Johdanto

Minä – me – Waure. Hyvä meidän joukkue! Mutta ketä tässä nyt sitten pitäisi kuunnella? Omia ajatuksiaan, ennakkoluulojaan vai toisen puheenvuoroa? Hyvässä dialogissa ennakkoluulot jätetään sivuun, jotta pystytään aidosti kuuntelemaan, mitä sanottavaa toisella on. Voisinko kenties oppia enemmän pajoissa, kun keskittyisin asiaan enkä eilen pipariksi menneeseen juustokakkuun? Vastaus on kyllä. Jokaisella meistä on hyviä ja huonoja päiviä, mielentilat vaihtelevat. Tunteita tulee ja menee päivän aikana kymmeniä, ellei satoja eikä siihen voi vaikuttaa. Keskustelutaitoja voi onneksi opetella ja kehittää siitä huolimatta.

Tässä esseessä pohdin seuraavia asioita: Mikä on dialogi? Millaisia ovat dialogitaidot? Miten niitä kehittää? Kuinka dialogista saa parhaan hyödyn pajoissa, joissa oppiminen rakentuu dialogin kautta? Miksi dialogi on tärkeää?

Mikä on dialogi?

Dialogi on yhdessä ajattelua, jonka lähtökohtana on, että vuoropuhelun kautta ajatus ja näkemykset kehittyvät ja kasvavat yhdessä. Se on parhaimmillaan kuuntelua, ongelmanratkaisua, yhdessä pohdiskelua ja oppimista. Dialogi edellyttää riittävää turvallisuutta, joka syntyy kunnioituksen kautta. Kunnioitus rakentuu niin ymmärryksestä kuin kyvystä tarkastella asiaa toisen näkökulmasta. Jokaisella on tasavertainen oikeus osallistua keskusteluun. (Peda.net n.d.)

Dialogitaidot

Proakatemialla kehitetään jatkuvasti oppivaa yhteisöä, mutta mitä sen kehittäminen vaatii minulta, entä meiltä? Kaikkien yhteisön jäsenten näkemyksiä kokonaisuuden hahmottamiseksi, jokaisen osallistumista vuoropuheluun, toimenpiteisiin sitoutumista sekä arvioivaa dialogia. Kuulostaa helpolta, eikö? Tositilanteessa dialogi ei kuitenkaan aina ole helppoa. On kuitenkin neljä dialogitaitoa, joita kehittämällä dialogi paranee.

Dialogitaidot koostuvat Peda.netin (n.d.) mukaan kolmesta eri osa-alueesta, joita ovat:

• Kyky käsitellä omia tunteitaan
• Kyky kuunnella
• Kyky puhua

Kyky käsitellä omia tunteitaan on tärkeä taito. Jos taito ei ole vielä kehittynyt, reagoi ihminen keskusteluun voimakkaalla tunteella. Provosoituminen ei edistä rakentavaa keskustelua. Asian voi kuitenkin tuoda esille keskustelussa esimerkiksi niin, että kertoo asian menevän nyt vähän ihon alle, mutta tukemalla toisen suunvuoroa samalla, oppien ymmärtämään toisen näkökulmia.

Kyky kuunnella on toinen taito, joka auttaa kuuntelemaan, mitä toinen sanoo. Tämä vaatii omien ajatusten hiljentämistä, jotta voi kuunnella henkilöä ennakkoluulottomasti. Kuuntelun taitoon liittyy myös taito esittää tarkentavia kysymyksiä ja rohkaista toisen sanomaa. Tärkeää on, ettei asioita sivuuteta, jolloin keskustelijalle syntyy helposti ulkopuolinen olo.

Tärkeää on myös kyky ilmaista omia ajatuksiaan ääneen eli puhua. Minä-muodossa puhuminen edistää selkeää ja pesunkestävää ilmaisua. Kykyyn puhua liittyy myös itsensä ilmaisu siten, ettei hyökkää, arvostele tai tuomitse muita.

Ilman dialogitaitoja keskustelu voi olla pinnallista, joka ei tuota minkäänlaisia oivalluksia. Se saattaa turhauttaa. Mikäli dialogiin ei olla valmiita eli dialogitaidot ovat vielä hukassa, niin keskustelu voi helposti kääntyä väittelyksi.

Dialogi pajoissa

Eri ihmisten välillä vaihtelee keskustelutaitojen taso. Liian kiinteä ja jäykkä suhtautuminen itseen, näkyy usein keskusteluissa niin, ettei vastapuoli koe yhteyttä keskustelukumppaniin tai kokee olonsa kiusaantuneeksi tai mitätöidyksi. Mutta mitä tapahtuu, kun yhteys toimii?

Yhteyden kokeminen ja vuorovaikutuksen laatu vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin ja aikaansaamiseen. Parhaimmillaan keskustelu auttaa oppimaan, kyseenalaistamaan haitallisia ajatusmalleja, ajattelemaan enemmän ja laadukkaammin, tuoda lohtua ja auttaa tunteiden säätelyssä. Sillä, miten pajat aloitetaan, päätetään ja miten niissä keskustellaan: kuunnellaan, kysytään, ihmetellään ja jäsennellään asioita, voidaan parantaa dialogia. Keskustelutaito ei ole taito, joka kuuluu vain terapeuteille tai psykologeille, vaan jokainen voi harjoitella edellä mainittuja kolmea kykyä. Kykyjä käsitellä omia tunteita, kuunnella ja puhua voi onneksi harjoitella. (Rauhala 2020.)

Dialogin hidasteet

Poimin Takamäen (2020) 10 tapaa pilata dialogi – tai vahvistaa sitä artikkelista 10 humoristista vinkkiä siihen, miten pilata dialogi:

1. Ole poissa oleva. Räplää kännykkääsi ja konettasi. Mieti kaikkea muuta kuin keskustelun aihetta.
2. Keskeytä toisen puhe mahdollisimman usein ja pidä pitkiä yksinpuheluita.
3. Vetäydy keskustelusta äläkä kerro omia ajatuksiasi.
4. Vastusta ja ole eri mieltä joka asiasta jo ihan periaatteestakin. Tyrmää uudet ideat heti alkuunsa.
5. Yritä saada muut tajuamaan, että sinä olet oikeassa ja he ovat väärässä. Älä vaihda näkökulmaa tai mielipidettäsi missään vaiheessa.
6. Rönsyile aiheesta tai jaarittele loputtomiin. Hankaloita tarkoituksella aiheessa ja aikataulussa pysymistä.
7. Kiirehdi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa päätöksiä ja vaadi toimintaa.
8. Kerro tietäväsi asiat paremmin kuin muut. Voit korottaa itsesi korostamalla titteliä tai kokemuksiasi.
9. Vie huomio itseesi vetämällä aina välillä kunnon tunteenpurkaukset kehiin.
10. Keksi mahdollisimman paljon selityksiä sille, miksi asiat eivät tule onnistumaan. Tunnelmaa voi nostattaa myös valittamalla joka asiasta.

Aloin, miettiä, ovatko jotkut näistä kohdista näkyvissä tiimissämme tai omalla kohdallani sekä jos ovat, niin miten niistä pääsee eroon ja saadaan dialogia parannettua. Tiimissämme on kyllä aina osattu puhua, mutta millaista puhe on? Puhutaanko niin sanotusti oikeista asioista vai lähteekö puhe helposti rönsyilemään?

Meillä on Wauressa oma oppimistiimi, joka on nyt useamman viikon ajan kerännyt pajapalautteita eli pajautteita. Pajautteissa usein kehityksen kohteiksi nousseita asioita ovat olleet suora puhe, keskustelun syveneminen, toisten haastaminen ja palautteen antaminen. Lähes jokaisessa pajassa nousee kehitettävä keskustelun syveneminen, mutta mitä se vaatii meiltä? Luottamusta ja arvostusta. Kokemus siitä, että sanomaani arvostetaan ja sillä on merkitystä, on tärkeää. Tämä vaatii jokaiselta kykyä puhua, haastaa ja kannustaa. Jokainen voi toimia tukipelaajana ja auttaa syventämään näkemyksiä haastamalla ja kysymällä: ”mitä tällä tarkoitat?” tai kannustamalla ”hyvä näkökulma, tuota en olekaan tullut ajatelleeksi!”

Kuinka parantaa dialogia?

Poimin myös Takamäen (2020) artikkelista 10 tapaa vahvistaa dialogia:

1. Ole läsnä. Keskity toiseen henkilöön ja keskusteltavaan aiheeseen.
2. Kuuntele keskeytyksettä ja aktiivisesti toisen puhetta ja näkökulmia.
3. Tuo omia ajatuksiasi rakentavasti esiin.
4. Kysy hyviä kysymyksiä mahdollistaaksesi toisen ymmärtämisen ja ajattelun syventymisen.
5. Katso asiaa uteliaasti eri näkökulmista ja laajenna omaa ajatteluasi.
6. Tuo oleelliset ja asiaan liittyvät ajatuksesi ja huomiosi esiin.
7. Anna riittävästi tilaa keskustelulle ja pidä dialoginen keskustelu ja päätöksenteko erillään.
8. Asetu samalle tasolla muiden kanssa ja arvosta kaikkien mielipiteitä.
9. Pidä huomio keskusteltavassa asiassa ja käsittele omat tunteesi erikseen niitä kuitenkaan torjumatta.
10. Kannusta ja pohdi erilaisia ratkaisuja positiivisessa hengessä.

Olen Takamäen kanssa samaa mieltä siitä, että kun nämä kohdat onnistuvat, niin dialogin laatu paranee huomattavasti. Asioiden avoin ja avarakatseinen pohdinta yhdessä edellyttää myös luottamusta. Luottamus parantaa ihmisen halua avata omia ajatuksiaan. Dialogi voi syventyä vain, jos osanottajat ovat halukkaita ilmaisemaan mielipiteensä avoimesti ja altistamaan oman ajattelunsa toisten kuuntelijoiden vaikutukselle, vaikka ajatukset olisivatkin vielä keskeneräisiä.

Allekirjoittanut on usein hyvin suorasanainen, mutta toisaalta myös osaan ottaa muut huomioon. Minusta tuntuu, että isoin opin paikka on ollut oppia olemaan jyräämättä muiden ajatuksia omalla puheenvuorollani. Olen myös opetellut rauhoittumaan, sillä olen luontaisesti hyvin ylivireinen. Aina touhottamassa. Toisaalta mitä enemmän minua oppii tuntemaan, sen paremmin varmasti myös ymmärtää, että se on tapani puhua, vaikka olenkin oppinut paremmin säätelemään sitä, miten vahvasti itseäni ilmaisen. Opeteltavaa on ollut myös keskeneräisten ajatusten sanoittamisessa ääneen.

Pidän itseäni hyvänä ihmistuntijana ja kuuntelijana, sillä haluan pitää mieleni avoinna uusille oivalluksille. Minun on myös yleensä helppo nähdä toisen näkökulma, mutta välillä se tuottaa vaikeuksia. Tällöin pitäisi osata kysyä tarkentavia kysymyksiä, jotta voimme oppia ymmärtämään toisiamme. Itselläni on vielä kehitettävää kysymisessä. Tuon kyllä omia ajatuksiani esille, olen läsnä ja kuuntelen, mutta kysynkö kysymyksiä mahdollistaakseni ajattelun syventymisen, en tai en ainakaan riittävästi.

Dialogiset taidot kehittyvät parhaiten itsereflektoinnin kautta. Millaisia tapoja sinulla on käydä keskusteluja? Mitkä tavat sinulla vievät keskustelua eteenpäin ja mitkä tyrehdyttävät sen alkuunsa? Kohteletko toisia tasa-arvoisesti vai nostatko itsesi heidän yläpuolelleen? (Takamäki 2020.)

Onnistuneen keskustelun viisi elementtiä

Valmentava keskusteluote, joka kannustaa ja auttaa pääsemään eteenpäin, kehittää keskustelutaitoja niin työntekijänä, esimiehenä, myyjänä, parisuhteessa kuin ystävänä. Silloin tällöin keskusteluissa saatetaan sivuuttaa paljon olennaista, koska jokainen uppoutuu vain omaan puheenvuoroonsa. Tavan takaa käy myös niin, että kohtaaminen on pinnallista eikä keskustelussa päästä hedelmälliseen lopputulokseen. Tuletko kuulluksi ja nähdyksi? Kuunteletko itse toista? Reagoitko? Kokeeko hän tulevansa kuulluksi ja nähdyksi?

Keskustelutaitoja voi harjoitella parin kanssa tai tiiminä ja apua niiden kehittämiseen löytyy Rauhalan (2020) kirjasta Keskustelun voima. Tärkeää on löytää keskusteluun yhteinen rytmi. Tilanteeseen sopivaa keskustelutapaa kannattaa miettiä, mutta onnistunut keskustelu sisältää viisi peruselementtiä, joita muokkaan nyt pajatilanteisiin.

Onnistuneen keskustelun viisi elementtiä (OK5-malli):

1. Viritä. Valmistaudu pajaan. Mikä on aihe? Mikä on oma olotilani? Mitä tuon pajaan? Yhtä lailla ennen kuin lähetään soittamaan, täytyy soitin virittää. Miten virität keskustelua?
2. Kuule. Malta pysähtyä kuuntelemaan toista ihmistä. Anna tilaa keskustelulle, sillä se luo turvallisuutta. Katso silmiin ja reagoi toisen sanomaan, jotta toinen myös kokee tulevansa kuulluksi.
3. Tutki. Tutkiva ote auttaa tunnistamaan, mitä kaikkea keskusteluun liittyy. Mikä on tärkeää? Mitä toinen haluaa kertoa? Kysy tarkentavia kysymyksiä. Mihin tämä keskustelu on menossa?
4. Jäsennä. Jäsentäminen on keskustelun pihvi. Älä kiirehdi jäsentämään ilman, että sinulla on tarvittavaa tietoa. Jäsentäminen auttaa erittelemään sen, mistä on keskusteltu. Hyvä jäsennys syntyy, kun kokonaiskuva on ehditty hahmottamaan. Mihin päätöksiin ja valintoihin sen perusteella sitoudutaan? Jäsennys voi käytännössä olla mitä vaan idea, oivallus tai jopa projektisuunnitelma.
5. Sulje. Miten ja milloin keskustelu päättyy? Säännöllinen, selkeä lopetus jättää selkeämmän muisti jäljen. Jos keskustelu on tavoitteellinen, kuten yleensä pajoissa on tapana, kertaa. Mihin lopputulokseen tulimme? Mitä sovimme? Kiitä, kannusta, luo toivoa. Pyri päättämään keskustelu korkeaan nuottiin.

Pohdinta

Esseen otsikko on ”Miten minä voin parantaa dialogia?”, mutta haastan kaikki reflektoimaan ja kehittämään omia keskustelutaitojaan. Näin voimme yhdessä parantaa pajoja ja pajojen laatua. Dialogi ei välttämättä johda yhteissointiin tai erimielisyyksien katoamiseen vaan ymmärryksen avartumiseen, uuden omaksumiseen tai uusien ratkaisujen aikaansaamiseen.

Toivon, että uskallamme niin yksilöinä kuin Waurena ottaa riskejä ja keskustella vaikeistakin asioista. Me ihmiset, kun olemme sellaisia otuksia, että opimme yrityksen ja erehdyksen kautta. Kaikki on kiusallista aluksi, jos ei osaa. Täytyy vaan päästä oman kiusallisuuden yli ja ottaa vaikea asia puheeksi.

Kaikki tekeminen vaikuttaa dialogiin. Siksi on tärkeää reflektoida omaa, sekä muiden käyttäytymistä. Jos tuntuu, että edellinen paja ei ollut mielestäsi hyvä, mieti miksi. Olitko valmistautunut? Millainen oli vireystilasi? Miten osallistuit keskusteluun? Millainen ilmapiiri pajassa oli? Haastettiinko pajassa toisen ajatuksia? Otitko kantaa? Syventyikö näkemyksesi? Litaniaa voisi jatkaa vaikka, kuinka pitkään, mutta voit myös itse miettiä tapojasi käydä keskusteluja. Mitkä tavat vievät keskustelua eteenpäin ja mitkä jumittavat sinua? Kuunteletko kaikkia tiimiläisiä tasa-arvoisesti? (Takamäki 2020.)

Toisten ymmärtäminen on dialogin suola, sillä tajuamalla toisia, voimme oppia uusia asioita ja tarkastella näkökantojamme eri perspektiivistä. Opettele myös antamaan myönteistä palautetta. Tämä rutiini auttaa tarkastelemaan myös asioita, jotka ovat hyvin. Uskon, että antamalla myönteistä palautetta, voimme Wauressa vaikuttaa myös pajojen ilmapiiriin ja yhteenkuuluvuuden kokemiseen positiivisesti.

Aion itse jatkossa kiinnittää yhä enemmän huomiota omiin toimintatapoihini sekä opetella OK5-mallia käytännössä. Suosittelen sinullekin!

Lähteet:

Peda.net. Jyväskylän kristillisen koulun opetussuunnitelma. N.d. Mitä on dialogi? Luettu 31.3.2021.

https://peda.net/kristilliset-koulut/koulut/jkk/kristillinen/luku4/4-2/dialogi/mit%C3%A4-on-dialogi

Rauhala, I. 2020. Keskustelun voima. Kustannusosakeyhtiö Otava. Äänikirja. BookBeat.

Takamäki, M. 2020. 10 tapaa tuhota dialogi – tai vahvistaa sitä. Luettu 31.3.2021.

https://valmennustrio.fi/itseohjautuvien-tiimien-taidot/10-tapaa-tuhota-dialogi-tai-vahvistaa-sita/