1        Johdanto

Käsittelen Virpi Hämäläisen, Hanna Maulan ja Kimmo Suomisen ”Digiajan strategia” -kirjaa, joka on julkaistu 2016 Helsingissä. Esseessä esitellään tärkeimmäksi koetut asiat ja teemat yhdistäen ne yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Esseessä on käytetty pikalukutekniikkaa.

2        Digiajan strategia pähkinän kuoressa

2.1      Digiajan strategia -kirjan sisältö

Tavoite kirjalla on tuoda lisäymmärrystä strategisen johtamisen näkökulmasta erityisesti digiaikana. Strategista ajattelua kaivataan jatkossa uudenlaisten haasteiden ja mahdollisuuksien noustessa. Aikataulu ja nopeus ovat nostaneet asemaansa asiakaslähtöisyydessä, ja ihmisläheisyys johtamisnäkökulmasta on alkanut korostumaan. Asiakkaiden sekä työntekijöiden, että -ryhmien odotukset ovat kasvaneet myös huomattavasti.

3        Liiketoimintamallit, kilpailu ja  läpimurto

3.1      Kilpailu toimialoilla

Tehokkuus digimurroksen keskellä on lisääntynyt viestinnässä entisestään. Tiedon käsitteleminen ja hyödyntäminen on jo osa arkea älypuhelimien ollessa käyttövalmiina lähes kokoajan. Tämän tuominen eri toimialoille oli vain ajan kysymys. Erilaiset ohjelmistot mahdollistavat sidosryhmien, asiakkaiden ja työntekijöiden odotuksiin vastaamisen. Tietojenkäsittely onkin kehittynyt yritysten yhdeksi tärkeimmäksi työkaluksi. Kuluttajien toimintamallin muutos on siirtynyt lehtimainoksien selailusta verkkokauppoihin ja osoittautuu niin merkittävänä tekijänä ostopäätöksissä, että kaupan ala on ajettu ahtaalle. Innovatiiviset palvelukonseptit pyrkivät tasapainottamaan toimialoja verkkokauppasurffailevien hintatietoisten asiakkaiden osalta. Mahdollisuus uusille liiketoimintaideoille on käsittämätön. Avainpelaajana kuitenkin on ajoitus.

Makuuni ja Filmtown ovat enää hämärä muisto videovuokraamoista, kun digiaika ja jatkuvassa uudistuksessa oleva teknologia muuttaa kilpailukenttää ja yhdistää toimialoja. Innovatiivisuus levisi korona-ajan painostuksesta myös esimerkiksi mainostoimistoihin, joissa ymmärrettiin mahdollisuus kuvata elokuvia etäyhteydellä hyödyntäen drone-lennokkeja. Samalla markkinointitoimisto taklasi kustannustehokkuuttaan sekä pienensi hiilijalanjälkeä ekologisuudellaan. Strategisen johtamisen myötä verkkovaikutus ja tehokkuus korostuvat, kun digialustojen toimesta murretaan yhä perinteisempiä toimialoja. Kehitystrendejä syntyy päivittäin lisää esimerkiksi virtuaalitodellisuuden, robotiikan sekä Bitcoinin kautta tunnetummaksi tulleen lohkoketjuteknologian myötä.

3.2      Läpimurto uudistumishalukkuuden johdosta

Jatkuva kehitys on jatkossa edellytys muuttuvassa toimintaympäristössä. Tämä edellyttää myös analyyttisen strategian luomisesta luopumista sen epäkäytännöllisyyden vuoksi. Virheiden sattuminen on inhimillistetty työn rytmin kiihtyessä. Potentiaalista toimialan hyödyntämistä suositellaan, jotta liiketoiminnalla voidaan ohjata samalla toimialaa haluttuun suuntaan. Kilpailuetu on tällöin helpommin saavutettavissa ja ennakoitavuus lisääntyy. Tämä ei kuitenkaan takaa täydellistä kilpailuetua, sillä nopeita liikkeitä tapahtuu muuallakin.

Pitkän tähtäimen suunnitelmallisuus saattaa kostautua erittäin nopeatempoisessa kehityksessä, jonka digitalisaatio on mahdollistanut. Läpimurto on mahdollinen niille, ketkä sen oivaltavat ja rohkenevat yrittää. Myös tehokkuusajattelu syrjäyttää osaltaan pitkä jänteistä ja suunnitelmallista lähestymistä yrityksien kasvuun. Nopeat liikkeet ovat näyttäviä, ja hitaudesta voi joutua maksamaan ison hinnan, kun muuntautumiskyvykkyys on nostanut arvoaan. Arvaamattomuus on nopeuden ja tehokkuuden hinta ja luo haasteita. Erilaiset toimintamallit kuitenkin vaativat tasapainoista strategia-ajattelua, jossa yhdistyy tehokkuuden ja innovatiivisen ajattelun kyvykkyys. Ne myös tukevat strategiatyötä ja toimivat toisilleen tasapainoisina vastakohtina.

4        Digiajan strategia ja ihmiset

4.1      Organisaatiokulttuuri

Organisaatiokulttuuri paljastaa sidosryhmille saakka mädät omenat, vaikka sitä pyrittäisiinkin peittelemään. Työntekijän merkityksellisyyden tunne on suorassa suhteessa organisaatiotasolle mm. sitoutumisen muodossa. Muutoksien lomassa olisi tärkeää panostaa yksilöihin, koska se näkyy myös osana yrityksen menestymistä.
“Näin meillä on aina tehty” ei riitä perusteluksi, vaan yrityksen muutoskykyä testataan yksilötasolta lähtien. Tässä suurena apuna voi olla asenne ja taito kyseenalaistaa pohjarakenteina toimivia käytäntöjä ja ajattelutapoja ja punnita niiden nykyarvoa. Rohkeus ottaa riskejä palkitaan, kun ideat ja muutokset kehittyvät osaksi uutta arkea eikä oletusasenne ole enää vastahakoinen. Toimintaa ohjaa selkeät tavoitteet ja mahdollistaa silloin myös uudet ideat. Varmistamalla tavoitteiden eteneminen pystytään seuraamaan myös oppimista, joka tukee liiketoiminnan uutta strategiasuuntaa. Innovatiivisilla yhdistelyillä voi mahdollistaa vanhan toimintamallin sovittamista uuteen liikeympäristöön. Näin pysytään digiajan vaatimassa uudistustahdissa. Nopeatempoinen kokeileminen onkin suotavaa, sillä jotkin ideat eivät saa tuulta alleen riittävän nopeasti. Tällöin resurssit tulee osata suunnata kohti seuraavaa rohkeaa päätöstä.
Tunteiden tiedostaminen ostopolkujen suunnittelussa ja pilotointi esimerkkiasiakkaiden osalta saattaa tukea uusia tuulia. Järki ei yksin ohjaa päätöksien tekoa. Ongelmanratkaisun näkökulmasta on liiketoiminnan edellytys tarjota asiakkaidensa tarpeita joko ylittäviä tai täyttäviä ratkaisuja. Markkinapotentiaalin hyödyntäminen uuden idean viemisessä liiketoiminnaksi kannattaa huomioida.

Ajoitusta ja oikeiden resurssien hyödyntämistä ei voi korostaa uusien innovaatioratkaisujen toteutuksen yhteydessä. Arvopolun avainasioina asiakkaiden kanssa on tänä päivänä helppous ja yksinkertaisuus. Näitä on syytä myydä eteenpäin ja hyödyntää sekä työntekijän että kuluttajan innostuminen.

Lähteet

Hämäläinen, Virpi, Maula, Hanna & Suominen, Kimmo. Digiajan strategia.
AlmaTalent 2016.