Yksilö essee 2p.

Olen ollut reilu puolen vuoden ajan Datapäällikkönä. Kirjoitimme datatiimin kanssa myös viime vuonna esseen. Mielestäni tämä on hyvä perinne, ja tässä saa oppia juuri siitä datasta, mikä kiinnostaa. Olemme päässeet tekemään yhdessä datatiimin kanssa erilaisia kyselyitä ja excel- taulukoita Proakatemiasta. Kuitenkin dataa tarvitaan jatkuvasti uusissa innovaatioissa sekä tavallisessa elämässä. Olemme ihmisiä, jotka ovat ensimmäisenä menneet internettiin, ja aloittaneet muutoksen maailmassa. Mitä elämä olisi enää ilman Googlea tai Tiktokkia?

Historian kirjat uusiksi

Kuten jo mainitsinkin, olemme ensimmäiset, jotka menivät nettiin. Kaikki todennäköisesti muistavat kenkälaatikoilta muistuttavat tietokoneet ala-asteella, jolloin pidettiin ATK-tunteja. Kännyköillä pystyi melkeinpä ainoastaan soittamaan. On jännä ajatella, että noista ajoista on vain kymmeniä vuosia, jos vertaa missä nyt mennään. Kirjoitetaanko meistä historian kirjoihin, että valloitimme internetin?

Nykyään organisaatioilla on useasti jonkinnäköinen pohja internetissä, kuten Teams. Proakatemialla Teams on suosittu alusta, ja se helpottaa töitä huomattavasti. Teams kerää jatkuvasti dataa, ja datan lähteine ovat ihmiset, jotka sitä laittavat sinne. Korona-aikana ihmiset ainakin huomasivat internetin mahdollisuudet, koska moni joutui etätöiden takia internetin ääreen. Nykyään myös monet laitteemme kerää meistä dataa. Olen itse huomannut, että puhelimeni ehdottaa minulle valmiiksi kartasta kotiosoitteeni. Googlella on myös valtava mahti nykypäivänä. Juuri sattumoisin olet puhunut uudesta autosta, niin puhelin osaa automaattisesti mainostaa autoon liittyviä mainoksia. Olemmeko oikeasti ikinä yksin vai tietääkö joku aina mistä olemme puhuneet tai mitä etsineet internetistä?

Seuraava muutos aika on kuitenkin tulossa, ja tämän aiheuttaa tekoäly. Tämä muutos aika on jo alkanut, mutta ei ole päässyt vielä niihin mittaluokkiin, mitä voisi olla. Itselleni herää heti ajatus, että tässä olisi hyvä mahdollisuus uusille innovaatioille. Miten tekoälyä voisi tuoda esille, vaikka Proakatemialla? Pohdin tätä, kunnes ajatukseni lähtivät jälleen lennolle. Ensimmäisenä minulle tulee mieleen Happy or Not- kaltainen alusta, joka on varmaan tuttu erilaisista liikkeistä. Tämä on laite, joka kerää dataa, kun siitä painaa nappia. Napit tässä kuvaavat asiakaskokemusta iloisesta vihreä hymynaamasta punaiseen vihaiseen hymynaamaan. Kuitenkin tekoäly voisi tuoda tähän enemmän, esimerkiksi saippuakuplien tai värien kera. Jos seuraavan kerran, kun tulemme Proakatemialle, niin tekoäly olisi käytössä ja havaitsisi opiskelijan fiiliksen, ja ilmoittaisi siitä esimerkiksi eri väreillä ovilla. Olisi mielenkiintoista.

Data on rahaa

Alaotsikko toteaa. että data on rahaa ja olen samaa mieltä. Erilaiset yritykset haluavat panostaa markkinointiin ja omiin nettisivuihin enemmän ja enemmän, koska jossain kohtaan se tuottaa asiakkaita. Erityisesti kaupanaloilla datan käyttö on mennyt todella paljon eteenpäin. Enää ei ole hyllyjen edessä paperilappuja, joissa lukevat hinnat. Vaan ne ovat sähköistetty, ja saavat ajankohtaisen hinnan suuresta järjestelmästä. Myös displayt alkavat häviämään, ja niiden tilalle tuodaan sähköiset näytöt, jotka pyörittävät dataa tuotteesta. Todellisuudessa kaupat ovat enemmän ja enemmän muuttumassa datan ympäristöksi, niin kuin moni muu asia. Hyvänä esimerkkinä pidän jääkiekkoa. Ennen jääkiekko oli vain jääkiekkoa, mutta nykyään siinä on kaikkea muutakin. Pitkävetoa voi lyödä joukkueiden puolesta, ja siellä pitkävetosivustot keräävät dataa koko ajan joukkueista ja päivittävät kertoimia. Myös jääkiekko tuottaa dataa ja pelaajat, koska heidän liikkeitään ja nopeuksia voidaan tarkastella.

Mittarit

Useasti olen törmännyt tähän sanaan, ja tämä on tuottanut minulle vaikeuksia. Miten pystymme mittaamaan dataa, jotta Proakatemia siitä hyötyisi. Katsoin Datan voima ja tiedolla johtamisen- valmennuksen, jossa puhuttiin aiheesta. Mittareita nostettiin esille vertailu, joka tuottaa meille viitekehyksen tietyltä ajalta. Esimerkiksi me pystymme lukujen perusteella katsomaan viime vuoteen saakka. Seuraavana nostettiin esille trendit. Kyseessä voi olla nouseva tai laskeva trendi esimerkiksi projektorien luvut. Miten ne ovat kehittyneet tai laskeneet kahden vuoden tai kuukauden ajalta. Tämän jälkeen esille tuotiin keskiarvo. Kuten voi huomata, niin mittareita on useampia, koska datalla on eri ulottuvuuksia. Dataa voi saada niin monesta erilaisesta asiasta. Pitää vain selvittää miten.

Datatiimin merkitys Proakatemialle

Datatiimi on vasta neljä vuotta vanha, mutta tehnyt työtä, josta on jäänyt jälkiä Proakatemialle. Datatiimi on tosiaan vasta aloitus vaiheessa, mutta tällä hetkellä on jo arkistoutu kyselyitä viime vuodelta ja tältä vuodelta, joten niistä on hyvä saada vertailun kohteita seuraavien vuosien kyselyihin.

Kuitenkin data, informaatio ja tieto ovat osa toisia. Näiden suhdetta voidaan kuvata pyramidin avulla. Pohjakerros koostuu datasta, jota hankitaan Proakatemiassa kyselyiden, projektiexcelin, talousrekisterin ja muiden exceleiden avulla. Datatiimi arkistoi tiedon ja tällä hetkellä meillä on lukuja kahdelta vuodelta. Kun dataa tiedostetaan esimerkiksi, tiimeille lähetetään osallistumislukuja tai käymme yhdessä Projektorissa tiimien lukuja, niin data muuttuu informaatioksi. Tiedoksi tämä informaatio muuttuu, kun osataan toimia informaation pohjalta. Eli tiimi voi miettiä, miksi osallistumisluvut olivat nämä. Data puhuu, mutta kuulemmeko? (Jalonen,2016) Tämä otsikko Harri Jalosen tekstissä oli loistava. Data voi olla useasti piilossa tai harva tietää siitä.

Tavoite

Olen datapäällikkönä miettinyt paljon datatiimin tavoitetta, ja sitä minne suuntaan sitä haluan viedä. Haluan, että Proakatemiasta kertyy dataa, jota voidaan jatkossa hyödyntää. Kuten jo aikaisemmin sanoin, niin dataa on vain kahdelta vuodelta, joten vertailua voidaan tehdä vain edeltävään vuoteen. Toivon, että datatiimi jatkaa datan keräämistä, jotta esimerkiksi kymmenen vuoden päästä dataa on kertynyt jo 12 vuoden ajalta ja vertailun kohde on isompi. Silloin varsinkin data muuttuu informaatioksi, ja tämän kautta tiedoksi.

Datan ulottuvuudet näkyvät nyt ja tulevaisuudessa. Data tarkoittaa ihmisille erilaisia asioita. Data voi sovellus, nettisivu, kysely tai mikä vaan. Data yltää myös eri aikakausiin. Ennen sitä ei ollut, mutta nyt sitä on joka paikassa ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Data on myös siitä omituinen asia, että se voi olla esillä tai piilossa. Moni ihminen voi hallita dataa tai yksi ihminen voi hallita monien ihmisten dataa. Kysymys kuuluukin, voimmeko olla enää datalta piilossa?

Lähteet

Jalonen Harri, 2016. Data puhuu, mutta kuulemmeko? Luettu 28.2.2022 https://www.harrijalonen.fi/fi/niita_naita/data_puhuu_mutta_kuulemmeko

Business Finland, 2020. Datan voima ja tiedolla johtaminen-valmennus. Katsottu 28.2.2022 https://businessfinland.videosync.fi/datan-voima-ja-tiedolla-johtaminen?seek=7075