Dialogi hukassa maailmalla
Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Kirjoittanut: Emmi Salminen & Marianne Kuosa
1 JOHDANTO
Olemme viettäneet koko syksyn vaihdossa Espanjassa. Täällä ollessa olemme pohtineet monia asioita paikallisen opiskelukulttuurin ja meidän Proakatemian välillä. Eroavaisuuksista voisi vaikka kirjoittaa kokonaisen esseen, mutta nyt haluamme keskittyä vain yhteen aiheeseen, dialogiin. Proakatemialla suuri osa oppimisesta tapahtuu dialogin kautta ja olemme sen myötä varmasti jokainen alkaneet pohtia dialogitaitoja aivan eri tavalla.
Emmi tulee perheestä, jossa päälle puhuminen ja kilpaa huutaminen ovat arkipäivää. Marianne taas on kasvanut monilapsisessa perheessä, jossa oman vuoron odottaminen on vaatinut paljon työtä. Myös oman äänen esille saaminen ei ole ollut itsestäänselvyys, etenkin, kun on syntynyt sisaruskatraan loppupäässä. Ensimmäisen korkeakouluopiskeluvuotemme aikana törmäsimmekin usein tilanteeseen, jossa meidän molempien oli tosissaan tehtävä töitä sen eteen, että pystymme pitämään suumme kiinni ja antamaan myös muille tilaa dialogia käydessä. Nykyään sukulaistemme ja ystäviemme kanssa ollessamme usein jopa ärsyynnymme, jos joku ei osaa odottaa omaa puheenvuoroaan, koska olemme itse oppineet keskustelemaan dialogitimanttia noudattaen (ainakin suurimmaksi osaksi). Olemme huomanneet oman kehityksemme, ja sen vuoksi pidämmekin dialogitaitoja erittäin tärkeänä osana niin työ- kuin arkielämääkin.
Tässä esseessä tulemme kertomaan dialogista hyvin kokonaisvaltaisesti kaikkine sen merkityksineen, määritelmineen ja muotoineen. Lopussa pohdimme myös omien kokemusteni kautta, millaisia kulttuurillisia eroja dialogitaitoihin liittyy. Espanjassa ollessamme olemme olleet yhden, jos toisenkin kerran tilanteessa, jossa meidät on keskeytetty ja meidän yli ajettu useampaan kertaan, ja tällöin on tehnyt mieli korottaa ääntämme opettaaksemme dialogitaitoja uusille ystävillemme ympäri maailman. Kulttuurillisia eroja pohtiessa käytämme apuna Lewisin mallia, joka auttaa hahmottamaan eri kulttuurien ominaisuuksia.
2 DIALOGIN TAUSTA JA MERKITYS
’’Dialogi ajattelun apuvälineenä – antiikista alkaen. Dialogi on monialainen käsite, jolla on yhteyksiä ainakin filosofiaan, psykologiaan, sosiaalitieteisiin, organisaatioiden ja johtamisen tutkimukseen, systeemianalyysiin, päätöksentekoteorioihin ja politiikan tutkimukseen.’’ (Sitra 2018.)
Sana dialogi juontaa juurensa kreikan kielen sanoista dia ja logos. Dia tarkoittaa läpi tai kautta ja logos tarkoittaa merkitystä tai sanaa. Sen voidaan siis sanoa tarkoittavan toimintaa sanan tai sanojen kautta tai kulkemista läpi merkitysten. (Sitra 2018.)
Dialogi on keskustelua, jossa on ydin ja jossa ei valita puolta. Sen tarkoituksena on tähdätä ymmärtämiseen. On tärkeää korostaa, että dialogissa ei väitellä, neuvotella tai pyritä vakuuttamaan toisia. Siinä ei tähdätä asioiden ratkaisemiseen, päätöstentekoon tai välttämättä edes samanmielisyyteen. (Opinkirjo n.d.)
’’Pelkästään ymmärryksen lisääntyminen on riittävä tulos.’’ (Opinkirjo n.d.)
Dialogin luonne ja tarkoitusperä on ehkä helpoin ymmärtää silloin, kun vertaa sitä debattiin. Debatilla tarkoitetaan väittelyä, joka on esimerkiksi politiikasta tuttu keskustelumuoto. On siis selvää, että toisin kuin dialogissa, debatissa on lähes poikkeuksetta aina voittaja ja häviäjä. Dialogisilla menetelmillä voidaan edistää rajat ylittävää tilannetajua ja lieventää arvoristiriitoja. (Sitra 2018.)
3 DIALOGIN EDELLYTYKSET
3.1 Osallistujat ovat dialogitilanteessa tasa-arvoisia
Hyvin yleinen ongelma onnistuneen dialogin estämiseksi on yhtäläisen ihmisarvon ja erilaisten näkökulmien arvostuksen puute. Sitran artikkelissa kirjoitetaan, että amerikkalaisen professorin, Daniel Yankelovichin mukaan hierarkiassa ylempänä olevat saattavat usein uskoa kohtelevansa muita tasa-arvoisesti, vaikka näin ei todellisuudessa olisikaan. On selvää, että viestintäämme ohjaa käsitys itsestämme toisiin nähden joko ylemmän tai alemman tasoisina. Pitäessämme itseämme muita ylempinä, saattaa se vaikuttaa kuunteluumme ja kun taas pidämme itseämme muita alempina, emme välttämättä uskalla puhua ja kertoa näkökulmiamme. (Sitra 2018.)
3.2 Dialogi rakentuu toisten näkökulmien aktiiviselle ja myötäelävälle kuuntelulle
On erittäin tärkeää, että kiinnitämme tarkkaa huomiota toisten puheenvuoroihin. Ei pelkästään kuuntelemalla, mutta myös ymmärtämällä tarkoitusta puheiden takana. Mikäli tarvittavaa ymmärrystä ei synny, on syytä pyrkiä ymmärtämään tarkentavien kysymysten avulla. Vaikka dialogi ei lähtökohtaisesti tavoittele yhteisymmärrystä, on oleellista kasvattaa ymmärrystä siitä, kuinka toiset osapuolet näkevät ja kokevat asian. Tällaisissa tilanteissa on myös mahdollista oppia paljon uutta. (Sitra 2018.)
3.3 Dialogin osallistujien tulee olla valmiita omien taustaoletustensa tarkasteluun ja kyseenalaistamiseen
Ennakkoluuloista ja kaikenlaisista olettamuksista ei miltei koskaan seuraa mitään kovin positiivista, vaan se sen sijaan ruokkii kapeakatseisuutta ja muuttumattomuuden asennetta. Dialogitilanteissa parhaimman kokemuksen irti saamiseksi on pyrittävä tulemaan paikalle avoimin mielin. Olettamuksia syntyy usein kuitenkin väistämättä, joten dialogi toimii myös erinomaisena mahdollisuutena omien taustaoletusten ja luokittelujen tutkimiseen. Dialogin avulla voimme tuoda omat ja muiden oletukset esiin, vaikka ne poikkeaisivatkin toisistaan keskenään. Mikäli käymme keskustelua, jossa osallistujat eivät pyri vilpittömästi ymmärtämään toisiaan, vaan antavat omien kätkettyjen mielipiteidensä vaikuttaa, ei tällainen voi muodostua aidoksi dialogiksi. Tällaisissa tilanteissa ajastusten ilmaiseminen on hyvin rajoitettua ja on siten mahdotonta saada kaikki näkökulmat esiin. (Sitra 2018.)
3.4 Dialogi edellyttää keskinäistä luottamusta
Joskus omien ajatusten ilmaisemisen rajoittamisessa on kyse luottamuksen puutteesta. Mielestämme luottamus on tässäkin asiassa kaiken perusta, joten jos se ei toteudu, ei edellä mainituilla kolmella kohdalla ole juurikaan painoarvoa.
’’Dialogi edellyttää osallistujilta luottamusta kahteen asiaan: siihen, että toisilta saatu tieto on arvokasta, sekä siihen, että osallistujiin voi ihmisinä luottaa. Kun ihminen luottaa siihen, että toisten näkökulmat ovat arvokkaita, hän kuuntelee heitä tarkasti. Jos luottamus puuttuu, ei ole syytä kuunnella. Toisaalta ainoastaan silloin, kun toisiin voi luottaa ihmisinä, heille haluaa avata omia näkemyksiään.’’ (Sitra 2018.)
Proakatemialla varsinkin tiimin alkuaikoina on erityisen tärkeää panostaa tiimin väliseen luottamukseen, koska sen laiminlyönnillä voi olla vaikutusta pitkälle tulevaisuuteen.
4 DIALOGITIMANTTI
Mainitsimme aiemmin dialogitimantista ja siitä, kuinka pyrimme itse noudattamaan sitä akatemiaympäristön lisäksi myös jokapäiväisissä kohtaamissamme. Dialogitimantissa on kyse neljästä pääkohdasta – kuuntele, kunnioita, odota vuoroasi ja puhu suoraan sydämestäsi (YAD 2018). Hyvässä dialogissa nämä kaikki kohdat suurin piirtein toteutuvat. Ei aina tietenkään täydellisesti, mutta kuten sanoimme, suurin piirtein.
4.1 Kuuntele
Kuuntelemisen taito saattaa kuulostaa hyvinkin yksinkertaiselta, mutta sitä se ei kuitenkaan ole. Kun yrität kuunnella, vaatii se keskittymistä. Keskittymiseen taas vaikuttaa mielentila, ympäristön häiriötekijät, olotila esimerkiksi nälän suhteen ja vaikkapa huonot yöunet. Joskus kuunteleminen voi tuntua erittäin haastavalta jonkun edellä mainitun syyn vuoksi ja on myös tilanteita, jolloin ei edes tiedä miksi kaikki kuulemamme menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. (YAD 2018.)
Usein saatamme myös kuunnella vain siksi, että voimme valmistautua esittämään asiaan vasta-argumentin, mutta tällöin taas ei voi saada dialogista kaikkea irti. Tässä asiassa pätee mielestämme erittäin hyvin se, että kuuntelee muita niin kuin haluaa heidän kuuntelevan meitä itseämme. Kaikki meistä kuitenkin haluaa tulla kuulluksi ja ymmärretyksi, sekä kokea, että sanoillamme on merkitystä.
4.2 Kunnioita
Dialogissa kunnioitus korostuu erityisesti silloin, kun kokee itse olevansa erimieltä kuin toinen osallistuja. Erimielisyyksistä huolimatta tulisi olla valmis kuulemaan, mitä toisella on sanottavaa ja myös parhaansa mukaan ymmärtää sekä oppia. Kunnioitusta on hyvä osoittaa myös konkreettisien tekojen kautta, kuten katsomalla silmiin. (YAD 2018.)
4.3 Odota vuoroasi
Tämä kohta on tullut opittua kantapään kautta erityisesti Emmin kohdalla. Tullessa perheestä, jossa impulsiivinen keskustelutahti on normaalia, oman vuoron odottaminen on tuottanut paljon vaikeuksia. Yksi tiimimme välisen dialogin ongelmista on ollut liian nopea tempo, ja Emmi on omalta osaltaan varmasti vaikuttanut siihen tottumuksilla, eli puhumalla paljon ja antamatta tilaa muille. Myös Mariannen nopea tahti on vauhdittanut dialogia jättäen hitaammin reagoiville vähemmän tilaa osallistua dialogiin. On selvää, että joillakin ajatustensa ilmaisemisessa saattaa kestää kauemmin kuin toisilla. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että dialogi sisältää myös hiljaisia, matalatempoisia hetkiä, jolloin annetaan aikaa ajattelulle. (YAD 2018.)
4.4 Puhu suoraan ja sydämestäsi
Suoraan puhuminen vaatii luottamuksen ilmapiirin. Kierteleminen on usein seuraus siitä, ettei dialogissa vallitse riittävä luottamus, eivätkä osallistujat uskalla puhua asioista suoraan niiden oikeilla nimillä. Tärkeää on muistaa, että vaikka jakamasi mielipide olisi eriävä kuin muiden osallistujien, voi se avata keskustelulle täysin uuden suunnan ja herättää ajatuksia. Kaikki tämä on välttämätöntä toimivan tiimidynamiikan rakentamiseksi, sillä pahimmassa tapauksessa epärehellisyys ja asioiden kertomatta jättäminen aiheuttaa säröjä, joita voi olla vaikeampi korjata jälkeenpäin. On myös täysin hyväksyttyä, ja jopa toivottavaa, että myös keskeneräisiä ajatuksia jaetaan. On siis tärkeä uskoa omiin mielipiteisiin ja itseensä. (YAD 2018.)
5 KULTUURILLISET EROT
Kuten jo aiemmin mainitsimme, olemme vaihto-opiskelemassa Espanjan Madridissa. Olemme onnekkaassa tilanteessa, sillä saamme jakaa tämän kokemuksen yhdessä. Meidän kanssamme on myös yksi tiimiläisemme meidän lisäksi samassa vaihtokohteessa. Meidän keskinäisissä keskusteluissamme dialogin taso on hyvä, mutta kuten arvata saattaa, myös tässä asiassa kulttuurilliset erot nostavat päätään huomattavasti.
Puhumme omista kokemuksistamme erityisesti Italialaisten ja Espanjalaisten keskuudessa. Heille on tyypillistä kuulostaa jopa hieman vihaisilta, kun he keskustelevat keskenään, koska keskustelun tempo on hyvin nopea ja kiivas. Heidän kanssansa keskustellessaan englannin kielellä, useasti keskustelut katkeavat keskeytyksiin. Olemme keskenämme yrittäneet pohtia, onko tässä kyseessä nimenomaan kulttuurilliset erot vai yksilöiden luonteenpiirteet. Tämän vuoksi haluamme nyt hieman pohtia dialogia kulttuurillisesta näkökulmasta Lewisin mallin kautta.
5.1 Lewisin malli
Lewisn mallin on kehittänyt brittiläinen kielitieteilijä ja kansainvälisen viestinnän konsultti Richard D. Lewis. Lewisin malli luokittelee kulttuurit kolmeen päätyyppiin: lineaarisesti aktiiviset, moniaktiiviset ja reaktiiviset. Nämä luokat perustuvat havaittuihin käyttäytymispiirteisiin eri kulttuureissa. (Crossculture 2015.)
5.2 Lineaarisesti aktiiviset
Lineaarisesti aktiivisille henkilöille tyypillisiä piirteitä ovat tarkkuus, täsmällisyys, tehtäväkeskeisyys, individualismi sekä taipumus loogiseen viestintään. He ovat kohteliaita mutta suoria, eivätkä vie koko tilaa puhumalla. Myös keskeyttäminen on harvinaista. Lewisin mallin mukaan lineaarisesti aktiivinen käyttäytymispiirre on havaittavissa Pohjois-Amerikassa, Iso-Britanniassa, Australiassa sekä Uudessa-Seelannissa. Myös pohjoinen Eurooppa (skandinaavia ja germaaniset maat) kuuluvat lineaarisesti aktiivisiin. (Crossculture 2015.)
5.3 Moniaktiiviset
Moniaktiivisia henkilöitä yhdistää taas tunteikkuus, puheliaisuus, ilmaisuvoimaisuus sekä vakuuttaminen. Epätäsmällisyys, seurallisuus sekä ihmissuhteisiin suuntautuminen ovat moniaktiivisten yksi piirre. Moniaktiivista käyttäytymismallia esiintyy Etelä-Euroopassa, Välimeren maissa, Etelä-Amerikassa, sekä Intiassa. Myös eteläpuolinen Afrikka, arabikulttuurit sekä muut Lähi-idän kulttuurit luokitellaan moniaktiiviseen käyttäytymismalliin. (Crossculture 2015.)
5.4 Reaktiiviset
Kohteliaisuus, diplomaattisuus, epäsuora viestintä sekä auktoriteetin kunnioitus ovat vahva piirre reaktiivisessa käyttäytymismallissa. Myös ryhmäharmonia ja aktiivinen kuuntelu ovat osa reaktiivista käyttäytymismallia. He eivät keskeytä, näytä todellisia tunteitaan ja välttelevät konfliktitilanteita. Reaktiivisuus vallitsee Lewisin mallin mukaan pääosin Aasian maissa. (Crossculture 2015.)
5.5 Yhteenvetoa Lewisin mallista
Kuten voimme Lewisin mallista huomata, kuuluu Espanja selkeästi moniaktiivisen käyttäytymismalliin. Me pohjoisesta tulevat olemmekin siis kokeneet vahvasti eroavaisuuksia kommunikointimme välillä, minkä vuoksi meillä on tullut useaan otteeseen tarve nostaa dialogitimanttia esille keskusteluja käydessämme. Kulttuurilliset erot on aina hyvä ottaa huomioon, oli kyseessä sitten tämän esseen aihe dialogi, tai mikä tahansa. Kulttuurillisten erojen tiedostaminen ja ymmärtäminen auttaa ymmärtämään vastakkaista puolta dialogia käydessä, ja antaa myös työkalut auttamaan häntä ymmärtämään yksilöiden väliset eroavaisuudet taustat ja tottumukset huomioiden.
6 POHDINTA
Meillä molemmilla on Proakatemiaa käytynä nyt yhteensä kaksi vuotta. Koemme, että Proakatemian dialogin kautta tapahtuva oppiminen on ollut meille molemmille toimiva tapa oppia. Vaihdossa ollessa olemme päässeet näkemään “tavallisempaa” oppimistyyliä, mikä on saanut meidät arvostamaan yhä enemmän Proakatemian oppimistyyliä. Dialogin kautta tapahtuva opiskelu ei ole saanut meitä ainoastaan oppimaan tehokkaammin, vaan koemme, että myös henkilökohtaisessa elämässämme kommunikointitaitomme ovat ottaneet valtavan kehitysaskeleen. Koemme myös kriittisen ajattelumme parantuneen huomattavasti.
Vaihdossa ollessamme, olemme kiinnittäneet huomiota jo aikaisemmin mainitsemiimme kulttuurillisiin eroihin. Käydessämme jokapäiväisessä arjessamme keskusteluja eri maista tulevien henkilöiden kanssa, on se saanut meidät pohtimaan Proakatemialla olevia kansainvälisiä tiimejä. Olemme pohtineet asiaa erityisesti dialogin näkökulmasta pajoissa. Näillä tiimeillä tarkoitan siis tiimejä, jotka koostuvat eri kulttuureista tulevista henkilöistä ja joissa opetuskieli on englanti. Etenkin kv-tiimien kohdalla on erityisen tärkeää osata ottaa kulttuurilliset erot huomioon, ja pitää erityisesti tiimin rakentamisvaiheessa pajoja siitä, kuinka kulttuurierot tulee ottaa huomioon. Meillä molemmilla heräsi myös mielenkiinto käydä ristipölyttämässä eri kv-tiimeissä vaihdosta palattuamme, jotta pääsemme tarkkailemaan ja tekemään omia havaintojamme juuri dialogin näkökulmasta.
LÄHTEET
Crossculture. 2015. The Lewis Model – Dimensios of behaviour. Verkkosivu. Luettu 6.12.2023. https://www.crossculture.com/the-lewis-model-dimensions-of-behaviour/
Opinkirjo. n.d. Dialogi on aivan omanlaisensa keskustelun muoto. Verkkosivu. Luettu 5.12.2023.
https://opinkirjo.fi/toiminta/hankkeet-ja-verkostot/dialogit/mita-on-dialogi/
Sitra. 2018. Mikä tekee dialogin. Verkkosivu. Luettu 5.12.2023.
YAD. 2018. Timenttisesta dialogistatukea puheeksi ottamiseen. Verkkosivu. Luettu 5.12.2023.
https://yad.fi/blogiartikkeli/timanttisesta-dialogista-tukea-puheeksi-ottamiseen/
Tunnetilasi esseen jälkeen
Kommentoi
