalisessa mediassa, tuotat heille lisäarvoa ja mittaamalla ja analysoimalla toimintaasi voit parantaa tuloksiasi. (ChatGPT 2023.) 

LOPPUPÄÄTELMÄT JA POHDINTA 

Esseen kirjoittaminen jäsensi hyvin Tampere Business Festivalin aikana opittuja asioita sekä tuki tehtyjä havaintoja digimarkkinoinnista ja erityisesti sosiaalisesta mediasta. Kyse on lopulta melko yksinkertaisistakin asioista, joita ei silti olisi välttämättä hoksannut ilman asioiden prosessointia ja kiteytystä esseemuotoon. Esimerkiksi kirjoittajilla LinkedIn on ollut sosiaalisen median kanavista melko vähän käytössä, mutta Business festivaalin prosessi kokonaisuudessaan herätti myös ajattelemaan LinkedInin mahdollisuuksia ja merkitystä liiketoiminnan näkökulmasta. Tapahtumassa esiintynyt Oona Kankkunen (2023) ihmettelikin kuinka usein käy niin, että henkilöiden ja yritysten muut somekanavat ovat viimeisen päälle mietityt, mutta LinkedIn-profiili on jätetty heitteille.  

Ei riitä, että ottaa käyttöön jonkun uuden hienon sovelluksen tai kanavan, jos sitä ei osata käyttää. Fredrik Rönnlund (2023) totesi, ettei pidä uskoa työkaluista liikoja, sillä ne eivät ole taikasanoja tai -välineitä, jotka parantavat yrityksen ongelmat pelkällä olemassaolollaan. Meidän sukupolvesta moni on niin sanotusti syntynyt älypuhelin kädessään ja uskoo olevansa somenatiivina myös somemarkkinoinnin ammattilaisia. Tosiassa siihen liittyy paljon ammattiosaamista, joka ei synny itsestään. On totta, että somemarkkinointia voidaan toteuttaa onnistuneesti myös hyvin matalalla kynnyksellä pienin resurssein ja moni pieni toimija näin tekeekin. Kuitenkin markkinoinnin ammattilainen osaa ottaa täyden hyödyn irti digitaalisen markkinoinnin eri kanavista eikä esimerkiksi karkoita potentiaalisia asiakkaita ontuvan digitaalisen asiakaskokemuksen vuoksi. Jos emme ymmärrä käytössä olevia työkaluja, ei niiden käyttämisellä ole merkitystä: hölmö, jolla on hienot työkalut, on silti hölmö (Rönnlund 2023). Samaan aikaan kun monikanavaisuuden merkitys on korostunut ja yrityksen pitäisi olla kaikkialla, silti mielestämme laatu on määrää tärkeämpi. Mielummin panostaa muutaman kanavan laadukkaaseen sisältöön ja toimivuuteen kuin, että yritys löytyy monesta kanavasta, joiden kaikkien toteutus on tehty vähän sinne päin. 

Esseen aiheisiin perehtyminen vahvisti jälleen kerran asiakkaan kokemuksen merkitystä. Teema toistuu aihepiiristä toiseen, oli sitten kyseessä palvelumuotoilu tai digimarkkinointi. Oleellista onkin muistaa, että asiakas on keskiössä. Niinhän se on, että ei yritystä ole olemassa, mikäli sillä ei ole maksavaa asiakasta. Kirjoitusprosessin aikana kiteytyivät omat kokemukset myös asiakasnäkökulmaan. Esimerkiksi ostopäätöstä tehdessä tulee vertailtua eri vaihtoehtoja verkkosivujen avulla ja mikäli muita merkittäviä eroja ei ole tuotteessa tai hinnassa, niin ostopäätös tapahtuu sen perusteella, mikä palvelu toimii parhaiten ja luo toimivimman kokemuksen kokonaisuutena.  

Toimivasta kokemuksesta puheenollen pohtikaamme hetki kokeiluamme tekoälyn eli tässä tapauksessa ChatGPT:n parissa. GhatGPT kertoo chatin aloitussivulla sen tietojen olevan rajallista vuoden 2021 jälkeen tapahtuneista asioista. Esseen tarkoituksiin hyödynnetyissä yleispätevissä asioissa ChatGPT:n vastaukset vaikuttivat kuitenkin edelleen järkeenkäyviltä sekä yhteneväiseltä käyttämiimme kirjalähteisiin verrattuna. Kysyimme sovellukselta mitä digimarkkinointi on, mitkä ovat sen edut ja haasteet sekä kuinka saada hyöty irti tehokkaasti sosiaalisesta mediasta. Lisäksi kysyimme, kuinka luotettavaa ChatGPT:n antamat vastaukset ovat. Kiteytettynä sovellus kertoo tiedon olevan kohtuullisen tarkkaa ja yleensä luotettavaa, mutta huomauttaa, ettei sen antamia tietoja pidä pitää lopullisina totuuksina ja kehottaa tarkistamaan tiedon oikeellisuutta myös muista lähteistä ennen tärkeiden päätösten tekemistä (ChatGPT 2023).  

Kun vain muistaa pitää lähdekriittisyyden mukana toiminnassa, oli sovelluksen käyttö erittäin helppoa ja tiedonhankinta sen avulla nopeaa. Kokemuksen perusteella voisi kyseistä sovellusta käyttää jatkossakin, sekä rohkaistua kokeilemaan myös muita erilaisia tekoälysovelluksia. Johdon neuvonantaja ja strategi Riikka Tannerkin (2023) on todennut, ettei meidän työpaikkojamme tule tulevaisuudessa suinkaan ryöväämään tekoäly, vaan ihmiset, jotka osaavat tekoälyä hyödyntää. Tämän ajatuksen voimalla, muistamme jatkossa olla rohkeampia uuden teknologian ja sovellusten hyödyntämisessä liiketoiminnassa. 

LÄHTEET 

ChatGPT 2023. Verkkosivu. Viitattu 5.4.2023. Vaatii sisäänkirjautumisen. https://chat.openai.com/chat  

Filenius, M. 2015. Digitaalinen asiakaskokemus. E-kirja. 1. painos. Docendo Oy. Vaatii käyttöoikeuden. https://www.bookbeat.fi/kirja/digitaalinen-asiakaskokemus-18563  

Kankkunen, O. 2023. #kasvua somesta – näin rakennat sosiaalista liiketoimintaa. Luento 17.3.2023. Tampere business festival. Tampere. 

Komulainen, M. 2018. Menesty digimarkkinoinnilla. E-kirja. 1. Painos. Helsinki: Helsingin kauppakamari. Vaatii käyttöoikeuden. https://kauppakamaritieto-fi.libproxy.tuni.fi/ammattikirjasto/teos/menesty-digimarkkinoinnilla-  

Rönnlund, F. 2023. Digimarkkinointi: Pelkkä löysä majuri vaiko kasvun ajuri? Luento 17.3.2023. Tampere business festival. Tampere. 

Tanner, R. 2023. Miten tarttua tulevaisuuden ilmiöihin? Luento 17.3.2023. Tampere business festival. Tampere.